Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsäyökoulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsäyökoulu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 31. toukokuuta 2023

Amazing Race Suomi

 


Viime viikolla olimme 3. luokkalaisten kanssa metsäyökoulussa. Koska kyseessä on yökoulu, sisältävät minun yökouluni aina jonkin "kouluosuuden". Tällä kertaa se oli Amazing Race Suomi-kisailu. Suomi-teemaa on käsitelty jokaisena lukuvuonna (1-3) vähän, mutta kaipasin vielä jotain yhteenvetoa teemasta. Lisäksi ensi vuotta varten oppilaiden olisi hyvä oppia lukemaan ympäristöopin kappaleita itsenäisemmin ja tekemään muistiinpanoja. Tätä silmällä pitäen varasin yökoulua edeltäviltä viikoilta kolme ympäristöopin tuntia, joiden aikana oppilaat neljän hengen ryhmissä opiskelivat Suomi-kappaleita oppikirjasta. Ryhmillä oli erilaisia tyylejä ja niitä jonkin verran nostin esiin työskentelyn ohessa, jotta ryhmät huomaavat miten opittavaa aluetta voi työstää. Toiset ryhmät tekivät työnjaon siten, että jakoivat kappaleet jokaiselle ryhmänjäsenelle ja kukin oli vastuussa omastaan kertoen aina tunnin lopuksi omat muistiinpanonsa muille. Toiset ryhmät etenivät taas kappale kerrallaan yhdessä lukien ja pohtien. Lisäksi löytyi näiden hybridimalli, jossa neljän hengen ryhmä jakaantui kahdeksi pariksi, joka työsti omia kappaleitaan kirjasta. Oppilaat tiesivät opiskelevansa Amazing Race-kisailua varten.       

Kisassa oli seitsemän rastia, joukkueita oli viisi. Näin ollen kaksi rastia oli aina vapaana. Joukkueilla oli tunti aikaa kiertää rasteja ja voittaja olisi se joukkue, joka keräisi tunnin aikana eniten pisteitä. Muistutin kuitenkin, että tehdään hommat huolella eikä hosuta! Meillä osallistui tälläkin kertaa metsäyökoulun iltaosuuteen niin paljon vanhempia, että saatoin nakittaa vanhemmat rastien pitäjiksi ja itse kierrellä, ohjata ja seurata lasten työskentelyä. Kiitos luokkani ihanille ja aktiivisille vanhemmille! 


1. rasti - Kaupungit ja nähtävyydet kartalle

Oppilailla oli iso voimapaperille piirretty Suomen kartta. Karttaan oli merkitty palluroita kaupunkien ja paikkakuntien merkiksi. Joukkueiden tehtävänä oli sijoittaa kaupunki-kortit oikeille paikoilleen. Kaikille kaupungeille (Rovaniemi ja Helsinki) ei ollut merkitty paikkaa, vaan ne piti löytää paikoilleen itse. Kartalle oli merkitty Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Kuopio, Vaasa, Nuorgam, Espoo, Vantaa ja Oulu. 

Paikkakuntien lisäksi tarjolla oli kortteja, jotka sisälsivät nähtävyyksiä ja vierailukohteita merkityiltä paikkakunnilta (Nuorgamista, Espoosta, Joensuusta ja Jyväskylästä en keksinyt mitään yleisesti lasten tuntemia paikkoja, joten ne jäivät ilman nähtävyyttä). Särkänniemi ja Toripolliisi löysivät helposti paikkansa, Heurekassakin joku oli käynyt. Eniten pulmaa taisivat aiheuttaa Puijon torni ja Ateneum. 

                                

2. rasti - Suomi lukuina

Tällä rastilla joukkueet saivat kasan kortteja. Toisissa korteissa oli lukuja ja toisissa niille selityksiä.

Suomen asukasluku, matka Rovaniemeltä Helsinkiin, kansanedustajien määrä eduskunnassa, Kemijoen pituus, Haltin korkeus ja niin edelleen. Luvut ja niiden selitykset piti tietenkin parittaa. Vaikka tehtävä aluksi näyttikin mahdottomalta, lähti se ratkeamaan luku kerrallaan. Suomen asukasluvun muisti moni ja Haltin korkeuskin tiedettiin. Kun oli selvinnyt Haltin korkeus, oli helppo päätellä, että Ounasvaara ei voi olla 550 000 m vaan sen täytyy olla 204 m, koska se ei kovin korkea vaara ole.

