Saatuani jakolaskupullat virkattua, oli ruskeaa lankaa ja innostusta vielä jäljellä. Lisäksi Kangasniemen käsityöpajalta saamani hiomakoneen vaahtomuoviset kakunmuotoiset osat (jotka siis hiekkapaperin alla kuluvat nopeasti käyttökelvottomiksi ja siten päätyisivät roskikseen, mutta jotka minä sain valiteltuani ettei Rovaniemeltä löydy superlonia..) näyttivät minusta suklaakakun sisuksilta.. Siispä tuumasta toimeen ja virkkuukoukku käteen. Tuloksena oli kolme kakkua, jotka havainnollistavat yhtä kokonaista, puolikkaita ja neljännesosia.. Suklaakakuissa on sisällä kermaa ja vadelmahilloa, kuten neljännesosakakun välistä hieman näkyy :)
Päivittäin syntyy paljon erilaisia toteutus ideoita, aina ei kaikkea ehdi toteuttaa ja toisaalta osa toteutuksista jää unholaan. Tavoitteena on kirjata ylös oivallukset ja ideat, uudelleen kierrätystä ja jatkojalostusta varten.
maanantai 16. heinäkuuta 2012
tiistai 10. heinäkuuta 2012
Jakolaskupullat
Ihastuin jo viime talvena Kirsi Puumalaisen kurssilla jakolaskupulliin, mutta nyt vasta kesäloman alussa sain aloitettua jakolaskupullien virkkaamisen. Tänään sain urakan viimein valmiiksi, 24 jakolaskupullaa (+1 Runebergin tortun prototyyppi) ovat valmiina ensi syksyn sisältöjaon opetukseen.
Juttuhan menee niin, että...
... meidän äiti leipoo aina 24 pullaa ja äiti pakastaa kaikki pullat. Pullat pakastetaan pusseissa ja jokaiseen pussiin tulee 4 pullaa. Kuinka monta pullapussia äiti saa pakastimeen?
tiistai 5. kesäkuuta 2012
Metsämatikkaa Minna Salmisen johdolla
Osallistuin heti kesäloman aluksi Varganemenyi yhdistyksen kesäseminaariin. Koulutus oli todella antoisaa ja hauskaa. Ensimmäisenä päivänä opiskelimme metsämatikkaa Minna Salmisen johdolla. Paljon tuli ideoita ja ajateltavaa eskareiden ja ekaluokkalaisten aktivoimiseen. Tässä metsämatikan antia:
Tee samanlainen
Jokaisella
oppilaalla on alusta, joiden päälle opettaja tekee maasta löytyvistä esineistä
taideteoksen. Oppilaiden tehtävä on tehdä omalle alustalleen samanlainen,
mallia saa käydä katsomassa niin monesti kuin tarvitsee. Harjoitus kehittää
työmuistia.
Hae jotain…
Opettaja antaa
ryhmittäin oppilaille tehtäväksi hakea kasveja, keppejä, kiviä, oksia jne.
tavoitteena mahdollisimman erilaisia, eli esim. kasviryhmällä kaikilla on eri
kasvit. Ryhmät asettavat löytämänsä esineet kankaalle, käydään ryhmät läpi. Sen
jälkeen ryhmitellään esineitä uudestaan ja keksitään uusia ryhmittely
perusteita.
Sarjoitus
”Hae keppi, kivi,
havunneulanen ja maatuva lehti”. Opettaja järjestää omat esineensä liinan
päälle valitsemaansa järjestykseen, oppilaat jatkavat sarjaa hakemillaan
esineillä. Tehtävä vaikeutuu, jos sarjassa on esim. 2 kiveä yhden sijaan.
Kysytään oppilailta:
- kuinka monta kiveä on liinalla?
- kuinka monta havunneulasta? jne.
- kuinka monta sarjaa?
Kysellään kunnes kaikki
ymmärtävät, että sarjoja/kiviä/keppejä on yhtä paljon kuin oppilaita. Sen
jälkeen oppilaat kääntävät selkänsä ja opettaja ottaa yhden esineen pois tai
vaihtaa kahden esineen paikkoja, oppilaiden pitää löytää virhe.
