Afrikka 5.-6. luokka

Tavoitteet:
- Oppilas tutustuu Afrikan maanosaan ja tuntee joitakin Afrikan valtioita.
- Oppilas harjoittelee kartan käyttöä.
- Oppilas tutustuu Afrikan kasvillisuusalueisiin ja eri kasvillisuusalueilla eläviin eläimiin. 
- Oppilas harjoittelee tietotekstin lukemista ja tietojen poimimista tekstistä käsitekarttaan.
- Oppilas harjoittelee tietotekstin laatimista. 
- Oppilas tutustuu afrikkalaisiin satuihin.

Tehtävät:
- Vihkomuistiinpanot jokaiselta oppitunnilta.
- Diodraama eri kasvillisuusalueista (tehdään oppitunneilla yhdessä).
- Tietotekstien laatiminen eri kasvillisuusalueista (sademetsä, savanni, aavikko) vihkomuistiinpanojen, käsitekartan ja oppikirjan avulla.
- Suomi-englanti-sanasto Afrikan eläimistä (vähintään 20 eläintä).
- Valitun afrikkalaisen sadun kertominen omin sanoin.
- Muut oppitunnilla annetut tehtävät.

Arviointi:
- Tuntityöskentely
- Vihkotyö
- Diodraama
- Tietotekstit kasvillisuusalueista
- Suomi-englanti-sanasto eläimistä
- Sadut

Tutkimme jakson aikana erilaisia karttoja. Kasvillisuusaluekartta väritettiin jokaiseen vihkoon. Kartta, josta erottuivat maaston muodot ja valtiot tehtiin yhteistyönä koulun käytävälle luokkaamme vastapäätä.

Tammikuun ensimmäinen teema meillä oli Afrikka. Kartat ovat yleensä kaikkien oppilaiden mielestä mielenkiintoisia, niinpä haimme kirjastosta kartastot ja lähdimme tutkimaan mitä kaikkea saisimme Afrikasta karttojen avulla selville.

Maailmankartasta saattoi esittää kysymyksiä kuten:

- Mikä on suurin maanosa?

- Entä toisiksi suurin?

- Kumpi on suurempi Suomi vai Afrikka? 

- Kuinka moninkertainen Afrikka Suomeen verrattuna on?

- Missä ilmansuunnassa Afrikka on Suomesta katsottuna?

Afrikan kartalta tutkimme seuraavia asioita:

- Mitä väriä Afrikan kartassa on eniten? Mitä se tarkoittaa?

- Missä Afrikan kartalla on vihreää? Miksi?

- Kuinka monta valtiota Afrikassa on? (Keskustelu tästä jatkui siihen, ettei meidän kartastomme välttämättä ole ajantasalla, valtioita on yli 50. Afrikan valtioita on itsenäistynyt 2000-luvullakin.)

- Lisäksi etsimme kartalta mm. Atlasvuoriston, Niilin, Victoria-järven, Kongo-joen.

Afrikan kartalla huomion kiinnittää tottakai myös valtioiden viivasuorat rajat ja hieman nousi keskustelua siirtomaavalloista jo tässä vaiheessa.

Tutustuttuamme kevyesti Afrikkaan yleisesti siirryimme tutustumaan Afrikkaan kasvillisuusalueittain. Jokaiseen kasvillisuusalueeseen käytettiin aikaa viikko, n. 3-4 ympäristöopin ja kuviksen tuntia sekä 1-2 suomen kielen tuntia.

Sademetsä

Aloitin tunnin tuomalla luokan eteen tarjottimen, jolta löytyi kahvia, suklaata, polkupyörän sisäkumi, banaani ja energiajuomaa. Kysymys kuuluikin: Mikä tarjottimella olevia asioita yhdistää? Ehdotuksia tuli aluksi elintarvikkeista ja herkuista yms. mutta lopulta joku hoksasi, että tuotteet varmaankin tulevat Afrikasta... Kyseessä oli siis sademetsästä peräisin olevista tuotteista.

