Taikajuomat (osa Harry Potter ja Azkabanin vanki-kokonaisuutta)

Taikajuomista tuli oma itsenäinen kokonaisuutensa Harry Potter-teeman sisään. Osittain siksi, että olin poissa muutaman päivän ja sijaiselleni Siirille, joka on myös Potter-fani, suunnittelimme oman kuvispainotteisen kokonaisuuden, joka sitten sai enemmänkin jatkoa palattuani reissusta. 

Jokaista oppilasta oli pyydetty tuomaan kouluun lasipurkki. Työskentely alkoi väriopin kertaamisella. Oppilaat harjoittelivat sekoittamaan lasipurkkiinsa vesiväreillä eri värisiä liemiä. Samalla maalattiin myös muistiinpanot siitä, mitä värejä mistäkin yhdistelmästä syntyy. Siiri-sijainen on tuleva kuvataideopettaja, joten hänellä olikin aiheeseen enemmän annettavaa kuin itselläni ja nyt saavat oppilaat opettaa minua kannattaako mihinkin väriin sekoittaa kylmää vai lämmintä väriä. 

Liemien sekoittelun jälkeen työskentely jatkui mallipiirrustuksen merkeissä. Luokkaan olimme koonneet erilaisia taikajuomapulloja, joita oppilaat tutkivat ja piirsivät mallista. Tämä oli 3. luokkalaisille melko vaikeata ja monet olivatkin enemmänkin ottaneet mallia sijaisen piirtämästä esimerkistä kuin oikeasta pullosta. Taikajuomapullot maalattiin vesiväreillä. 

Lisäksi taikajuomapulloihin suunniteltiin etiketit, jotka liitettiin kuvaan. 

Kun taikajuomapullot oli kuvataiteessa piirretty ja maalattu, oli tietenkin luonnollista jatkaa aiheen käsittelyä suomen kielen tunneilla. Tutustuttiin siis uuteen tekstilajiin, reseptiin. Jokainen oppilas kirjoitti vihkoonsa reseptin, jolla kuvataidetunnilla toteutetun taikajuoman voi keittää.

Olemme kiinnittäneet paljon huomiota Harry Potter-kirjassa paikkojen kuvailemiseen. Taikajuomaluokkaa kuvaillaan kylmäksi ja kolkoksi, sijaitseehan se linnan tyrmissä. Mitä kaikkea luokasta löytyy? Katselimme pätkiä muutamista YouTubesta löytyvistä videoista taikajuomaluokasta ja sen jälkeen oppilaat kirjoittivat omat kuvaukset taikajuomaluokasta. 

Myöhemmin harjoittelimme tekstinkäsittelyä ja kirjoitimme taikajuomareseptit koneella puhtaaksi. Samalla opettelimme tekstin lihavointi, kursiivin käyttöä, alleviivaamista, tabulaattorin käyttöä sekä luettelomerkintöjen käyttöä. 

Oppilaiden kirjoittamat reseptit koottiin yhteiseksi reseptikirjaksi, jonka taitoin Canvaa apuna käyttäen. 

                         

Taikajuomia tutkittiin myös todennäköisyyksien näkökulmasta. Oppilaat leikkasivat pareittain heille jaetut taikajuomat irtonaisiksi taikajuomapulloiksi, joita saattoi lajitella.

Jokainen pari nosti satunnaisesti vihkon päälle seitsemän taikajuomapulloa ja yhdessä tutkimme oliko todennäköistä, epätodennäköistä mutta mahdollista vai täysin mahdotonta, että esimerkiksi kaikki taikajuomat olisivat punaisia? Entä kuinka olisiko todennäköistä, että kaikissa pulloissa on etiketti? Entäpä korkki? Kokeiltuamme eri väitteiden todennäköisyyttä konkreettisesti, jatkoivat oppilaat eri väitteiden todennäköisyyden tai mahdottomuuden pohtimista pareittain monisteen avulla. 

Seuraavana päivänä taikajuomapullot kaivettiin uudelleen esiin. Nyt oppilaat saivat taikajuomapullojen lisäksi käyttöönsä langasta solmitun lenkin sekä väripaperin. Pyysin oppilaita laittamaan väripaperille kaikki pullot, joissa on korkki. Ja langan sisään ne taikajuomat, joissa ei ollut etikettiä. Tämähän sujui helposti, kunnes tuli vastaan pullo, jossa oli korkki mutta ei etikettiä. Mitäs sille tehtäisiin? Nopeasti oppilaat hoksasivat, että sellaisen taikajuomapullon tulee olla sekä paperilla että lenkin sisällä. 

Luokittelimme pulloja yhdessä keksimiemme eri väittämien mukaisesti Venn-diagrammiin. 

                             

Tutkimme myös avoimia lauseita. Valitsin muutamia taikajuomapulloja, joista oppilaat täydensivät avoimet lauseet ensin tosiksi ja sitten epätosiksi.

Kaikki taikajuomat...

Jotkut taikajuomat...

Mikään taikajuomista...