Tämän tehtävän kävimme luokassa vielä läpi aamupiirissä seuraavalla viikolla ja hyvin oppilaat löysivät oikeat luvut päättelemällä. 


3. rasti - Suomi lukuina osa 2

Toisellakin rastilla pähkäiltiin lukujen parissa, nyt tosin olivat kyseessä kilometrit Suomea ristiin rastiin. Hieman heikosti ehdimme luokassa tehdä sanallisia tehtäviä, joten kätevänä hyödynsin Matematiikkaa 3b-kirjan sanallisista Suomi-tehtävistä ne, joita emme luokassa laskeneet. Oppilaat siis pähkäilivät sanallisten tehtävien parissa laskien esimerkiksi kuinka pitkä matka olisi jalkaisin Närpiöstä Ilomantsiin ja takaisin, kun yhdensuuntainen matka on 542 kilometriä. 


4. rasti - Raippaluodon silta

Luettuaan lyhyen tekstin Raippaluodon sillasta alkoivat oppilaat rakentaa tuota Suomen pisintä siltaa. Kaksi joukkueen jäsenistä sai liinan silmilleen ja kaksi sai puhua, mutta ei koskea. Sillan palaset piti ensin hakea lähimaastosta ja sen jälkeen silta rakennettiin. Sokeat toimivat rakentajina, näkevät rakennusmestareina. 



5. rasti - Kansallissymbolit

Tällä rastilla maastoon oli rakennettu merkkikartioista 4x4 ruudukko. Jokaisessa merkkikartiossa oli kuva ja selitys, esimerkiksi kuva suomenhevosesta ja alla luku suomenhevonen. Jokainen ryhmä sai tyhjän "kartan", johon piti numeroida reitti läpi kansallissymbolien. 
Eli ensimmäiseksi ryhmät etsivät kartioista Suomen kansalliseläimen ja merkitsivät numeron 1 oikeaan paikkaan kartalleen. Seuraavaksi etsittiin Suomen kansalliskivi ja taas se merkittiin kartalle. 


Tämän rastin bonustehtävänä Maamme-laulun sanoista sai lisäpisteitä. Taitavimmat ryhmät olivatkin laulaneet koko Maamme-laulun alusta loppuun rastin pitäjälle. 



6. rasti - Suomi on kaksikielinen maa

Kaksikielisyydellekin piti antaa tilaa kisailussa. Tällä rastilla oppilaat ensin lukivat lyhyen tekstin, joiden aukot heidän piti suullisesti täydentää rastin pitäjälle. 


Selvittyään tekstistä ryhmä pääsi pelaamaan muistipeliä. Muistipelissä parin muodostivat tuttu satuhahmo sekä sen ruotsinkielinen nimi. Osa hahmoista oli todella helppoja, kuten Lilla My ja Pippi Långstrump. Sen sijaan Joakim von Anka, Snusmumriken ja Snobben aiheuttivat hieman päänvaivaa. 


7. rasti Road block


Road block rastilla joukkueet lukivat ensin alla olevan melko haastavan tekstin huolellisesti. Sen jälkeen he siirtyivät kaatuneen puun päällä tasapainoillen kysymysten luo. Rastilta pääsi eteenpäin vasta, kun joukkue vastasi oikein yhdeksään kysymykseen kymmenestä. Se tarkoitti, että kaatuneen puun päällä joutui tasapainoilemaan useamman kierroksen ennen kuin matka jatkui eteenpäin. Mikäli siis ei heti aluksi lukenut tekstiä ajatuksella..


Nopeimmat joukkueet ehtivät tunnissa kiertää kaikki pisteet, muut 5-6. Monta asiaa Suomesta tuli kerrattua ja ehkäpä uuttakin opittua kisailun ohessa. Jos Amazing Race-kisailu innostaa ja haluaisit käyttää minun materiaalejani, voit tulostaa ne täältä. 

