Kohti kymmenylitystä ja viimein sen yli osa 5

Viikon verran olemme tehneet töitä kohti kymmenylitystä ja tänään se kymppi viimein ylittyi!

Eilen oli hieman "hakkaan päätä seinään"-fiilis, kun kanala-leikki oli oppilaille tuttu, osa alkoi jo kyllästyä, mutta silti se oivallus asiasta puuttui. Siispä tänään, vielä yritys pienryhmätyöskentelyn avulla ja saihan se opekin hihkua tunnin päätteeksi, kun niitä oivalluksia alkoi tulla!

-----

Alkuleikkeinä ulkona ennen sisään tuloa leikimme kahta erilaista hippaa. Ensimmäisessä hipassa kiinnijäänyt meni kyykkyyn ja hänet saattoi pelastaa menemällä kyykkyyn ja sanomalla jokin luku 1-10. Pelastettavan tehtävänä oli sanoa luvun kymppipari, jonka jälkeen hän pelastui ja pääsi jatkamaan leikkiä. Toisessa hipassa kertasimme naapurilukuja, pelastaminen jälleen kyykkimällä kiinnijääneen edessä, mutta nyt sanottiin jokin luku 10-20 ja pelastettava sanoi kyseisen luvun naapuriluvut.

Sisällä leikimme vielä leikkiä, jossa jokaisen leikkijän selkään kiinnitettiin lukukortti (1-20). Leikkijöiden tehtävänä oli esittää muille leikkijöille kyllä/ei-kysymyksiä ja selvittää oma lukunsa. Oppilaita ohjattiin kysymään onko lukuni pienempi/suurempi kuin x tai parillisuutta/parittomuutta. Leikki osoittautui yllättävän hauskaksi oppilaiden mielestä, vaikka osalle se oli melko vaikea.

Alkuleikkien jälkeen jaoimme oppilaat kolmeen ryhmään, tällä kertaa pyrin saamaan ryhmiin mahdollisimman samantasoisia laskijoita. 

Toimintapisteet:

• Ohjattu kanala-leikki ja muistiinpanojen tekeminen. Tavoitteena kanala-leikin mekaaninen suorittaminen oikein, jotta oivallus voisi kymmenylityksestä seurata. 

• Itsenäinen lukujen 1-10 summa- ja erotusmuotojen harjoittelu. Summamuodot kerrattiin mäkkärin avulla ja erotusmuotoja oppilaat hyppivät lattialukusuoralla. Ilokseni huomasin tämän sujuvan niin nopeaan tahtiin, että summa- ja erotusmuodot ovat hyvin automatisoituneet!

• Kanala-leikin kirjuri-vaiheen harjoittelua ohjatusti sinipunakiekoilla. Aluksi jokainen oppilas sai kymmenruudukot sekä sinipunakiekkoja. "Salaisen kanalatarinan" (lappu, jolle oli kirjoittetu jokin kymmenylityslasku) oppilaat rakensivat omalle pohjalleen aiemmin opetetun mukaisesti saamansa salaisen ohjeen. Kun kaikki olivat valmiit, jokainen siirtyi pöydän ympärillä yhden paikan verran eteenpäin. Oppilaat tutkivat tovereidensa kanala-muistiinpanoja ja kertoivat kaverilleen, mikä kanala-tarina alustalle oli rakennettu. Jokainen sai vielä rakentaa kaksi kanala-tarinaa salaisen ohjeen mukaan ja kaverit päättelivät mistä on kyse. 

Salaisen kanala-tarinan rakentamista ja
arvuuttelua kaverilla.

Lähdimme työskentelemään taululle kirjoitetun laskusarjan avulla. Sinipunakiekot ja kymmenruudukot olivat koko ajan saatavilla, jotta laskun voi rakentaa näkyviin. Tässä vaiheessa alkoi oivalluksia tulla ja voi sitä intoa ja iloa, kun oppilaat hoksasivat mitä me olemme kanala-leikissä harjoitelleet! Eivät meinanneet oppilaat lainkaan lopettaa laskemista, vaan olisivat halunneet laskea sekä tunnin lopussa olevan sadun aikana että myöskin koulun jälkeen oli yksi oppilas jäämässä luokkaan laskemaan, hänet isä joutui pakottamaan lähtemään kotiin :D

Jos eilen tunsinkin epätoivoa kymmenylitysten kanssa,

sain tänään hihkua ja iloita oppilaideni oivalluksista!

Oppilaiden oivallukset ja into ne ovat paras

kiitos tehdystä työstä! :)

Kohti kymmenylitystä osa 4

Tänään lähdimme viimein ihan tosissaan ylittämään kymppiä. 