Tunnin päätteeksi jokainen oppilas liimasi vihkoonsa 3-5 taikajuomapulloa sekä täydensi taululla olevat avoimet lauseet tosiksi koskemaan omia taikajuomapullojaan.

Taikajuomat sisälsivät tietenkin myös mittaamista. Oppilaat saivat pareittain taikajuomapullon ja heidän tehtävänään oli ensin arvioida oliko pullo pienempi vai suurempi kuin litra. Entä kuinka monta desilitraa sen tilavuus mahtaisi olla?

Samalla tuli kerrattua jälleen kerran desilitrat ja litrat, lisäksi tutustuimme millilitraan. Oppilaat olivat tuoneet kotoa mukanaan millilitran mittalusikoita. Tutkimme kuinka paljon millilitra on, kaatamalla millilitran vettä kämmenelle. Se oli enemmän kuin yksi pisara, mutta ei vielä helpota janoa. Oppilaat myös mittasivat kuinka monta millilitraa mahtuu desilitraan. Hieman epätarkkuutta mittaamisessa oli, mutta totesimme keskiarvon  olevan 100. 

Tunnin lopuksi oppilaat mittasivat itselleen Felix Felicis-onnenjuoman taululle heijastetun ohjeen mukaisesti. Onnenjuoma mitattiin millilitroissa. Ennen juoman juomista tutkimme vielä, kuinka paljon juomaa kukin sai? 25 millilitraa. Kuinka monelle oppilaalle juomaa riittäisi yhdestä desilitrasta? 100 millilitraan sisältyi 25 ml neljä kertaa, eli neljän oppilaan juomat yhteensä olivat 1 desilitran. 

Oi ja voi, niin vain iski inflaatio velhomaailmaan. Luimme inflaatiouutisesta Päivän profeetasta ja keskustelimme tästä ajankohtaisaiheesta. Päivän uutiskatsauksen jälkeen oppilaat pääsivät tet-harjoitteluun Tylyahoon, sillä paikalliset liikkeet tarvitsivat apua hinnastojen ynnä muiden uudistamisessa. Minulla oli tällä tunnilla apunani luokassani harjoittelua päättäviä kuvataideopettajaopiskelijoita, joten jokaisella pisteellä oli aikuinen ohjaamassa. 

Kolmessa luudanvarressa annoskoot pienennettiin kymmenesosaan alkuperäisestä. Kertasimme jo tuntemamme tilavuusmitat: litra, desilitra ja millilitra sekä niiden suhteet. Huomasimme, että jotain puuttuu! Oppilaat saivatkin käyttöönsä nyt senttilitran mittalusikan, jotta millilitran ja desilitran välistä puuttuva mittayksikkö saatiin käyttöön. 

Jokaisella oppilasparilla oli edessään litran, desilitran, senttilitran ja millilitran mitta-astiat, kun aloitimme työskentelyn. Jos aiemmin kermakaljaa myytiin litran astioissa, nyt pienentyi annos kymmenesosaan eli annos piti jakaa kymmeneen yhtä suureen osaan. Nohevimmat hoksasivat heti, nostaa desilitran mittalasin esiin. Mutta muiden kanssa muutimme litran desilitroiksi ja jaoimme 10 dl kymmeneen osaan. Ja näin jatkoimme. Koska mittaamiskokemusta oppilailla on jo runsaasti, ei tällä kertaa läträtty vedellä, mutta mitta-astiat olivat koko ajan käsissä ja aina tutkimme mikä astia on kymmenesosa mistäkin. 

Tehtävä oli vaikea, mutta yllättävän hyvin oppilaat selvisivät tehtävästä kun heitä pienryhmissä ohjasin, kunhan pääsivät alkuun ja saivat juonen päästä kiinni. 

Sekon pilailupuodista hinnat kymmenkertaistuivat. Oppilaat työskentelivät rahojen kanssa kymmenjärjestelmä alustalla. Alustalle rakennettiin ensin alkuperäinen hinta ja sitten yksikkö kerrallaan hinta kymmenkertaistettiin alustan toiselle riville. 

Yksi nopeista oppilaistani päätti muiden valmistumista odotellessaan inflaation kiihtyvän entisestään ja kymmenkertaisti jo kymmenkertaistetut hinnat. Hän hienosti eriytti itse itseään ylöspäin. 

Lontoossa sijaitseva Vuotava noidankattila päätti houkutella asiakkaita puolittamalla hintansa. Puolittaminen ja kaksinkertaistaminen on sen verran tuttua hommaa oppilaille aiemmilta vuosilta, että puolittamiseen ei käytetty apuna välineitä. 

Hunajaherttuan hinnat piti työharjoittelijoiden kaksinkertaistaa. Tämä sujui myös reippaassa tahdissa ilman, että oppilaita juurikaan tarvitsi auttaa. 

Onnistuneen työharjoittelun ja minun synttäreideni kunniaksi tarjosin oppilaille Kolmessa luudanvarressa päivän päätteeksi kermakaljat. Samalla juhlistimme myös kirjoittamamme taikajuomakirjan julkistamista. Jokainen oppilas sai viedä kotiin kappaleen julkaisemaamme taikajuomaopasta, jonka takakannesta löytyi myös kermakaljan ohje (Pikeeripossun ohje).

Kukin ryhmä sai kannullisen kermakaljaa pöytäänsä. Vielä ei toki päästy maistelemaan tätä äklömakeaa herkkua, vaan kannuista piti jakaa juoma tasan pöydässä istuvien velhojen kesken. Ennen lasien kilistelyä vertailimme kuinka paljon kukin oli saanut juomaa. Jos kannun jakoi neljän velhon kesken, sai jokainen velho neljäsosan. Mutta jos kahdessa pöydässä olevat velhot väittivät saaneensa neljäsosan, miten voi olla, että toisen pöydän velhoilla juomaa oli enemmän? No, taas oli tyhmä ope. Tietenkin, kun toisessa pöydässä juomakannu oli ollut suurempi, niin silloin neljäsosakin on suurempi...

Tällaista tällä kertaa... Vielä jatkuu Potter-jakso ainakin muutaman blogikirjoituksen verran. Jos haluat käyttää minun tekemiäni materiaaleja, löydät kaikki Harry Potter ja Azkabanin vanki -teemaan liittyvät materiaalit täältä. 

Kiitos jälleen kerran Tanja Törn yhteisopettajuudesta yli kuntarajojen!

Vuoden viimeinen matikan tunti (5. lk)

Tylsänä opena pidin vielä viimeisenkin koulupäivän viimeisellä tunnilla matikkaa. Jotain jouluista päätin tunnille ottaa, joten toteutin pistetyöskentelyä vapaalla kierrolla. Tarjolla oli seuraavanlaisia tehtäviä...

Desimaalilukuja ja joulukuusia

Desimaalilukujakso päättyi juuri ja Math Salamander-sivustolta löysin aiheeseen liittyviä desimaalilukutehtäviä. Monistin näitä yhdelle pisteelle.

Koordinaatisto-Petteri

Myöskin Math Salamander-sivustolta poimin koordinaatiston tehtävän, josta piirtämällä muodostui Petteri Punakuono.

Joulusanojen koodaus

Jouluun liittyviä sanoja (joulu, kuusi, pukki, tähti, tonttu jne.) koodasimme hiirten avulla. Oppilaat työskentelivät pareittain. Hiirten alustalle oli kiinnitetty sanoihin tarvittavat kirjaimet. Hiiri ei saanut mennä ylimääräisten kirjainten päältä. Aluksi sai ohjelmoida kirjain kerrallaan, mutta haasteena oli ohjelmoida hiiri juoksemaan koko sanan kerralla.

Sudoku

Kätköistäni löytyi myös pari vuotta sitten askartelemani joulusudokut, jotka myös olivat tarjolla pähkäilyä varten.

Arvioi ja punnitse

Massan arviointia oppilaat harjoittelivat arvioimalla kuuden eri jouluisen esineen (pipari, tuikku, karkkikeppi, suklaakonvehti jne.) massaa. Kun arviot oli tehty, tarkistettiin arviot tasapainovaa´an avulla. Arviot ja mittaustulokset kirjattiin lomakkeeseen.

Aktiivinopat

Sain jokin aika luokkaani aktiivinopat, jotka ovat olleet tähän asti käyttämättöminä. Valjastin ne qr-koodien avulla käyttöön. Jokaiseen nopan taskuun tuli jouluinen mittayksikköihin liittyvä sanallinen tehtävä, tämän aihepiirin valitsin siksi, että mittayksikkö muunnoksia on juuri käsitelty desimaalilukujen jaksolla. Oppilaat heittivät noppaa, lukivat qr-koodin, ratkaisivat tehtävän ja etsivät vastausruudukosta vastauksen ja sitä vastaavan kirjaimen. Kun kaikki kuusi tehtävää oli ratkaistu, piti saaduista kirjaimista muodostaa jouluun liittyvä sana (pipari).

Meidän käyttämämme QR-koodit löydät täältä.

Kymmenkertainen, satakertainen.. kymmenesosa, sadasosa..

Desimaalilukujen kanssa työskennellessämme olemme oppilaiden kanssa päässeet kymmenellä kertomiseen ja jakamiseen. Viikon verran olemmekin kymmenkertaistaneet, satakertaistaneet ja tuhatkertaistaneet lukuja, sekä vastaavasti ottaneet luvuista kymmenesosia, sadasosia ja tuhannesosia.. Miten tuohon viikko menee? Kunhan vaan pilkkua siirtää...
Pilkkua siirtämällä aiheesta olisi päässyt nopeasti eteenpäin, mutta mihin olisi jäänyt oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä, jonka ymmärtämisen syventäminen on ainakin Espoon opsissa mainittu painokkaasti..

Aiempina vuosina olemme kymmenkertaistaneet kymmenjärjestelmävälineillä lukuja paljon. Nyt mukana olivat kuitenkin desimaaliosat ja aluksi piti taas muistutella mieliin, miten homma toimikaan. Hieman ehti jo tulla epätoivokin, mutta tarvittiin hetken tuumailutauko ja vaikka edellisenä päivänä tuntui, että homma polkee paikallaan, olikin seuraavana aamuna oppilailla kädet pystyssä ja kymmenkertaistaminen, kymmenesosa, sadakertaistaminen ja sadasosa olivatkin hyvin hallussa!

