maanantai 30. toukokuuta 2022

Ensiapupoliklinikka - roolipeli (2. lk)

 Ihminen-jaksomme tokaluokkalaisten kanssa päättyi tänään. Oli siis aika kerrata opittua ja testata mitä oppilaille jäi jaksosta mieleen. Toteutimme jakson kertauksen roolipelin avulla perustamalla ensiapupoliklinikan kahdeksi oppitunniksi luokkaamme. 

Ylilääkäri Hakkarainen

Itse rekrytoin itseni ylilääkäriksi ja yläkoulun bima-varastosta löytyi kaikille halukkaille "lääkärin takit" sekä muutama stetoskooppi. Stetoskooppeja ja muuta lääkärin varustusta tuli myös kotoa oppilaiden mukana kouluun rekvisiitaksi. 


Luokan pitkät pöydät oli asetettu seinää vasten, jotta jokaisella lääkäritiimillä oli oma hoitopöytänsä. Pöydän päälle oli asetettu liikuntasalin jumppamatot, jotta potilaan on mukavampi istua tai pötkötellä ensiavun aikana. 
Luokan keskeltä löytyi tarvikepöytä, jolle oli kasattu kaikki tarpeellinen:
  • stetoskooppeja
  • laastaria
  • sakset
  • kylmäpussi
  • desinfiointiainetta
  • "röntgenkuvat" 
  • käsipyyhkeitä
  • kirjoitusalustat
  • potilastietolomakkeita
Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan tiimeinä, samat ryhmät olivat työskennelleet yhdessä koko ihminen-teeman ajan. 
Ennen roolipelin aloittamista tutustuimme oppilaiden kanssa potilastietolomakkeeseen ja siihen kirjattaviin asioihin. 


Kun valmistelut oli tehty, lähti jokaisesta lääkäritiimistä yksi oppilas minun kanssani hetkeksi käytävään. Käytävässä kerroin mikä tapaturma heille oli tapahtunut. Keksimme nopeasti taustatarinan, pohdimme mihin sattuu ja myös miten lääkärien pitäisi luokassa heitä hoitaa. 
Tällä välin luokassa olevat tiimit kirjasivat jo esitietoja epikriisiin kuten hoitavat lääkärit ja päivämäärän. Kun potilaat tulivat luokkaan alkoivat tiimit hoitaa kukin omaa potilastaan. Ensimmäisten potilaiden hoito oli melko karua käskyttämistä lääkäreiltä, mutta kun potilaita oli muutamia jo hoidettu alkoi asiakaspalvelukin pelata jo paremmin ja potilaan hyvinvoinnista huolehdittiin tarkemmin. 
Jokainen potilastapaus kesti noin 15 minuuttia. Sinä aikana oppilaat selvittivät mikä potilaalla on vikana, hoitivat hänet ja kirjasivat yhdessä epikriisiin tehdyt toimenpiteet sekä mahdolliset suositukset jatkosta.
Ennen uuden potilaskierroksen alkamista kävimme aina läpi miten kukin tiimi oli potilastaan hoitanut. 


Potilailla oli seuraavia vaivoja:

- Nyrjähtänyt nilkka - hoitona KKK ja samalla tutkittiin netistä tulostettuja nilkan röntgen kuvia, ei näkynyt murtumia!
- Vuotova haava - haavan puhdistus ja laastarin laitto.
- Murtunut ranne - KKK sekä lasta tukemaan rannetta. Tarjolla oli myös röntgenkuvia ranteesta, kuvista ei kyllä murtumaa näkynyt, mutta potilaat valittivat rannettaan niin paljon, että ne päätettiin tukea lastalla (viivottimella).
- Epilepsia - pään suojaaminen jollain pehmeällä sekä kohtauksen loputtua kylkiasentoon laittaminen. Suurin osa myös muisti jutella potilaalle ja varmistaa, että hän on kunnossa ja tietää kuka on sekä mihin on menossa kohtauksen jälkeen.
- Tajuton potilas - hengityksen tarkistaminen, kylkiasento, konsultaation kutsu (oikeassa tilanteessa hätäkeskukseen soitto)

Kahden tunnin ajan oli luokassa mukava pöhinä. Jokainen huolehti omalla vuorollaan kirjaamisesta sekä hoitoon osallistumisesta ja sai tietenkin olla myös potilas. Ryhmät tekivät hyvin yhteistyötä ja auttoivat toisiaan. 
Roolipelin päätyttyä oppilaat kyselivätkin, voitaisiinko ensiapupoliklinikkaa leikkiä toistekkin. 😀 Mieluisa päivä tuntui kaikin puolin olleen meille kaikille. Ja se toimi erinomaisesti opitun kertauksena. Voin myös todeta, että tosipaikan tullen luulen, että oppilaani osaavat auttaa kaveria ja antaa ensiapua. 



Ihminen - teemajakso (2. lk)

Keväällä toteutimme 2. luokkalaisten kanssa laajemman ihminen-teemajakson. Aihe oli oppilaista kiinnostava ja sen takia siitä myös tuli laajempi. Tavoitteena oli luoda kokemuksellinen ja käytännönläheinen kokonaisuus. Jakson ajan luokassa työskenteli kanssani luokanopettajaopiskelija, joten meitä oli koko ajan luokassa kaksi aikuista ohjaamassa työskentelyä.