Tunnin alku virittäydyttiin kertaamalla kymppipareja

Ykkönen ja ysi kuuluvat yhteen,

kakkonen ja kasi solmivat lyhteen.

Kolmonen ja seiska rikkovat jäitä,

nelonen ja kutonen viettävät häitä.

Vitoset kiertävät yhdessä kaikki karit,

näin ylpeinä esittäytyvät kymppiparit.

(Heikki Ingervo)

Parit aloittivat työskentelyn helminauhoilla. Vuorotellen parit kyselivät toisiltaa "Kuinka paljon tässä on?", tavoitteena oli "nähdä" lukumäärä eikä laskea enää yksittäin.

Seuraavaksi jokainen oppilas sai pistekortin. Jokainen esitteli muille oman pistekorttinsa, tutkimme kortteja seuraavien kysymyksien avulla: 

- Kuinka monta pistettä mahtuu yhdelle riville? (5)

- Kuinka monta riviä korttiin mahtuu? (2)

- Kuinka monta pistettä korttiin mahtuu yhteensä? Miten niin? (10)

Musiikin soidessa oppilaat liikkuivat luokassa, kun musiikki pysähtyi oppilaat kysyivät lähimmältä kaverilta "kuinka monta?". Kun molemmat olivat kertoneet toistensa korttien lukumäärän, vaihdettiin kortteja ja jatkettiin matkaa. Muutamien toistojen jälkeen leikin säännöt muuttuivat, näkyvillä olevien pisteiden lisäksi piti kertoa kaverille, kuinka monta korttiin vielä mahtuisi: "Kortissa on neljä pistettä, siihen mahtuu vielä 6 lisää, eli 4+6."

Lopuksi kertasimme vielä kymppipareja penkkiparien kanssa hernepusseilla. Vuoretellen parit kyselivät toisiltaan eri lukujen kymppipareja.

Tutkittuamme pistekortteja ja leikittyämme niillä jatkoimme luokan lattialle teipattujen kymmenruudukoiden parissa. Kävimme läpi mistä ruudukon täyttäminen aloitetaan ja miten se täytetään, jokainen pääsi vuorollaan täyttämään kymmenruudukkoa (oppilaat menivät yksi kerrallaan kymmenruudukon seuraavaksi täytettävään ruutuun seisomaan). 

- Montako ruudukossa nyt on? 

- Montako yläriville mahtuu yhteensä?

- Kuinka monta yläriville vielä mahtuu?

- Kuinka monta toiselle riville vielä mahtuu?

- Kuinka monta ruudukossa nyt on?

- Kuinka monta vielä mahtuu?

Opetuskeskustelun jälkeen luokka jaettiin kahteen ryhmään ja opettajan ohjeiden mukaan molemmat ryhmät täyttivät omaa ruudukkoaan. Jälleen käytiin läpi täyttöjärjestystä ja sitä kuinka paljon ruudukossa on, entä kuinka monta sinne vielä mahtuu. 

Ja lopulta kanapolkan matkassa pääsimme kanalaan ja kanala-leikkiin..

Pullero pallero punainen kana,

punainen kana, punainen kana.

Pullero pallero punainen kana,

kanalla punainen pyrstö.

Pot, pot, pot...

Sipperi, säpperi sininen kana,

sininen kana, sininen kana.

Sipperi säpperi sininen kana,

kanalla sininen siipi.

Sip, sip, sip...

Ketterä kottero keltainen kana,

keltainen kana, keltainen kana.

Ketterä kottero keltainen kana,

kanalla keltainen nokka.

Kot, kot, kot...

Ruppana, reppana ruskea kana,

ruskea kana, ruskea kana.

Ruppana, reppana ruskea kana,

kanalla ruskea rinta.

Rup, rup, rup...

Villeri, valleri valkoinen kana,

valkoinen kana, valkoinen kana.

Villeri valleri valkoinen kana,

kanalla valkoinen varvas.

Vat, vat, vat...

Kanala-leikki on VaNe-oppaissa esitelty leikki kymmenylitykseen. Kanalan isännät ja emännät tekevät kierroksen kanalassa aamuin ja illoin, pakkaavat munat ja pitävät kirjanpitoa munista. Koska kananmuna kennoja ei riittänyt jokaiselle penkkiparille oli osa oppilaspareista kanalan emäntiä/isäntiä ja osa kirjureita. 

Aamulla kanat munivat 7 munaa ja illalla kanalan emäntä
löysi kanalasta 5 munaa. Kanalan emäntä pakkasi kananmunat ja
kirjuri kirjasi ne kymmenruudukkoon sinipunakiekoilla.