Kerratessamme asiaa yhdessä kaikki oppilaat käyttivät kymmenjärjestelmävälineitä. Itsenäisen harjoittelun aikana oppilaat saivat itse valita käyttävätkö pöydällä olevia välineitä vai eivät. Kymmenjärjestelmävälineet ovat luokassamme jatkuvasti saatavilla, sillä asioiden selittäminen ongelmatilanteessa olevalle oppilaalle on niiden avulla helppoa. Moni oppilas tukeutuukin välineisiin haastavampien tehtävien kohdalla ollessaan epävarma siitä, miten lasku menee. Tärkeintä kuitenkin on, että jokainen oppilas oikeasti osaa kymmenkertaistaa tai jakaa kymmenenellä luvut ja ymmärtää luvun suuruusluokan. Pilkun siirtämisestä ei luokassamme ole puhua pukahdettu, jollekin oli asia kotona harmikseni opetettu, mutta hänet hyssyteltiin hiljaiseksi samantien.

Kun kymmenkertaistaminen alkoi sujua, päätin pistää oppilaiden päät heti sekaisin ja seuraavalla tunnilla luokassa olikin kymmenjärjestelmävälineiden sijaan mitta-astioita (ml, cl, dl, l ja dal). Se, että litra on 10 dl muistui mieleen nopeasti, samoin kuin, että millilitroja tarvitaan desilitraan 100. Senttilitra oli oppilaille uusi mittayksikkö, mutta sillekin löysimme paikan. Nimeä senttilitralle piti etsiä jonkin aikaa, kunnes oppilaat hoksasivat pituuden yksiköiden etenevän milli, sentti, desi jne. joten kai sama toimii litroissakin? 

Isot vetomitat ovat yleensä vaikeita, koska hehtolitroja ja kilolitroja ei käytetä juuri lainkaan. Minun oppilailleni ne eivät kuitenkaan tuottaneet vaikeuksia. 3. luokalla täytimme vedellä hehtolitran kokoisen saavin, viime vuonna emme saavia enää uudelleen täyttäneet, mutta oppilaani kokeilivat, kuka mahtuu hehtolitran saaviin... Nyt olikin helppo palata aiempaan kokemukseen: "Ainiin hehtolitra on se musta saavi mihin Peppi (nimi muutettu) ja Tommi (nimi muutettu) mahtuivat!"

4. luokalla hehtolitran saavia ei enää täytetty, koska se oli 3. luokalla täytetty
vedellä, mutta oppilaat innostuivat kokeilemaan kuka mahtuu saaviin. Tähän
muistoon oli helppo palata ja kaikki muistivat millainen on hehtolitra.

Puhuimme moneen kertaan auki mittayksikkö muunnokset vetomitoilla: ml kymmenkertaisena on senttilitra, senttilitra satakertaisena on litra, litran kymmenesosa on desilitra.

Vauhtiin päästyään oppilaat halusivat innoisaan kymmenkertaistaa ja satakertaistaa myös pituusmittoja sekä massan mittayksiköitä. 

Kaikki koottiin vihkoihin taulukkoon, jossa yksiköt olivat päällekkäin. Eri mittayksiköiden taulukointi samaan taulukkoon auttoi oppilaita ymmärtämään kuinka kymmenjärjestelmävälineillä opittu kymmenkertaistaminen toimii mittayksiköillä. Ja oppilaat osasivat vähitellen sanoittaa kokemuksiaan siitä, kuinka kymmenkertaistaessa mittayksikkö "kasvaa" ja jaettaessa kymmenellä mittayksikkö "pienenee". 

Seuraavalla tunnilla otimme pituuden mittayksiköt harjoitteluun, sillä niiden parissa on aiemmin työskennelty eniten. Oppilaat työskentelivät pareittain Hannele Ikäheimon Mittayksikkökorteilla. Mittayksikkökorteista oppilaat lähtivät etsimään tuttuja mittayksiköitä ja yhdistivät ne lyhenteisiin. Sen jälkeen pakasta löytyi tukipisteet eri mittayksiköille, esim. risteilyalus on noin hehtometrin pituinen ja mökki dekametrin levyinen. Mittayksikkökortit toimivat hyvänä kertauksena ja oppilaat innostuivat työskentelemään myös edellisellä tunnilla työstettyjen vetomittojen korteilla sekä massan yksiköillä.

Pituuden mittayksikkökortit taulukoituna.

Tunnin lopuksi pelasimme peliä, joka on muunnelma eräällä Unkarissa seuraamallani oppitunnilla pelatusta pelistä. Oppilailla oli kiekko, jossa oli vetomitat, pituuden tai massan mittayksiköt tai numeroilla merkittynä 0,001-1000000. Peliin oppilas tarvitsi lisäksi läpinäkyviä laskukiekkoja kourallisen. 

