Tänään saimme kello-jakson päätökseen matikan osalta. Samalla tuli yhdistettyä kello-jakson päätökseen taidehistoriaa, maalausta sekä vierasperäisistä kirjaimista B ja C.
Aloitimme lukemalla Amazonista tilaamani lasten kuvakirjan Picasso and the Girl with a Ponytail. Kirjan luin tietenkin oppilaille suomeksi. Kirja kertoo Picassosta ja hänen tyylistään maalata lapsia kiinnostavan tositarinan avulla. Lukemisen yhteydessä tutkimme Picasson "outoja" maalauksia.
Linkin vierasperäisiin kirjaimiin sain kirjan lukemisen jälkeen kirjoittamalla taululle Pablo Picasso. Oppilaat miettivät miten nimi pitäisi ääneen lukea ja samalla tutkimme B:n ja C:n kirjoitusasua sekä äänteitä. Lisäksi luimme yhdessä lyhyen tekstin Picasson elämästä. (Monisteen kääntöpuolella oli myös B ja C kirjoitusharjoituksia. Päivän päätteeksi jokainen luki tekstin vielä parin kanssa ja teki kirjainharjoitukset monisteeseensa.)
Sitten olikin aika hullutella itse samaan tapaan kuin Picasso ja maalasimme tietenkin kellon. Idean kellotyöhön nappasin Facebookin al-ku-o-pet-ta-jat-ryhmästä.
Aluksi maalasimme mustalla pullovärillä pyöreän kellotaulun paperille, lisäsimme työhön viisarit vinksin vonksin ja lopuksi jokainen maalasi numerot kelloonsa, miten sattuu nekin. Ovelana kysyin oppilailta aluksi suurimman kellotaulussa olevan numeron, joten lukujonotaitoja ja "peruuttamista" tuli kullakin oppilaalla treenattua moneen kertaan numeroita maalatessa ja miettiessä mikä seuraavana pitääkään maalata.
Musta maali sai ruokailun ajan kuivua ja seuravaksi jokainen oppilas sai vesivärit käyttöönsä ja ohjeena oli maalata jokainen alue eri värillä. Itsekseen oppilaat lähtivät kokeilemaan värien sekoittamista, jota emme vielä ole kovin paljoa harjoitelleet, koska olemme keskittyneet maalaustekniikkaan ja yhdellä värillä tasaisen jäljen laveeraamiseen. Oppilaat maalasivat hiljaisuuden vallitessa, jokaisen keskittyessä omaan työhönsä. Aina välillä pienet jalat vilistivät kaverin luokse innoissaan kertomaan uudesta löydöstä, kun oppilaat keksivät uusia väriyhdistelmiä. Itse kiertelin lähinnä kyselemässä oppilailta miten olivat minkäkin värin saaneet aikaan. Jakso toimi siis erinomaisena pohjustuksena värioppiin, jota on tarkoitus aloitella vähitellen.
Ainoa sääntö maalatessa oli, ettei valkoista saa jäädä näkyviin ja se kaikilta onnistukin hienosti.
Ylpeänä esittelen pikku-Picassojeni kellot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti