J niin kuin joulu ja joulukuusi

Pikkumetsän joulukuusi

Ossi ja Ansa olivat edellisenä päivänä hakeneet Uunon kanssa metsästä joulukuusen. Oikein komea kuusi Ikimetsän pimennosta löytyikin. Tuuhea ja juuri sopivan korkuinen Uunon kotiin. Ansa ei ollut kovin vakuuttunut, että valittu kuusi olisi hyvä. Vaikka se olikin tuuhea, ei siinä ollut yhtään käpyä. Käpyjä syövän oravan mielestä kuusi oli aivan hyödytön. Ossi ja Uuno kuitenkin selittivät, että jouluna kaikki saavat syödä vatsansa täyteen, eikä kuusen koristeita muutenkaan ole tapana syödä.

Seuraavana päivänä Uuno toi joulukuusen sisälle. Ansa ja Ossi istuivat ja seurasivat silmät tarkkana kuinka Uuno toi varastosta ison laatikon joulukuusen koristeita. Uunon touhutessa Ossi hyräili hiljaa tuttua joululaulua: 

Joulupuu on rakennettu, 

joulu on jo ovella. 

Namusia riipustettu 

ompi kuusen oksille. 

Kuusen pienen kynttiläiset, 

valaisevat kauniisti. 

Ympärillä lapsukaiset 

laulelevat sulosti.

Uuno kaivoi laatikostaan puna-valkoisia koristeita. Uunon juuri alkaessa ripustaa koristeita kuusen keskeytti Ossi laulunsa ja huomautti: "Hei Uuno, nuo koristeethan on nyt ihan väärin päin!" Uuno katsoi hölmistyneenä Ossiin ja Ossi selitti "No, kun nythän on J niin kuin joulu. Ja nuo Joulukoristeet on väärinpäin." Uuno naurahti ymmärtäessään mitä Ossi tarkoitti. "Katsotaanpa löydänkö jostain lankaa niin, että voimme ripustaa Joulukoristeet oikein päin", sanoi Uuno itsekseen hymyillen. "Ossi on niin innoissaan lukemisesta, että näkee kirjaimia kaikkialla, mutta se on vain hyvä asia", mietti Uuno hiljaa mielessään.

Lankaa löytyi ja joulukuusi sai Ossin mielestä maailman hienoimmat Joulukoristeet. Ansakin kiinnitti muutamaan käpyyn lankaa ja ripusti ne kuusen oksille. "Jopas on hieno Joulukuusi Ja Joulukoristeet", totesi viimein Ansakin.

Tarina kerrotaan ja kerrataan useamman kerran viikon aikana. Havainnollistamisvälineinä Uunon talon lisäksi pöydällä on oikea karkkikeppi, sekä punaisesta ja valkoisesta piipunrassista askarreltu j-karkkikeppi. Langan lisäksi karkkikeppiin voi liittää helmen, jolloin tulee huomattua pienen ja ison J-kirjaimen ero. Näillä voisi olla hauska koristella alkuopetuksen joulukuusi, jos ei koristele kuusta koriste/päivä tahdilla joulukalenterina, kuten me tänä vuonna teimme.

Kuvaamataitoa, matematiikkaa ja j-kirjaimia

Kuvaamataidon tunnilla harjoittelemme viivoittimen käyttöä. Oppilas piirtää valkoisella vahaliidulla pitkittäissuunnassa puolitetulle A3-paperille ison kolmion ja eri suuntiin viivoja halki paperin. Harjoitellaan sekoittamaan vesiväreillä vihreää. Oppilaat maalaavat joulukuusensa ruutu kerrallaan vihreäksi. Oppilaita ohjataan etsimään mahdollisimman monta vihreän eri sävyä. Lopuksi maalauksen tausta maalataan siniseksi. 

Seuraavana päivänä vesivärimaalausten kuivuttua oppilaat opettajalta 1-10 pientä piipunrassin pätkää. Oppilas taivuttaa niistä J-kirjaimet ja liimaa omaan kuuseensa koristeet paikalleen. Samalla tulee kerrattua useampaan kertaan mihin suuntaan J:n koukku tulee, se kun tuntuu olevan monelle haastavaa. Lopuksi oppilaat etsivät luokasta itselleen parin: Kenen kahden oppilaan joulukuusissa on yhteensä 10 koristetta? Kuusiparit asetaan seinälle ja kuusten alapuolelle kiinnitetään kyltit, joissa lukee kuusten avulla esitetty kymppipari.

Idean joulukuusi työhön sain Facebookin al-ku-o-pet-ta-jat-ryhmästä. Matikkaan ja äidinkieleen integrointi oli oma ideani.

Viivoittimen harjoitellaan myös joulukorttiaskartelussa. Oppilas piirtää viivoittimen avulla itselleen irtileikattavat suikaleet askartelupaperista. Paperisuikaleet liimataan korttipohjaan joulukuusen muotoon.

Viimeisenä j-kirjaimeen liittyvänä työnä oppilaat värittivät puuväreillä karkkikepin. Mustalle paperille piirrettiin öljypastelleilla kuusen oksa, johon karkkikeppi ripustettiin Ossin tyylillä. Mittasuhteiden hahmottaminen ei kaikille ollut helppoa ja osa piirsikin paperiinsa koko kuusen vaikka keskustelun avulla pohdimme mitä paperille mahtuu, jos karkkikeppi on väritetyn kokoinen.