Pohjanmaa (maisema-alueet)

Pohjanmaata lähdimme työstämään katsomalla ensin BookCreatorilla luomani videon, jolla pohjustettiin aihetta, sillä valtaosalle oppilaistani Pohjanmaa oli täysin tuntematon alue.

                                      

Videon katselun jälkeen oppilaat lähtivät itse tutustumaan aiheeseen lisää Liikkuva Koulu-hengessä. Käytävälle olin kiinnittänyt neljä QR-koodia, joiden takaa paljastui lyhyt teksti Pohjanmaasta sekä tekstiä koskeva kysymys. Oppilaat kävivät pareittain käytävässä etsimässä QR-koodin, skannasivat sen iPadillaan ja palasivat luokkaan lukemaan tekstin parin kanssa ja vastaamaan kysymykseen kokonaisella lauseella omaan vihkoonsa. 

25 oppilaan vauhdikkaassa luokassa tällainen tehtävä rauhoitti luetunymmärtämiseen keskittymistä ja minulla oli paremmin aikaa auttaa oppilaita, mikäli vastauksen laatimiseen tarvittiin apua. Keskeisimmät asiat Pohjanmaasta tuli kirjattua vihkoon huomattavasti tehokkaammin kuin perinteisellä kirjoita viisi tärkeintä asiaa vihkoon.

Sen verran paljon oli koodien takana tekstiä, että koodien lukeminen
vaati tarkkuutta ja käden vakautta.

Sekä videolla että luetun ymmärtämisen teksteissä mainittiin sana tulva, se oli kuitenkin suomenkielen oppijoille (S2) uusi sana, eivätkä kaikki suomenkieliset lapsetkaan tienneet mitä se ihan todella merkitsee ja että sellaisia voi olla muuallakin kuin Muumilaaksossa. Siispä lähdimme ulos tutkimaan..

Koulun pihalta löytyi tasainen sula alue, jolle kaivoimme jokiverkoston oppilaiden kanssa. Toimme ämpäreillä vettä ulos ja kaadoimme kannuilla vettä jokiin. Mitä tapahtuu jos vettä yhtäkki kaataa veteen paljon? Kuinkas ollakkaan saimme aikaan tulvan! Tutustuimme myös jääpatoihin, joita Pohjanmaalla aika ajoin jokiin muodostuu. 

Pohjanmaan tulvien opiskelu oli erinomainen kevätpäivän aktiviteetti. Aurinko paistoi ja ymmärrys tulvasta ja sen synnystä on varmasti selkeämpi kuin jos olisin opettanut asian sisällä luokassa. Ja kenestä kevätpurojen kaivaminen muka ei ole kivaa? ;-)

Tunnin päätteeksi teimme vielä laskujoet "mereen" ja kertasimme aiemmin talvella opetellun asian vesistöistä, jotta saimme veden virtaamaan pois koulun pihalta.

                                   

Yllä ulkona kuvaamamme lyhyt video tulvasta ja jääpadosta. Jos olisin hoksannut ennen ulos lähtöä, olisi tähän aiheeseen sopinut erinomaisesti kamerakynä-menetelmä, johon vastikään tutustuin. Tulvista olisi saanut hienoja parinkymmenen sekunnin videoklippejä selostuksineen.

Aiheen käsittely jatkui Ylen tulva-uutisen lukemisella. Päätin käyttää autenttista uutista, vaikka sen teksti olikin lapsille haastavaa. Luimme ensin uutisen ja sanastimme sen, eli tutustuimme vieraiden sanojen merkityksiin, tällainen oli esimerkiksi puolustusvoimat, jota ei kukaan suomenkielisistäkään lapsista osannut selittää.

Sanastamisen jälkeen tutustuimme uutisen rakenteeseen. Missä on otsikko? Mikä on ingressi? Leipäteksti oli oppilaiden mielestä hassu sana. Samalla myös vertasimme otsikoinnin ja kerronnan perusteella satua ja uutista: uutisen otsikko paljastaa kaiken ja ingressikin kertoo heti mistä on kyse, kun taas sadussa loppuratkaisua pantataan viimeiseen asti.

Tulva-uutisten käsittely jatkui tutkimalla netistä löytyneitä tulvakuvia. Katselimme yhdessä kuvia ja keksimme yhdessä mitä on tapahtunut, miten ihmiset ovat selviytyneet jne.

Googlen kuvahaun satoa hakusanalla "flood"

Kuvien tutkimisen jälkeen oppilaat jakaantuivat pareiksi ja alkoivat työstää omaa uutistaan tietokoneella. Tehtävä oli 3. luokkalaisille hyvin haastava, mutta eipä sitä keskenkään voinut jättää, kun olimme aloittaneet. 

Uutisen kirjoittamisen yhteydessä harjoittelimme tekstinkäsittelyä. Sovimme yhdessä fontin olevan Arial, sekä otsikon, ingressin että leipätekstin fonttikoon, jonka kaikki harjoittelivat muotoilemaan yhdessä sovituilla säännöillä.

Viimeinen vaihe Pohjanmaan käsittelyssä oli kuvistyön tekeminen, koska Pohjanmaalle tyypillistä ovat laukeudet, harjoittelimme yhdenpakopisteen perspektiiviä ja piirsimme pellot. Yhdenpakopisteen lisäksi listasin oppilaille harjoiteltavaksi taidoksi sitkeyden ja kärsivällisyyden, eli sovimme, että tämä työ tehdään värittäen vahaliiduilla huolellisesti ja vahvasti.

Kun maisema oli saatu valmiiksi, valitsivat oppilaat mieluisen värityskuvatraktorin, jonka värittivät, leikkasivat ja lopuksi liimasivat pellolle valitsemaansa paikkaan.