"Peitä luku, joka on sadaosa kymmenestä." Oppilas peitti alustaltaan 0,1. "Tuhatkertaista äsken peittämäsi luku." Ja siten oppilas jatkoi lukunsa kertomista tai jakamista kunnes alustalla oli enää yksi luku peittämättä. Sama toimi esimerkiksi pituusmitoilla siten, että pyysin oppilaita ensin peittämään metrin kymmenesosan ja sen jälkeen satakertaistamaan edellisen mittayksikön jne.

Peli sujui hyvin ja oppilaat löysivät kätevästi alustaltaan oikeat luvut/mittayksiköt. Tämä harjoitus toimi jo hyvinkin abstraktilla tasolla ja tämän avulla oli helppo huomata luokassa kierrellessään, oliko oppilas ymmärtänyt asian vai vieläkö tarvitaan lisää harjoitusta.

Harjoituksessa kerto- ja jakolaskut ketjutettiin ja peitettiin
aina se luku/mittayksikkö, joka tuli vastaukseksi.

Olemme mitanneet oppilaideni kanssa paljon 3. luokan jälkeen. Kun oppilaat ovat saaneet riittävästi kokemuksia mittaamisesta, on mittayksiköiden kanssa pelaaminen helpompaa ja oppilaat ymmärtävät mitä tekevät. Oppilaille on muodostunut ajatus eri mittayksikköjen suuruudesta: rusinan massa on gramma, millilitra vettä on iso pisara kämmenenellä, senttilitra ei riitä helpottamaan janoa, desimetri on peukalon ja etusormen väli, hehtometrin matkan jaksaa vielä juosta täysiä, mutta ihan helppoa se ei ole...

Ennen seuraaviin aiheisiin siirtymistä pelasimme vielä pikalukuhippaa mittayksikkökorteilla: Hipan saatua kiinni molemmat näyttivät korttinsa, se kumpi nimesi mittayksikön ensimmäisenä sai kortin itselleen. Toinen tuli hakemassa uuden kortin.

Kun kaikilla oli yksi mittayksikkökortti (ensimmäisellä kierroksella pituuden mittayksiköitä), jaoin oppilaat kahteen ryhmään. Ensin oppilaat järjestäytyivät jonoon pienimmästä yksiköstä suurimpaan. Sen jälkeen he lähtivät pohtimaan mitä pitää tehdä, jotta pienimmästä yksiköstä tulee jonossa seuraava ja jälleen seuraava. Koska oppilaat oli jaettu kahteen ryhmään, ei samassa ryhmässä ollut kaikkia mittayksiköitä, eivätkä ne olleet kaikki perättäisiä. Kun oppilaat olivat saaneet hetken aikaa puhua asiaa auki keskenään, esittelivät he oman jononsa muille tähän tapaan:

- Millimetri pitää satakertaistaa, jotta siitä tulee desimetri.
- Desimetri pitää kymmenkertaistaa, jotta siitä tulee metri.
- Metri pitää satakertaistaa, jotta siitä tulee hehtometri.
- Hehtometri pitää kymmenkertaistaa, jotta siitä tulee kilometri.
Ja sitten mentiin tietenkin jono toiseen suuntaan..
- Kilometri pitää jakaa kymmenellä, niin siitä tulee hehtometri.
- Hehtometri pitää jatkaa sadalla, niin siitä tulee metri... jne...

Tämän harjoituksen jälkeen saatoin todeta, että nyt tämä asia todella osataan, koska oppilaat lopottivat oman ryhmänsä jonon tuosta vain molempiin suuntiin ja mikä tärkeintä ymmärtävät mitä tekevät. Kannatti käyttää aikaa reilu viikko kymmenellä kertomiseen ja jakamiseen sekä mittayksiköihin!

Seuraava savotta onkin sitten desimaalilukujen kerto- ja jakolasku. Kertolaskusta oppikirja neuvoo suoraan laskemaan desimaalien lukumäärän kertolaskusta ja laittamaan vastaukseen yhtä monta.. Miksi näin tehdään? Mistä tämä sääntö tulee? Mihin jää ymmärrys, jos lapsi laskee 7 x 0,7 ajattelemalle 7x7=49 ja yksi desimaali, siispä 4,9?

Kymmenjärjestelmävälineille löytyy siis käyttöä ensikin viikolla :)

                                                          

Mittaaminen ja mittayksiköt

Mittaamista tulisi harjoitella säännöllisesti ja olemme sitä vuoden aikana useamman kerran onneksi ehtineet tehdäkin. Nyt desimaalilukujen jaksoon sopi mittaaminen ja mittayksikköjen kertaaminen erinomaisesti, sillä juuri mittayksikkömuunnoksissahan desimaalilukujan tarvitaan.

Pituusmittoja ulkona

Aloitimme oppilaille tutuimmista eli pituuden mittayksiköistä. Kertasimme jo osaamamme mittayksiköt mittayksikkö-jumpalla käyttäen mittayksiköiden tukipisteitä. Sen jälkeen lähetin oppilaat etsimään lähiympäristöstä jotakin joka on 1 mm, 1 cm, 1 dm ja 1 m. Tämän jälkeen oppilaat arvioivat kymmenen metrin matkan, arvio merkittiin kartioilla ja sen jälkeen oppilaat tarkistivat mittaustuloksensa. 