Sademetsädraama

Millaista sademetsässä oikein on? Havainnollistaaksemme tiheää ja monessa kerroksessa kasvavaa sademetsää toteutimme sademetsän ikään kuin draaman avulla. Ensimmäisenä kaksi pitkää oppilasta tuli luokan eteen seisomaan tuolien päälle sateenvarjot käsissään. He esittivät sademetsän korkeinta latvukerrosta. Lattialle heidän jalkojensa juureen tuli seuraavaksi seisomaan joukko oppilaita, jotka yrittivät latvustoillaan (käsillään) tavoitella kattolampuista tulevaa valoa. Vielä muutamia oppilaita tuli joukkoomme polviseisontaan, mutta he huomasivat olonsa olevan kovin tukala ylöspäin ei juuri nähnyt kun kaikki olivat edessä. Näin saatiin sademetsään useita eri latvuskerroksia ja todettiin, että suurimmat puut saavat eniten auringonvaloa ja toisaalta sade osuu niiden latvustoihin ja valuu niiden runkoja pitkin maahan. Viimeiseksi muutamat luokkamme pienimmistä oppilaista hyppäsivät "puiden" reppuselkään esittämään päällyskasveja, kuten orkideoita. Kun sademetsämme oli valmis, esitti eräs luokkamme oppilaista tutkimusmatkailijaa sademetsässä ja yritti päästä sademetsän läpi. Havainnot olivat, että metsä on kovin vaikeakulkuinen..

Jakson aikana teemme jokaisesta kasvillisuusalueesta diodraaman, johon piirrälle kunkin kasvillisuusalueen. Aloitimme yhdessä taittelemalla diodraaman ja opettajan kerronnan myötä piirsimme sademetsän paperille.

Seuraavan tunnin aloitimme rentoutumalla ja kuuntelemalla YouTuben sounds from tropical rainforest videon ääni. Mielikuvitusmatkan jälkeen siirryimme työstämään sademetsäaihetta eteenpäin. Oppilaat olivat kotona lukeneet oppikirjan sademetsään liittyvät kappaleet. Kirjasimme käsitekarttaan edellisenä päivänä sademetsää piirtäessämme oppimamme asiat ja täydensimme käsitekarttaa oppikirjasta opituilla asioilla.

Käsitekartan pohjalta oppilaat kirjoittivat sademetsä-viikon päätteeksi tietotekstin. Ensimmäisen tekstin sai oman valinnan mukaan kirjoittaa joko yksin tai parin kanssa ja avustajani kanssa ohjasimme oppilaita tekstin rakenteen suunnittelussa.

Sademetsä-viikon tehtäviin kuului myös WWF:n Tarinoita muuttuvalta planeetalta materiaalin tekstiin Kylämetsiä, taimitarhoja ja peltometsäviljelyä tutustuminen. Tekstiä käsiteltiin yhdessä ja oppilaat vastasivat laatimiini luetunymmärtämisen tehtäviin tekstin pohjalta. WWF:n tekstin myötä saatiin mukaan myös kestävän kehityksen teema.

Sademetsiä ja sanaluokkia suomen kielen tunneilla.

Rinnakkaisluokan kanssa yhteisillä suomen kielen tunneilla kertasimme sanaluokkia pistetyöskentelynä. Otin sademetsä-teeman mukaan näillekin tunneille, jotta aiheeseen liittyvä sanasto vahvistuu. Oppilaat saivat minun tuokioni (25 min) aluksi nipun lappuja, joihin oli kirjoitettu adjektiivejä, verbejä ja substantiivejä. Pyysin oppilaita ryhmässä luokittelemaan sanat valitsemallaan tavalla. Kun ryhmät olivat luokitelleet sanat, kävimme kurkkaamassa muiden ryhmien luokitteluja ja arvaamassa luokitteluperustetta. Valintoja oli erilaisia, korteista löytyi esim. säähän, eläimiin, märkyyteen liittyviä sanoja. Aika monet lajittelivat sanoja myös kantasanan mukaan yhteen (sade, sataa, sateinen).
Kun oppilaiden omat luokittelut oli käyty läpi, pyysin jokaista oppilasta valitsemaan yhden sanan. Aiemmin käyttämämme sateenvarjot olivat taas luokassa, nyt niihin oli kiinnitetty sanaluokkien nimet. Yksi kerrallaan oppilaat kertoivat valitsemansa sanan ja tulivat oikean sateenvarjon alle. Jokaisessa ryhmässä kävi niin, että vain yksi oppilas oli valinnut sanoista adjektiivin. Jottei tuo ainoa adjektiivin valinnut oppilas olisi yksin, muokkasimme muiden sanoista adjektiivejä. Sade-sateinen, värittää-värikäs jne. Eläimistä, joita aika monet tässä tehtävässä valitsivat, keksimme eläintä kuvaavan adjektiivin ja siten kaikki päätyivät lopuksi saman sateenvarjon alle seisomaan.
Seuraavaksi pyysin oppilaita palaamaan ryhmiin ja luokittelemaan sanalaput sanaluokkien mukaisesti. Kun kaikki sanat oli järjestetty sanaluokkien mukaan, pyysin jälleen jokaista oppilasta valitsemaan yhden adjektiivin pöydältä. Nousimme seisomaan ja kyykkäsimme adjektiivinen vertailumuodot kaikista oppilaiden valitsemista adjektiiveista. Positiivi kyykyssä, komparatiivi puolivälissä kyykkyä ja suorassa seisomista ja superlatiivi suorana kädet ylhäällä: meluisa - meluisampi - meluisin.
Tuokion lopuksi oppilaat keksivät sademetsä-kuvasta adjektiivejä ja kirjoittivat ne vertailumuodoissa. Läksyksi he saivat kirjoittaa yhteensä 15 adjektiivia kuvasta ja taivuttaa ne vertailumuodoissa.