Kisailun jälkeen yökoulu jatkui makkaran ja lettujen paiston merkeissä. 




perjantai 26. elokuuta 2022

Metsäyökoulu

Koulussa, jossa työskentelen, on lähes jokaisella luokkatasolla luontoluokka, eli sellainen luokka, joka opiskelee säännöllisesti ulkona. Luontoluokkalaisilla on perjantaisin ruokatermokset mukana ja perjantaiaamuisin koulun keittäjät lämmittävät valmistavat luontoluokille ruoan jo aamuksi. 
Oma luokkani on kaksi vuotta ollut muutamaa itsenäisyyspäivää tai vastaavaa erikoispäivää lukuunottamatta perjatait (ja jokusen muunkin päivän) ulkona oppimassa. 

Viime kevään lopussa moni luokka järjesti yökouluja. Omat oppilaanikin kysyivät vikalla kouluviikolla, että eikö mekin voitaisi. Silloin ehdotin, jos syksyllä mentäisiin metsäyökouluun. Kesällä juttelin erään huoltajan kanssa ja hän innostui aiheeesta myös. Siispä tuumasta toimeen. Ja Suomen Ladun Nuku yö ulkona-kampanjaviikolla, hieman ennakkoon torstai-iltana, suuntasimme metsään yöksi. 



Tämän tekstin tavoitteena on kuvata mitä asioita metsäyökoulua varten piti etukäteen huomioida ja miten yökoulu käyntännössä toteutettiin. Jospa tekstistä olisi iloa ja hyötyä muille metsäyökoulua suunnitteleville.

Ennen yökoulua:

- Metsäyökoulu paikan valintaa pohdin pitkään ja polkujuoksulenkeillä kävin tutkimassa lähialueen nuotiopaikkoja ja laavuja. Päädyin Napapiirin retkeilyalueelle Vikakönkäälle Kaltion laavulle. Paikka valikoitui seuraavien kriteerien pohjalta: Laavulla oli lähde, eli juomavettä ei tarvinnut kantaa. Laavu ei sijainnut joen tai järven rannassa, mikä lisäsi turvallisuutta ja vahtimisen tarvetta. Laavulle johti viime kesänä kunnostettu kivituhkapolku (1 km), joka olisi helppo tarvittaessa kulkea pimeässä keskellä yötä, mikäli joku lapsi pitäisi koti-ikävän takia noutaa yöllä pois. 

- Huoltajat saivat ensimmäisen tiedotteen yökoulusta kaksi viikkoa ennen. Joten perheet saattoivat aloittaa valmistautumisen. Tiedotteita tuli suunnitelmien edetessä Wilman kautta muutama lisää. Tiedotteessa kutsuttiin oppilaat ja perheet luokkailtaan ja metsäyökouluun. Ilta alkoi oppilaiden ja perheiden yhteisellä luokkaillalla ja jatkui siitä metsäyökouluna. Oppilailla oli vaihtoehtoinaan osallistua vain luokkailtaan tai jäädä yöksi. Kolmas vaihtoehto olisi ollut suorittaa perjantaina normaali koulupäivä rinnakkaisluokassa, mikäli iltaan tai metsäyökouluun ei olisi osallistunut. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan kukaan käyttänyt. Muutamat oppilaat päätyivät lähtemään illalla kotiin, muut jäivät yöksi. 

- Koulun puolesta paikalla olimme minä ja luokassani luokanopettajaharjoittelua tekevä tuleva ulko-ope. Lisäksi kaksi huoltajaa ilmoittautui kanssamme nukkumaan metsässä. Luokkailtaan osallistui oppilaiden lisäksi parikymmentä perheenjäsentä. 

- Huoltajat täyttivät lapsestaan forms-lomakkeen, jossa kartoitettiin kyytitarpeet ja kyydin tarjoajat, retkeilyvarusteet ja mahdolliset ylimääräiset varusteet, joita voisi luokkakavereille lainata. Lisäksi lomakkeessa huoltajat saattoivat kertoa sellaisia lisätietoja, joita halusivat yöpymiseen liittyen minun opettajana tietävän.

- Metsäyökoulu (vaikka se oli ensimmäinen laatuaan) ei vaatinut muutoksia koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Rehtorille asiasta tietenkin ilmoitin ja retki kirjattiin koulun kalenteriin.