Tämän jälkeen seurasi lyhyt opetustuokio jokaiselle ryhmälle. Kertasimme tutut mittayksiköt ja sen, että kymmenkertaistamalla saa aina uuden mittayksikön. Siispä, kun päästiin 1 metrin kymmenkertaistamiseen, keksivät oppilaat itse aika helposti, että heidän mittamaansa 10 m on uusi mittayksikkö, joka nyt sai nimekseen dekametri.

Ulkona käytetty tehtävämoniste

Seuraavaksi ryhmän tehtävänä oli pohtia kuinka korkeita alueelle merkityt puut ovat. Ovatko ne korkeampi kuin dekametri vai matalampia? Miten puun korkeuden voisi mitata? Koska puissa oli vähän alaoksia ja osa hyvin ohuita ei puun latvaan kiipeäminen tullut kysymykseen ja jokamiehenoikeudet olivat sen verran hyvin muistissa, ettei puuta voitu kaataakaan, piti keksiä jokin muu keino. Opastin oppilaille puun mittaamisen kepin avulla (Keppi asetetaan käsivarsi suorana eteen, toinen silmä kiinni ja liikutaan kohtaan jossa keppi ja puu näyttävät yhtä pitkille. "Kaadetaan" puu, kaveri menee seisomaan kohtaan, johon puu kaatuisi -> mitataan kaverin etäisyys puusta). 

Lopuksi pohdimme vielä, kuinka pitkä matka tulee, kun dekametrin kymmenkertaistaa.. No, ei muuta kuin mittapyörä käteen ja mittaamaan 10 dekametriä, jonka nimesimme hehtometriksi. Oppilaat tutkivat myös kuinka monta askelta he joutuvat hehtometrillä ottamaan.
Kilometristäkin keskustelimme, mutta sitä emme nyt mitanneet. Kilometri on tullut tutuksi metsäretkillä, jolloin olemme muuttaneet ulkoilureittien varressa olevien viittojen matkoja metreiksi.

Kaikkein innostavin tehtävä tänään tuntui olevan ajan ottaminen 100 metrin juoksusta. Usain Boltin 9.58 sekunnin maailman ennätystä ei lukuisista yrityksistä huolimatta rikottu :)

Luokassa viimeistelimme oppimamme kertaamalla opitut mittayksiköt. Teimme myös pieniä mittauksia koulussa ja taulukoimme mittaustulokset. Jokainen oppilas myös mittasi oman pituutensa ja pohti oman pituutensa eri mittayksiköissä. 1700 mm pitkä opettaja kuulostaa todella pitkältä, mutta  0,0017 km pitkä opettaja kovin pieneltä :)

Tilavuusmittoja luokassa ja metsässä

Luokassa tutkimme oppilaiden kanssa tilavuusmittoja. Litra ja desilitra olivat oppilaille jo ennestään tuttuja. Mutta nyt tutustuimme myös senttilitraan, millilitraan, dekalitraan ja hehtolitraan.
Oppilaat pääsivät läträämään vedellä tunnin aikana ihan kunnolla. Aluksi otimme millilitran mittaan vettä ja kaadoimme millilitran vettä kämmenelle. Onko se paljon vai vähän? Yksi vesipisara vai enemmän? Totesimme, että sateella pitäisi jonkin aikaa kalastella pisaroita, jotta saisi millilitran vettä, mutta ei kovin kauaa.
Harmi, ettei centtilitran mittoja ollut saatavilla.. Koska olimme vasta kerranneet pituusmittoja ja samalla tunnilla todenneet 10 dl = 1 l, arvasivat oppilaat, että seuraava tilavuusmitta tulee, kun 10 millilitrasta. Siispä mittasimme kahvimittaan 10 ml ja nimesimme sen senttilitraksi. Seuraava tehtävä oppilailla olikin tutkia kuinka monta senttilitraa mahtuu desilitraan. Tässä käytimme apuna 5 ml mittalusikoita, jolloin kaksi lusikallista oli yksi senttilitra.
Litroista tuli dekalitroja, joiden tukipisteenä käytimme 10 l ämpäriä. 100 litran saavikin meiltä koululta löytyy ja sen täytimme oppilaideni kanssa viime toukokuun helteillä, joten nyt emme lähteneet sitä täyttämään, mutta muistelimme tuota kokemusta. Hehtolitran totesimme olevan jo suurin piirtein lasten uima-altaan verran vettä. Kilolitra onkin jo niin suuri vesimäärä, etten itsekään sitä oikein hahmota.
Tunnin lopuksi oppilaat halusivat kokeilla kuinka monta millilitraa mahtuu litraan, olipa joku tehnyt mittauksia vielä kotonakin :) Toki nämä asiat selvisivät myös taulukoidessamme tilavuuksia, mutta pidän oppilaiden omaa kokemusta aina tärkeämpänä.

Tilavuusmittojen kanssa työskentely jatkui luontoliikuntapäivänä metsässä.