Tästä kuvasta oppilaat saivat läksyn adjektiiveista.

Savanni

Savannia työstäessä piirsimme opettajan kerronnan myötä diodraaman savannista. Seuraavana päivänä muistelimme kuultua ja kirjasta luettua ja kokosimme oppimamme asiat käsitekartaksi, jonka pohjalta kirjoitettiin teksti. Eli struktuuri kasvillisuusalueen käsittelyn osalta pysyi samanlaisena.

Savannia käsitellessä jatkoimme suomen kielen tunneilla sanaluokkien kertaamista siitä mihin viime viikolla jäimme. Kirjoitin oppilaille kuvasta lyhyen tekstin ja lähdimme jumppaamaan tekstiä läpi. Sovimme, että adjektiivit ovat edelliseltä viikolta tuttuja kyykkyjä. Verbi on tekemistä, joten sen kohdalla hypätään ja substantiivien kohdalla nostetaan kädet ylös. Ensimmäisen kappaleen jumppasimme yhdessä. Toisen kappaleen lauseet jaettiin pareille ja he miettivät miten lause menee, esittivät toisille ja me muut toistimme perässä.
Sen jälkeen perinteiseen tapaan alleviivattiin eri sanaluokkien sanat ja kirjoitettiin ne taulukkoon perusmuodossa.
Kollegani työsti oppilaiden kanssa verbien aikamuotoja, joten kertauksena siitä aiheesta oppilaat käänsivät preesensiin kirjoitetun tekstin imperfektiin. Moniste löytyy pdf:nä täältä.

Aavikko

Aavikkoa työstettiin taas piirtämällä diodraama opettajan kerronnan myötä. Kotona oppilaat lukivat vielä aavikkoon liittyvät kappaleet läksynä. Käsitekarttaan lähdettiin tällä kertaa liikkeelle siten, että jokainen oppilas sai paperin, jolle oli kirjoitettu käsitekarttaan tulevat sanat. Oppilaat leikkasivat sanat irti ja lähtivät pohtimaan mitkä sanat kuuluvat yhteen ja miksi. Yläkäsitteet käsitekartasta puuttuivat, joten ryhmiteltyään sanat aiheen mukaan oppilaat keksivät sanoille yläkäsitteen/aiheen ja sen jälkeen liimasivat sanat käsitekarttaan. Tällä tavoin pyrin ohjaamaan oppilaita siihen, että he osaisivat tehdä tekstiinsä kappalejaon. Moni kun vielä kirjoittaa kaiken pötköön. Väliotsikoita ei tekstissä tarvitse käyttää, mutta kappalejako selkeyttää rakennetta.
Käsitekartan laatiminen "väärinpäin" ei ollut helppo tehtävä, mutta yllättäjiä olivat tässä tehtävässä eri oppilaat kuin ne, jotka yleensä ovat ensimmäisinä valmiina. Tarvittaessa helpotin tehtävää ja annoin apua tarvitsevalle oppilaalle yhden yläkäsitteen kerrallaan ja hän kokosi kyseisen käsitteen alle sopivat laput.
Aavikko-käsitekartoista kirjoitetut tekstit näyttivät todella mitä oppilaat itse osasivat. Näistä teksteistä puuttuivat oppikirjasta kopioidut lauseet, sillä aavikko-tekstit kirjoitettiin vain käsitekarttojen pohjalta. Asiayhteyksien ymmärtäminen tuli hyvin ilmi.

Afrikan eläimet

Jakson aikana oppilailla oli omana projektinaan tehdä eläimista suomi-englanti-sanasto vihkoon. Tämä tehtävä toimi erinomaisesti etenkin niillä muutamilla oppilaillani, jotka kokevat englannin vaikeaksi ja sen vuoksi ikäväksi oppiaineeksi. Eläimet ovat kuitenkin kiinnostavia, joten jos edes jokin uusi sana jää mieleen niin aina ollaan voiton puolella!