- Laadin yökoulusta turvallisuunnitelman, johon kirjattiin mahdolliset riskit ja niihin varautuminen, evakuointipaikat sekä tarpeelliset yhteystiedot. Turvallisuussuunnitelman jaoin rehtorille sekä vastuussa oleville aikuisille. 

- Koulun ruokalasta saimme mukaamme evästä: leipää, levitettä, makkaraa, mehua, kaurahiutaleita. Lettutaikinan tein itse. 

- Yhteisinä tavaroina mukaan pakattiin vessapaperia, käsipyyhepaperia, ämpäri, vesikauha ja biohajoava käsisaippua (käsien pesua varten), vesikanisteri juomavedelle ja roskis. Vessan luokse perustettiin käsienpesupiste, jossa oli koko ajan ämpärissä vettä, kauha sekä käsisaippua. Ympäristötiimi totesi suunnitellessa, että käsien kuivaamiseen ei tuhlata metsässä paperia, vaan kädet kuivataa ravistelemalla tai kuivaamalla omaan pyyhkeeseen.

Oppilaiden valmistelut:

Oppilaat olivat mukana suunnittelussa. Jokainen valitsi kiinnostuksensa mukaan itselleen tiimin, joka perehtui koulussa parin tunnin ajan aiheeseensa ja esitteli sen muille.

Tiimit:

- Navigointitiimi tutki karttaa ja esitteli muille reitin, jota pitkin retkipaikkaan kuljettiin. He myös suunnittelivat miten huolehditaan, että kaikki löytävät perille. Kuka kulkee ensimmäisenä? Kuka kulkee viimeisenä ja huolehtii ettei kukaan jää matkasta?

- Ympäristötiimi tutustui joka miehen oikeuksiin ja kertoi tärkeimmät meitä koskevat oikeudet ja velvollisuudet meille. Ympäristötiimi sijoitti yökoulupaikassa roskiksen laavun kulmalle. He huolehtivat myös, että vessalla oli käsienpesuvettä ämpärissä. Ennen kotiinlähtöä ympäristötiimi organisoi leiriytymisalueen tarkistuksen, ettei sinne jäänyt meistä jälkiä. 

- Varustetiimi listasi tarvittavat henkilökohtaiset ja yhteiset tarvikkeet. Varustelista kirjoitettiin saneluna ja näin jokainen vei listan kotiin. 

- Iltasatutiimi suunnitteli iltarutiinit ja valmistautui kiertämään jokaisessa teltassa kertomassa pienen iltasadun nukkumaan menoaikaan.


Luokkailta ja yökoulu

Tapasimme klo 17, jonka jälkeen patikoimme yhdessä retkikohteeseen. Aloitimme telttojen pystytyksellä. Myös ei-yöpyvät olivat innokkaasti mukana auttamassa telttojen pystytyksessä. 



Kun kaikkien teltat oli pystytetty oli ohjelmassa tunnin verran (klo 18-19) opettajan suunnittelemaa yhteistä toimintaa, johon osallistuivat oppilaat ja perheet.
Leikimme ulkoluokka-lajikorteilla cocktailkutsuja ja pelasimme samoilla korteilla pupu-peliä (tuttu VaNesta). Metsänhaltijaleikki eli 360 asteen peili oli hauskaa ja sitä leikittiin useampia kierroksia. Ihan pihalla-kirjasta pelasimme joukkeina äänetöntä muistipeliä, joka rauhoitti porukkaa ja sai kaikki tekemään yhteistyötä. Viimeiseksi leikimme minulle uutta leikkiä, hölmöläisten piilosta. Siinä etsijä ei saa liikkua, vaan etsii piiloutujia laskupaikalta. Piiloutujien pitää jättää jokin ruumiinosa, esimerkiksi käsi tai jalka näkyviin. 



Yhteisten leikkien jälkeen oli aika syödä iltapalaa (noin klo 19-20). Tarjolla oli makkaran paistoa ja lisäksi paistoimme kahdella pannulla lettuja. Oppilailla oli jonkin verran omia eväitä ja herkkuja mukana. Iltapalan syömisen jälkeen oppilailla oli omaa vapaata aikaa sekä mahdollisuus soittaa kotiin ja toivotella hyvät yöt. Kotona yöpyjät lähtivät paluumatkalle iltapalan jälkeen klo 20. 