Ensimmäisessä tehtävässä oppilailla oli 4 dl ja 9 dl mitat (leikattu maitopurkeista sopivan kokoisiksi) ja rivi sankoja. Tehtävänä oli 4 dl ja 9 dl mittojen avulla mitata ämpäreihin 1 dl, 2 dl, 3 dl jne.. Ohjeet saatuaan oppilaat seisoivat hetken aikaa hölmistyneen näköisinä "mites tämä nyt muka onnistuu?" Mutta kysyttyäni kuinka paljon 9 dl mittaan jää vettä, jos kaadan siitä 4 dl mitan verran pois alkoivat aivot raksuttaa ja vettä alkoi ilmestyä sankoihin. Tehtävää teki samaan aikaan 3-4 oppilasta. (Tehtävä bongattu Lära in matematik ute 2-kirjasta.)

Toisessa tehtävässä oppilaat työskentelivät kahdessa 3-4 oppilaan ryhmässä. Maahan piirrettiin/rakennettiin kepeistä kolme sisäkkäistä ympyrää. Sisimmäiseen ympyrään kirjoitettiin dl, keskimmäiseen cl ja ulommaiseen ml. Sen jälkeen kertasimme mitä tilavuusmittojen lyhenteet tarkoittivat ja mikä mitta-astia on minkäkin kokoinen. Sen jälkeen jokainen ryhmän jäsen heitti kiven/kävyn maahan piirrettyyn maalitauluun ja laski tuloksen, esim. 1 dl, 2 cl ja 1 ml. Tulos taulukoitiin ja sen jälkeen ryhmä kävi hakemassa purosta vettä tuloksensa verran ja kaatoi litran mittaan. Kaksi ryhmää kilpaili tehtävässä tavoitteenaan saada ensimmäisenä litra täyteen. (Tehtävä bongattu Lära in matematik ute 2-kirjasta.)

Molemmat luontoliikuntapäivän mittaustehtävät toimivat mielestäni erinomaisesti ja oppilaat jaksoivat keskittyä niiden tekemiseen. Erityisesti jälkimmäinen tehtävä, jossa kisailtiin litrasta sai oppilailta kiitosta. Toki osaa innosti ensimmäisen tehtävän pähkäily ja tarve saada kaikki vesimäärät 1-10 dl muodostettua.

Kertausta luokassa ja pihalla

Työskentely jatkui luokassa taas seuraavalla viikolla. Kertasimme vielä tilavuusmitat, saimme luokkaan hehtolitran saavinkin. Tällä kertaa emme täyttäneet sitä vedellä, sillä sen teimme viime keväänä ja oppilaat hyvin muistivat kuinka monta ämpärillistä vettä saaviin mahtui. 

Tunnin aikana tuli puhuttua moneen kertaan läpi kuinka desilitra on litran kymmenesosa ja dekalitrasta sadasosa jne. Kuten arvata saattaa houkutti hehtolitran saavi oppilaita ja tunnin lopuksi he halusivatkin vielä saada konkreettisia kokemuksi hehtolitrasta... Siispä yksi jos toinen oppilas oli saavissa. Pienimpiä luokkamme oppilaita saaviin olisi mahtunut kaksi, siispä Jannen (nimi muutettu) tilavuus on noin puoli hehtolitraa :D

Koska neljäsluokkalaiset tarvitsevat myös kirjallisia tehtäviä ja haluan myös nähdä kirjallista tuotosta jokaiselta oppilaalta, työskentelimme tunnin lopuksi myös monisteen avulla ja teimme muunnostehtäviä oppikirjan monisteeseen.

Konkreettista tutustumista hehtolitraan :D

Koska matematiikan kokeeseen desimaaliluvuista oli sovittu laitettavaksi mittayksikkömuunnoksia, touhusimme niiden kanssa pihalla. Idea oli sama kuin luontoliikuntapäivänä, mutta renkaisiin oli kirjattu metri, desimetri, senttimetri ja millimetri. Pelasimme 3-4 oppilaan ryhmissä. Jokainen heitti kepin/kiven ja tulos laskettiin yhteen. Muutimme sen useampaan mittayksikköön ja sen jälkeen ryhmä piirsi katuliiduilla vastaavan pituisen janan asvaltille toisen joukkueen heittäessä.

Maalitauluun oli merkitty pelattavan pelin mittayksiköt.

Saman tunnin aikana ehdimme kerrata sekä pituuden että tilvauuden yksiköt. Eli pelasimme myös aiemmin luontoliikuntapäivän kohdalla esiteltyä peliä, jossa oppilaat täyttivät litran mittaa vedellä heittojensa mukaisesti. Opella ja avustajalla, jotka olivat pelinjohtajia oli valkotaulu, jolle kirjattiin aina heittotulos eri mittayksiköissä. Tunti sisälsi paljon puhetta ja koskapa asia kokeessa osattiin niin kyllä se myös opittiin :)