Emännillä ja isännillä oli yllä näkyvät välineet (tosin oppilaiden munina oli pähkinöitä) ja kirjureilla kymmenpohjat ja sinipunakiekkoja, joilla he tekivät kuvan munasaaliista. Lisäksi joku oppilaista kävi täyttämässä luokan etuosassa olevat lattiaruudukot ohjeiden mukaisesti hernepusseilla. 

Sanallistimme munien pakkausta ja etenkin toisen yhteenlaskettavan hajoittamista kahteen eri munakennoon. Opettaja kirjasi myös laskennonmaan kielellä kaiken taululle, mutta se oli vielä tässä vaiheessa toissijaista, vaikka osa oppilaista kyllä hoksasi mikä oli ideana. 

Kun kanala-leikkiä oli leikitty muutama kierros, jätimme asian hautumaan viikonlopun yli :)

-------

Kohti kymmenylitystä osa 3

Päivän aiheena oli laskustrategioista tuplat ja melkein tuplat sekä kauppiaan menetelmä. 

Tunti alkoi VaNesta tutulla tuplaleikillä (1+1 on 2, 2+2 on 4 jne. sormilla ja varpailla koko ajan näyttäen). Tuplaleikin opettelimme ulkoa jo edellisellä matikan jaksolla, nyt uutena otimme leikkiin mukaan melkein tuplat, eli kävimme läpi tuplat ja melkein tuplat tyylilllä: "1+1 on 2, mutta 1+2 on 3. 2+2 on 4, mutta 2+3 on 5." Lopuksi pohdimme mitä huomasimme melkein tuplista, aika hyvin oppilaat osasivat sanallistaa sen, että melkein tuplissa on aina yksi enemmän/vähemmän.

Kauppiaan menetelmään siirryimme 9€-kaupan myötä. Taululle oli piirretty kolme myyntiartikkelia, jota kaupassamme oli. Kolme kassaneitiä piti kauppaa luokan etuosassa, asiakkaat saivat minulta kympin seteleitä ja jokainen kävi ostamassa jonkin tuotteen kaupasta. Oppilaat pääsivät kauppaan useita kertoja, tavoitteena oli saada kaikille vahva kokemus siitä, että kun joku maksaa 9€ ja maksu suoritetaan 10€ setelillä saa rahasta aina 1€ takaisin.

Leikin jälkeen keskustelimme ostokokemuksista ja nimenomaan siitä paljonko kympistä sai aina takaisin.

Keskustelun jälkeen jatkoimme työskentelyä opetusrahojen avulla pareittain. Toinen parista sai 9€ ja toinen 10€, lisäksi pareilla oli yhteinen kassa. Äidit, isät ja kummitädit olivat leikissämme anteliaalla päällä ja antoivat rahaa aina molemmille yhtä paljon. Kävimme koko ajan keskustelua siitä paljonko kummallakin parilla on rahaa.

Esim. 

- Olet tehnyt kotona niin ahkerasti kotitöitä, että äiti päättää palkita sinut 4 eurolla.

(Molemmat osapuolet ottavat itselleen 4€ yhteisestä kassasta)

- Kuinka paljon nyt on rahaa, sillä jolla oli aluksi 10€?

- 14€

- Kuinka paljon rahaa on sillä, jolla oli aluksi 9€?

- 13€

Toistimme rahojen jakamista useita kertoja ja opettaja kirjasi taululle kuinka paljon kummallakin parilla oli rahaa.

10€+4€=14€

9€+4€=13€

10€+6€=16€

9€+6€=15€

Harjoituksen päätteeksi keskustelimme oppilaiden tekemistä huomioista, eli siitä toisella on aina 1€ vähemmän. Samassa keskustelussa avasin oppilaille kauppiaan menetelmää, eli sitä kuinka ysin sijaan lisätäänkin kymppi ja vähennetään lopputuloksesta yksi. Pidemmittä puheitta avasin 9€-kaupan toisen osaston. Oppilaiden tehtävänä oli tehdä ostoksia siten, että he saivat valita yhden tuotteen molemmilta osastoilta.

Yhdessä tehdyn esimerkin jälkeen oppilaat työskentelivät itsenäisesti: osa laski hintoja heti päässä, osa rakenteli summat vielä varmuuden vuoksi rahoilla ja opettajalla oli aikaa kiertää oppilaiden parissa ja pyytää oppilaita selittämään miten ajattelivat laskun.