Kuinka monta
kiveä?
1. Oppilaspari ottaa kumpikin 10 pientä kiveä.
Toinen parista ottaa kouraansa valitsemansa määrän kiviä omasta kympistään ja
laittaa loput taskuun. Sitten oppilas helistelee kiviä nyrkissään, pari arvaa
kuinka monta kiveä nyrkissä on. Oikein arvatessaan arvaaja saa yhden kiven,
väärin arvatessa helistäjä saa kiveä arvaajalta. Peli päättyy viimeistään
silloin kun toiselta loppuvat kivet.
2. Molemmilla oppilailla on edelleen 10 kiveä,
toinen oppilaista laittaa osan kivistä taskuun ja näyttää montako hänelle jäi
käteen ja toisen tehtävänä on vastata kuinka monta on taskussa. Voidaan myös
vaikeuttaa siten, että kiviä on taskussa ja molemmissa käsissä.
Hanoin
torni
Rakennetaan
kepeistä kehikko, jossa on kolme ruutua pystyssä. Lisäksi tarvitaan kolme
erikokoista lehteä. Lehdet järjestetään päällekkäin isoimmasta pienimpään.
Pelissä tehtävänä on saada lehdet päädystä toiseen siirtämällä vain yhtä lehteä
kerrallaan. Isompaa lehteä ei saa koskaan laittaa pienemmän lehden päälle.
Keksi sääntö
Toimitaan 4
oppilaan ryhmissä. Pari keksii säännön, esim. x+1. Ja kyselijäpari asettaa
kepin vasemmalle puolelle valitsemansa määrän kiviä. Säännön keksinyt pari
asettaa vastauksen oikealle puolelle. Sen jälkeen kyselijäpari asettaa taas
kiviä vasemmalle puolelle ja säännönkeksijät vastaavat, kunnes kyselijät
keksivät säännön.
Kuinka
paljon on metri?
Oppilas
ryhmille annetaan metrin mittainen naru ja jokaiselle ryhmälle nimetään
mittayksikkö (kiviä, käpyjä jne.) oppilaat mittaavat kuinka monta tarvitaan
yhteen metriin.
Pylväsdiagrammeja
metsässä
Oppilaat rajaavat
metrinarullaan alan metsästä ja laskevat kuinka paljon alueella on mitäkin. Sen
jälkeen tehdään pylväsdiagrammi alueen sisällöstä.
Etsi sama sävy
Rautakaupasta
saatavat maalisävykortit sopivat materiaaliksi tehtävään. Oppilaat saavat
jokainen oman värikorttinsa ja heidän tehtävänään on etsiä metsästä jotain
saman sävyistä kuin oma kortti.
Kerää
kourallinen
Ryhmiä käsketään
keräämään käpyjä, kiviä tms. jokaiselle ryhmän jäsenelle kourallinen. Sen
jälkeen esineet ryhmitellään siten, että ne on helppo laskea.
Laivanupotus
Jokainen oppilas
piirtää itselleen maahan 3x3 ruudukon (nimetään A-C ja 1-3) ja keräävät 5
kiveä/käpyä. Oppilaat asettuvat selät vastatusten ja asettavat kivet
ruudukkoonsa. Tavoitteena on tyhjentää parin ruudukko. ”Ammun A3:en.” ”Uppos”…
Järjestyslukupoliisi
Leikin perusidea on kuin hedelmäsalaatissa. Leikkijät seisovat rivissä ja ensin luetellaan jokaiselle oma järjestysluku. Järjestyslukupoliisi seisoo rivin edessä ja huutaa kaksi järjestyslukua, niiden kohdalla rivissä seisovat yrittävät vaihtaa paikkaa ennen kuin poliisi ehtii jommankumman paikalle. "Paikattomasta" tulee uusi poliisi. Pitää muistaa, että oma järjestysluku muuttuu kun vaihtaa paikkaa.