Oppilaiden janoja 1 m + 1,11 m + 1,11 m = 3,22 m

Vielä olisi tarkoitus ehtiä harjoitella massan mittayksiköitä tämän kevään aikana. Saa nähdä miten aika riittää. Mittaustehtävät ovat aina toiminnallisia ja oppilaat motivoituvat niistä helposti. Nyt kun mittaamiseen oli lisäksi liitetty peli, nosti se entisestään useiden oppilaiden motivaatiota. Eikä mikään voita kevään aurinkoisina päivinä ulkona pidettyjä oppitunteja :)

Metsämatikkaa 3. luokkalaisten kanssa

Tänään oli retkipäivä lähdimme oman luokkani ja pienluokan kanssa retkelle Espoon keskuspuistoon.  Retki sisälsi tietenkin liikuntaa, tulihan metsään ja takaisin kävelymatkaa kolmisen kilometria. Perillä metsässä jaoimme porukan neljään ryhmään. Yksi ryhmä oli välitunnilla, toinen ryhmä tutki luuppien ja suurennuslasien avulla ötököitä sekä harjoitteli kiikareiden käyttöä ja lintujen bongausta, kolmas ryhmä teki avustajan johdolla Hyvinkään metsämatikka-polun kortteja ja minä ohjasin neljännelle ryhmälle metsämatikkaa.

Hyvinkään metsämatikka-polun kortti.

Aloitimme "subitisaatio-hipalla" eli jokainen oppilas sai pikalukukortin käteensä. Kaikki olivat tänään hippoja. Kun sait jonkun kiinni laskettiin kolmeen ja molemmat näyttivät samaan aikaan oman pikalukukorttinsa. Se, joka nopeammin kertoi montako täplää parin kortissa oli, voitti kortin itselleen. Hävinnyt tuli hakemaan uuden kortin opettajalta. Jos oppilas oli voittanut monta korttia, sai hän itse valita millä kortilla pelaa, eli minkä kortin näyttää kaverille "kaksintaistelussa". (Leikki bongattu FB:n Liikkuva koulu ja toiminnallinen opetus-ryhmästä).

Itse tehdyt pistekortit

Seuraavaksi kertasimme pituuden mittayksiköt, joita olemme harjoitelleet talven aikana. Olemme tehneet paljon mittayksikkö-jumppaa ja se olikin oppilailla hyvin mielessä. Millimetrin "muistiliikkeeksi" olemme sopineet etusormen ja peukalon, joilla näytetään niin pientä väliä kuin mahdollista, senttimetri on pikkurilli, desimetri on vaaksa ja metrissä kädet levittyvät sinulle. Kun mittayksiköt oli kerrattu, saivat oppilaat metrin mittanauhat ja tehtäväkseen etsiä metsästä jotakin joka on 1 mm,  1 cm, 1 dm ja 1 m. Oppilailla oli käytössää metrin mittanauha, jossa on toisella puolella millit ja toisella puolella sentit.

Havunneulanen oli halkaisijaltaan 1 mm.

Mustikan lehden leveys oli 1 cm.

Kuusenkäpy oli 1 dm pitkä.

Mittaamisen jälkeen kerrattiin vielä minkä pituisia mittoja puihin kiinnitetyt millimetri, senttimetri, desimetri ja metri ovatkaan. Sen jälkeen leikimme Ulos oppimaan-kirjasta bongattua puun halaus-leikkiä. 

Annoin oppilaille ohjeita kuten

- Jos terveydenhoitaja mittaa teidän pituutenne, hän käyttää mittayksikkönä..

- Kynnen paksuus on noin 1...

- Kännykän pituus on noin 1...

Oppilaiden tehtävänä oli juosta sen puun luokse, jonka mittayksikköön lause sopi. Tämä oli toimiva leikki. 

Kokeilimme myös oppilaiden kanssa mittayksikkö-letkistä. Koska 3. luokkalaiset ovat opetelleet vasta millimetrin, senttimetrin, desimetrin ja metrin, meni yhden letkiskierroksen aikana koko rimpsu kahdesti läpi. Harkitsin hetken, että eteen ja taaksepäin tulevien hyppyjen kohdalla laulaisimme mittayksiköt suurimmasta pienimpään, mutta tämä harjoitteluaika (tunnin valmisteluaika) ei riittänyt omien aivojen kääntämiseen niin, että rimpsu olisi mennyt laulaen ja hyppien sujuvasti.

Metsämemorya pelasimme kertolaskukorteille. Neljään paikkaan lähistölle oli asetettu alustan päälle kortteja, joissa oli kertolaskujen vastauksia. Oppilas sai opettajalta kertolaskukortin, jonka vastaus hänen piti käydä etsimässä lähistön alustoilta. Kun kertolaskun vastaus löytyi, sai oppilas uuden kortin.

Lopuksi pelasimme strategiapeliä, jossa parilla tai pienellä ryhmällä oli 21 käpyä. Omalla pelivuorollaan pelaaja otti kasasta yhden, kaksi tai kolme käpyä. Pelin hävisi se, joka joutui ottamaan viimeisen kävyn. Pari ensimmäistä kierrosta oppilaat pelasivat ja vain ottivat käpyjä, mutta kolmannella kierroksella muuttuivat oppilaiden ilmeet ja he hoksasivat miten pelissä pitää taktikoida, ettei joudu ottamaan viimeistä käpyä.