Päivän iloihin kuului se, kun oppilas jolle laskeminen ei yleensä ole ihan helppoa selitti minulle innoissaan, että  nallea (9€) ja jäätelöä (3€) ostettaessa pitää vaan siirtää 3 eurosta yksi euro nalleen, niin tämä tietenkin on 12€!

Aikaa vihkotyöskentelylle oli vajaa vartti, mutta siitä huolimatta oppilaat ehtivät tehdä useita ostoksia ja muutama keksi omiakin tuotteita kauppaan, että saisi erilaisia ostoslaskuja tehtyä :) 

Uskallan siis todeta, että kauppiaan menetelmä upposi oppilaisiin ja toivottavasti muistavat sitä jatkossakin käyttää!

Huomenna jatketaan!

Kohti kymmenylitystä osa 1

Tällä viikolla siirrymme operoimaan lukualueella 0-20, aiemmin tämän vuoden aikana on harjoiteltu lukujen 1-10 hajotelmia, joiden toivoisi olevan jo automatisoituneet oppilaille. Lisäksi lukujonotaitoja on harjoiteltu lähes päivittäin rallattaen ja laulaen.

Tällä ensimmäisellä tunnilla harjoittelimme lukuja alueelta 10-20 ja harjoittelimme kymmeneen lisäämistä. Kymmenjärjestelmää emme vielä käsittele, mutta se toki näkyy harjoitusten taustalla. 

Koko luokan yhteinen, opettajajohtoinen aloitus:

- Näytä sormia ja varpaita käyttäen 15/18/11/16.

- Toimi yhdessä penkkiparisi kanssa, näyttäkää yhteensä 14/12/19/13 sormia ja varpaita käyttäen.

- Keskustelu siitä, miten oli helpointa tehdä työn jako näyttäessä lukuja yhdessä. Joissain luvuissa saattoi hyödyntää tuplia, aika moni hoksasi myös, että toinen näyttää kymppiä ja toinen parista täydentää sitä. 

Parityöskentelyä 20-helminauhalla:

- Toinen parista sanoo jonkin luvun (esim. 12) ja pari näyttää luvun helminauhasta. Tarkistetaan ja vaihdetaan vuoroja. 

Opettajajohtoista työskentelyä opetusrahoilla:

- Jokaisella oppilaalla oli 10€ seteli, sekä kolikoina 10 euroa. Eriytin jo alkuun tehtävää siten, että taitavimmilla laskijoilla oli käytössään pääasiassa 2€:n kolikoita ja vielä harjoitusta tarvitsevilla 1€:n kolikoita.

- Oppilaan ohjeen mukaan oppilaat rakensivat annettuja rahasummia käytössään olevista rahoista. 

- Rahasummat harjoituksessa olivat 11€-20€

Parityöskentelyä nopalla / 10+ peli:

- Vähitellen alkoi kaikille aueta kymmeneen lisäämisen idea, joten sitä harjoiteltiin seuraavaksi nopppapelin avulla.

- Kymppi plus-peliä pelattiin aluksi heittämällä yhtä noppaa, nopan silmäluku tuli lisätä lukuun kymmenen. Osa oppilas pareilla aloitti heti pelin kahdella nopalla ja kun pari sai jutun juonesta kiinni siirtyivät vähitellen kaikki parit pelaamaan kahdella nopalla.

Hiljainen vihkotyöskentely:

- Tunnin lopuksi hiljennyimme hiljaiseen vihkotyöskentelyyn, oppilaat työskentelivät itsenäisesti opetusrahojen ja vihkojensa parissa.

- Oppilaat jakoivat vihon sivun neljään osaan ja jokaiseen neljännekseen kirjoitettiin opettajan antama rahasumma. 

- Sen jälkeen jokainen rakensi rahasummat ensin opetusrahoilla pöydälleen ja piirsi rahat vihkoonsa. 

- Opettaja haastoi oppilaat rakentamaan rahasummat mahdollisimman vähän kolikoita ja seteleitä käyttäen. Toki sai siis piirtää 12€ kuvaan pelkkiä 1€-kolikoita, mutta harva niin teki. Taitavimmat hoksasivat käyttää rahasummia rakentaessaan myös 5€-seteleitä, vaikkei niitä oltu päivän harjoituksissa käytetty.

- Nopeimmille oli taululla vielä laskusarja, jonka saattoivat laskea saatuaan rahasummat piirrettyä. Hieman alkoi nopeista laskijoista kuulua naureskelua, kun pääsivät laskusarjassa eteenpäin.. Miksi näistä ope aina tulee sama vastaus? (18-8, 19-9, 11-1, 13-3, 14-4 jne..)

Tästä jatketaan huomenna!