Pidin Afrikan eläimistä yhden oppitunnin ulkona, koska kaipasimme raitista ilmaa ja liikettä sisällä istumisen lomaan. Mukana meillä oli papunetistä tulostetut eläinkortit, joiden taakse oli kirjoitettu eläinten nimet englanniksi. Aloitimme pikalukuhipalla, eli kaikki ottivat kaikkia kiinni ja kiinni jäädessä näytettiin omat kortit. Se, joka nimesi ensin toisen kortin, voitti kortin itselleen. Jos pari ei tiennyt lainkaan kortin eläimen nimeä englanniksi, piti se hänelle opettaa ennen pelin jatkamista.

Jatkoimme eläinten nimien harjoittelua muodostamalla 4-6 oppilaan ryhmät. Ryhmä seisoi piirissä ja yksi ryhmänjäsenistä oli piirin keskellä. Piirissä olijat heittelivät palloa toisilleen, aina heittäessä piti sanoa jonkin Afrikan eläimen englanninkielinen nimi. Samaa nimeä ei saanut sanoa kahdesti, sillä silloin joutui piirin keskelle. Keskelle joutui myös, jos keskellä olija nappasi pallon heitosta itselleen.

Hetken aikaa nimistö edellä kuvatulla harjoituksella treenattuamme aloitimme koko joukolla pelin. Luokka jakaantui kahteen joukkueeseen. Joukkueiden tehtävänä oli heittää viisi peräkkäistä koppia,  jolloin sai pisteen. Heittäessä piti aina sanoa jokin Afrikan eläin englanniksi, samaa nimeä ei viiden kopin aikana saanut sanoa. Toinen joukkue yritti tietenkin estää viiden kopin ketjun syntymistä. Tämän pelin nappasin jostakin facebook-ryhmästä ja se toimi erittäin hyvin!

Afrikan eläimistä teimme kuvistöitä. Oppilas valitsi ensin eläimen ja selvitti millä kasvillisuusalueella eläin elää. Kasvillisuusalueen värimaailmaa käyttäen oppilas ruudutti väritti  akvarelliliiduilla A3-paperin ja tietenkin myös maalasi sen lopuksi vedellä.
Taustan jälkeen oppilaat piirsivät itse eläimen profiilin tai tulostivat värityskuvan. Profiili leikattiin ja kiinnitettiin sinitarralla paperille, samalla teipattiin työhön kehyksen. Valintansa mukaan mustalla tai valkoisella maalilla tuputettiin työ ja lopuksi poistettiin eläimen profiili ja kehysteipit.
Lopputulokset olivat mielestämme onnistuneita. Idean poimin jostakin facebook-ryhmästä.

Afrikkalaiset sadut

Kasvillisuusalueita käsitellessämme kertasimme sanaluokkia, mutta näitä kielioppitunteja oli vain kerran viikossa. Suomen kieltä tietenkin useammin. Jakson aikana luin oppilaille useampia afrikkalaisia satuja, sopivia löytyi esim. Unicefin sivuilta.
Työstimme satuja kirjoittamalla ensin sadun kuuntelemisen tai lukemisen jälkeen lyhyen kaavan siitä, miten sadun juoni eteni. Sen jälkeen oppilaat lähtivät miettimään millainen satu olisi, jos kertoja vaihtuisi. Unicefin sivuilta löytyvistä tarinoista kirjoitimme Hattukauppiaan matkanteko-sadun apinan näkökulmasta sekä Tyttö ja kori-sadun oppilaan valinnan mukaan joko koripäisen tytön tai päällikön pojan näkökulmasta.

Koulukummiemme eskarien kanssa tutustuimme lisäksi satuun Kuinka viisaus levisiä maapallolle. Tutustuttuamme satuun 5.-6. luokkalaiset piirsivät yhdessä eskarilaisten kanssa tarinan hahmot,  harjoittelivat StopMotion-sovelluksen käyttöä ja tekivät tarinasta animaatiot. Animaatioiden osalta hahmojen piirtäminen yhdessä sujui hyvin, mutta itse animaation tekeminen vaatii sen verran kärsivällisyyttä, kun hahmoja pitää liikutella vähän kerrallaan eteenpäin, että läheskään kaikilla eskarilaisilla ei tähän vielä riittänyt kärsivällisyys. Onnistuneita animaatioita saatiin kuitenkin aikaan!

                                          

Afrikka-jakso oli mielenkiintoinen. Niin isosta mantereesta on kuitenkin kyse, että aihetta olisi voinut käsitellä vaikka koko kevät lukukauden. Oli siis vaikea rajata mitä otetaan jaksoon mukaan ja mikä jätetään pois. Päädyin käsittelemään Afrikkaa kasvillisuusalueiden kautta, valtioihin tutustuttiin siinä ohessa ja täydensimme samalla käytävään rakennettuun karttaan kunkin kasvillisuusalueen valtioiden lippuja ja tiedot valtion pääkaupungista.