Jakson aluksi jaoin oppilaat ryhmiin, jossa työskentely koko jakson ajan tapahtui. Ryhmät nimettiin väreittäin, sillä jokaisella ryhmällä oli tietyn väriset "kansiot" (taitettu A3-arkki), jonka väliin kaikki jakson aikana tehdyt tehtävät ja muistiinpanot koottiin.

Käytännössä kaikkiin teemoihin käytettiin aikaa kaksi oppituntia ja työskentelytapana oli pistetyöskentely.


1. Aivot

Pisteet:
  • Aivojen toimintojen sijainnit: Tutuistuimme monisteen avulla aivojen eri osiin ja siihen, mitkä toiminnot liittyvät mihinkin aivojen osaan. Oppilas väritti aivojen eri osat ohjeen mukaan eri väreillä. Samalla syntyi hyvää keskustelua oppilaille vieraammista käsitteistä kuten ohimot ja takaraivo. Monisteen alkuperäinen versio, jonka osittain suomensin, löytyi 123homeschool4me-blogista.
  • Tietoteksti aivoista: Oppilaat lukivat Tutkimusmatka 2-oppikirjan tekstin aivoista ja kirjasivat ylös kokonaisilla virkkeillä viisi mielestään tärkeää tietoa aivoista.
  • Ihmishahmon askartelu: Ryhmät piirsivät isolle voimapaperille yhden ryhmänjäsenen ääriviivat ja leikkasivat hahmon irti. Hahmo sai heti itselleen aivot, jotka liimattiin hahmon päähän. Tulostettavat lapsen kokoiset elimet löytyvät Adventure in a box-blogista.
  • Lääkärin tarkastus: Tällä toimintapisteellä testasimme aivojen toimintaa. Kokeilimme monisteen alaosasta löytyviä pieniä tehtäviä, kuten tasapainoa ja pikkuaivojen toimintaa sekä muistin ja ohimolohkon toimintaa. Samalla aina etsittiin omasta päästä kyseinen aivojen osa. 
  • Aivojumppa: Aikuisen ohjaamana kokeiltiin erilaisia koordinaatiota ja kehon keskilinjan ylittäviä vaativia tehtäviä. 


2. Luut ja lihakset

Johdantona luihin ja lihaksiin toimi videoklippi, jossa professori Lockhart taikoo Harry Potterin kädestä luut pois. Videon avulla herättelimme keskustelua siitä, miksi ihmisellä on luut.


Jakaannuimme jälleen pisteille työskentelemään:

  • Luuranko: Luokkaan oli ilmestynyt luuranko, johon oppilaat aikuisen johdolla tutustuivat: opeteltiin nimeämään luita sekä etsitiin ihmisruumiin pisin luu. Lisäksi oppilaat kokosivat aiemmin voimapaperista valmistetulle ihmishahmolle luurangon. Pisteellä oli myös 10 kg levykiekko, jolla oppilaat saivat kokeilla kuinka paljon aikuisen ihmisen luut keskimäärin painavat. Lapsen kokoisen luurangon voi tulostaa Adventure in a box-blogista.
  • Tietoteksti luista ja lihaksista: Oppilaat lukivat Tutkimusmatka 2-kirjasta tekstin ja kirjasivat jälleen viisi mielestään keskeistä asiaa kokonaisilla virkkeillä ylös.
  • Ensiapu: Tutustuimme KKK-hoitoon venähdyksissä. Juttelimme tilanteista, joissa nilkka tai ranne voi venähtää. Ja opettelimme laittamaan siteen ranteeseen tai nilkkaan. Kokeilimme myös laittaa lastan tukemaan rannetta, mikäli on epäilys, että ranne voisi olla murtunut.
  • Jumppa: Jumppapisteellä tehtiin erilaisia lihaskuntoliikkeitä, esim. kyykkyjä, vatsalihaksia, selkälihaksi, punnerruksia ja kyykkyhyppyjä. Samalla nimettiin lihaksia, joita liikkeiden tekemiseen tarvittiin.