Puoli yhdessään mennessä olivat kaikki pesseet hampaat ja keräännyimme iltanuotiolle. Toisella mukana olleista huoltajista oli mukanaan ukulele ja olimme etukäteen yhdessä valinneet helppoja lauluja ja laululeikkejä nuotiolla laulettavaksi. Pidimmekin noin puolituntisen lauluhetken iltanuotiolla. Iltanuotion lopuksi luin hetken aikaa oppilaille Ronja Ryövärintytärtä, joka meillä on luokkakirjana kesken.

Iltanuotion jälkeen noin klo 21.15 oppilaat hoitivat loput iltatoimet ja kömpivät telttoihinsa. Iltasatutiimin jäsenet kiersivät vielä jokaisen teltan ja kävivät kertomassa jokaiselle makuupussissa pötköttävälle oppilaalle iltasadun.

Kymmenen aikaan leiri oli hiljentynyt. Teltoista kuului vielä supinaa, mutta hiljaisuus oli saapunut metsään ja opekin saattoi kellahtaa riippumattoon. Oma telttani oli valloitettu ja riippumatto oli itseasiassa erittäin kätevä, koska siitä oli helppo tarkkailla ja nähdä leirin tapahtumat yöllä. 
Oman riippumattoni vieressä paloi koko yön lyhty, joten tarvittaessa minut oli helppo löytää, mikäli yöllä tuli tarve aikuiselle. Harkkarini teltan edustalla toisella puolella leirialuetta oli myös lyhty. Hänen telttansa oli reitillä vessaan, joten hänen tehtäväkseen kehkeytyi pimeässä oppilaiden taluttaminen vessaan ja takaisin. 



Jännäähän metsässä yöpyminen oli ja yhdessä teltassa sain alkuyön aikana käydä muutamia kertoja jutustelemassa. Rohkeuskirppuja oli kuitenkin teltassa sen verran, että yöstä selvittiin. Tässä teltassa laitoimme myös kännykästä äänikirjan pyörimään, joka helpotti nukahtamista. 



Ensimmäiset oppilaat heräsivät kanssani klo 5.30 aamupuuron keittoon ja seitsemään mennessä olivat kaikki hereillä. Puuro metsässä maistui hurjan hyvältä, se olikin open erikoista: banaani-omena puuroa vaahtokarkkisilmällä 😄



Aamiaisen jälkeen pakkasimme tavarat ja aloitimme vaelluksen kohti parkkipaikkaa, jossa vanhemmat odottivat meitä. Muutama vanhempi onneksi tuli aamulenkille laavulle ja auttoi yhteisten tavaroiden kantamisessa. 


Muutamia huomioita seuraavaa kertaa varten:
- Ruokaa oli meillä mukana ihan liikaa. Toki liian vähän ruokaa olisi paljon huonompi juttu, mutta ensi kerralla hieman vähemmän, jotta kantamista edestakaisin olisi vähemmän.
- Opastetaan oppilaita tarkemmin siitä miten tavarat pakataan. Aika monella oli kädessään muovikassi, joka oli hyvin epäergonominen kannettava. Repun kaverina olkapäälle nostettava kestokassi (tyyliä K-kaupan Muumi-kassi) toimii paremmin, mikäli kaikkea ei saa reppuun/rinkkaan sidottua. 

Yökoulu tarjosi kaikille onnistumisen kokemuksia, kaikki selvisivät yöstä, vaikka koti-ikäväkin vieraili etenkin alkuyöstä. Rohkeaa porukkaa! Heti ensi viikolla en luvannut lähteä uudestaan, opekin tarvitsee palautumisaikaa 😉 Mutta myös ensi syksynä osallistumme Nuku yö ulkona-tapahtumaan metsäyökoulun merkeissä. Eräs huoltaja, joka ei nyt päässyt mukaan, merkitsikin päivän jo kalenteriin, joten se on siis sovittu! 

Maanantaina palaamme vielä koulussa yökouluun ja juttelemme rohkeudesta ja itsensä voittamisesta.