Järjestyslukupoliisi
Leikin perusidea on kuin hedelmäsalaatissa. Leikkijät seisovat rivissä ja ensin luetellaan jokaiselle oma järjestysluku. Järjestyslukupoliisi seisoo rivin edessä ja huutaa kaksi järjestyslukua, niiden kohdalla rivissä seisovat yrittävät vaihtaa paikkaa ennen kuin poliisi ehtii jommankumman paikalle. "Paikattomasta" tulee uusi poliisi. Pitää muistaa, että oma järjestysluku muuttuu kun vaihtaa paikkaa.
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Keppihevoset
Aloitimme koulussa jo hiihtolomaa ennen eskareiden ja ekaluokkalaisten yhteisen keppihevosprojektin. Jokainen oppilas toi kotoaan villasukan, joka ajan mittaan sai silmät, korvat ja harjan. Monille hevosille ilmestyi otsaan erilaisia merkkejä, joihin malleja otimme hevoskirjoista. Kunhan vielä harjanvarret oli sahattu poikki ja kiinnitetty päihin, olivat keppihevoset valmiit. Lopuksi vielä jokainen oppilas keksi ja kirjoitti hevoselleen nimen ja elämäntarinan.
Metusalemi
Metu on ruskea ja se on ori. Sillä on pallo jolla se leikkii paljon. Ikä 6v. Sillä ratsastaa Ella.
Rotu on suomenhevonen. Se käy kisoissa sillä ratsastetaan kentällä sillä laukataan ja
hypätään. Se on voittanut 15 kisaa. Se syö rehua ja aina heinää.
Koulussa pidettiin kevään huipennuksena koulussa pidettiin keppihevosnäyttely sekä esteratsastus- ja ravikilpailu, jossa keppihevoset ja niiden ratsastajat ottivat mittaa toisistaan. Myös lehdistö oli paikalla tapahtumassa.
tiistai 29. toukokuuta 2012
Massa ja lukumäärä
Varganemenyi-menetelmän antia tuli taas hyödynnettyä omassa luokassa. Tunnin aiheena oli massa ja punnitsimme henkarivaa´alla erilaisia tavaroita. Punnuksiksi olin ostanut rautakaupasta muttereita (50g/mutteri), punnitsimme siis kuinka monta mutteria penaali tai vaikkapa aapinen painaa.
Toisessa pisteessä harjoiteltiin lukumääriä ja massaa. Oppilailla oli laatikollinen pieniä muttereita, sekä kymmenen tulitikkurasiaa, joihin oli sisälle merkitty numerot 1-10. Ensin rasioihin laitettiin numeroa vastaava määrä muttereita ja sen jälkeen rasiat suljettiin. Tämän jälkeen oppilaiden oli tarkoitus arvioida käsissään rasioiden painoa ja asettaa ne painon mukaan järjestykseen pienimmästä suurimpaan.
Kellot
Ekaluokkalaisten kanssa opiskelimme talvella kellon aikoja ja sen jälkeen aloitimme teknisissä töissä kellojen rakentamisen. Kellojen rakennus oli pitempi projekti kuin aikaisemmat käsityömme, mutta oppilaat sitoutuivat rakentamiseen innolla.
Kellot toteutettiin siten, että oppilaat ensin opettelivat Googlen avulla hakemaan värityskuvia ja valitsivat värityskuvista mieleisensä ja värittivät sen huolellisesti. Puutyöluokassa vanerista sahasimme lehtisahalla kullekin oppilaalle oman muotoisensa kellon. Yllättävän taitavia sahaahia ekaluokkalaisista projektin aikana kehkeytyikin. Alkuun olin melko skeptinen Angry Birdsin "otsasulkien" kanssa, mutta kuvassa oleva Angry Birds-kello on yksi kolmesta samanlaisesta, joita luokassamme valmistui.
Sahatut ja maalatut kellot saivat päälleen liimatun värityskuvan ja lopuksi kellot lakattiin ja numerot ja koneistot kiinnitettiin.
Oppilaat olivat ylpeitä tuotoksistaan ja niin oli opettajakin. Ja tämä työ varmasti kodeissakin säästetään :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)