3. Sydän

  • Sydämen syke: Opettelimme etsimään oman sydämen sykkeet kaulalta tai ranteesta. Mittasimme kukin omaa sykettämme levossa sekä kymmenen kyykkyhypyn jälkeen. Mitä sykkeelle tapahtui? Miksi? Oppilaat saivat myös stetoskoopilla kuunnella omaa ja kaverinsa sydämen sykettä. Tutkimme myös open sykemittaria sekä muutamien oppilaiden aktiivisuusrannekkeita, jotka kertoivat tietoja päivän aikaisista sykkeen muutoksista.
  • Tietoteksti: Oppilaat lukivat Tutkimusmatka 2-kirjan kappaleen sydämestä ja tekivät muistiinpanoja. 
  • Ensiapu: Kertasimme viime vuonna opetellun kylkiasennon, jonka jälkeen harjoittelimme elvytystä. Koululta löytyi jokunen vuosi sitten jonkun vakuutusyhtiön toimesta koululle lahjoitetut sydämet, joilla harjoittelimme elvyttämistä. 
  • Minä vs. sydän: Kuinka voimakas lihas sydän oikein on? Sydän pumppaa minuutissa noin 5 litraa verta vajaa desilitra kerrallaan. Melkoinen määrä siis. Mittasimme ämpäriin viisi litraa vettä. Oppilaat saivat vuorollaan kokeilla ehtivätkö desilitramitalla siirtää minuutissa viisi litraa vettä astiasta toiseen. Ei tainnut kukaan voittaa sydäntä!
  • Verenpaine: Koululta löytyi myös verenpainemittari, jota oppilaat pääsivät kokeilemaan. Verenpainemittari näytti sykkeen, lisäksi pisteellä juteltiin siitä, kuinka rasvainen ja suolainen ruoka tukkii verisuonia ja kuinka silloin sydämen pitää tehdä enemmän töitä. Havainnollistimme asiaa juomapillillä, jonka läpi on helppo puhaltaa ilmaa, mutta jos pilliä puristaa kasaan, ei ilmaa olekaan enää niin helppo puhaltaa pillin läpi. 
 

4. Keuhkot

Alustuksena keuhkoihin tutustumisessa katsoimme Emppu-open YouTube-videon keuhkoista. Sen jälkeen hengittelimme kädet kylkiluiden päällä ja tutkimme miten meidän kehomme toimii hengittäessä: Kylkiluut laajenevat ja menevät kasaan. Sitten siirsimme kädet pallealle: Mitäs nyt tapahtuu?


  • Keuhkojen tilavuus: Yläkoulun biologian varastosta löytyi sprimetri, jonka avulla jokainen sai mitata keuhkojensa tilavuuden. Havainnollistimme keuhkojen tilavuutta kymmenjärjestelmävälineiden avulla. Värisauvojen valkoinen kuutio (kuutiosenttimetri) on oppilaille entuudestaa tuttu, kahtatuhatta valkoista kuutiota emme alkaneet laskea vaan otin esille kymmenjärjestelmävälineet, joilla oppilas sai koota tornin, joka vastasi omien keuhkojen tilavuutta. Lisäksi muunsin jokaisen keuhkojen tilavuuden desilitroiksi ja oppilaat saivat mitata keuhkojensa tilavuuden kaatamalla astiaan vettä yhtä paljon kuin heidän keuhkoihinsa mahtuisi. 
  • Tietoteksti: Oppikirjan tekstin lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen.
  • Keuhkot ja sydän ihmishahmolle: Oppilaat leikkasivat ja liimasivat sydämen ja keuhkot aiemmin tekemälleen voimapaperihahmolle (näitä hahmoja olisi siis jokaisella ryhmällä yksi).
  • Rentoutus: Pötköttelyä hämärässä luokassa ja omaan hengitykseen keskittymistä.

Suurimmat keuhkot luokasta olivat 2500 cm3 eli 25 dl.


Luma-keskukselta löytyy hyvä video keuhkojen askartelusta. Tämä jäi meiltä tekemättä.



5. Ruoansulatus

Ruoansulatukseen meidät johdatteli Pikkukakkosen jakso, jonka jälkeen työskentelimme pisteillä.

  • Ruoansulatus: Tutkimme miten ruoka kulkee ruoansulatuksen läpi.
    • Laitoimme minigrip-pussiin keksejä ja banaania. Pussi kiersi piirin ympäri, jokainen sai puristaa pussia hieman, jotta ruoka menisi palasiksi samalla tavalla kuin hampaat pureskelevat ruokaa. Ruoka kuitenkin oli aika kovina palasina, joten hoksasimme lisätä pienen lorauksen vettä pussiin, koska suussakin on sylkeä, joka kostuttaa ruokaa. 
    • Suusta ruoka jatkoi mahalaukkuun, keksit ja banaani saivat edelleen olla pussissa, mutta pussiin lorautettiin etikkaa, koska vatsassakin on mahahappoja, sulattamassa ruokaa. Pussi sai jälleen kiertää piirin ympäri puristeltavana samalla, kun keskustelimme mahahapoista. Tässä tuli siis keskusteltua oksennustaudista ja siitä keltaisesta nesteestä, jota oksennetaan sitten kun vatsassa ei ole enää ruokaa. Tuttu juttu lapsille, kaikki tiesivät nyt mitä ne mahahapot ovat.
    • Mahalaukusta ruoka jatkoi ohutsuoleen, eli sukkahousuihin, joista oli leikattu teräosa irti. Puristelimme ruoan sukkahousujen läpi ja samalla huomasimme ruoasta irtoavan melkoisen määrän ravintoaineita, sillä kädet eivät olleet enää puhtaat.
    • Ohutsuolesta ruoka jatkoi matkaansa paksusuoleen, jota esitti pahvimuki, jonka pohjaan oli leikattu saksilla reikä. Paksusuolessa ruoasta imeytyi vielä nestettä sekä vitamiineja ennen kuin ruoka jatkoi matkaansa peräsuoleen. Pahvimukin sisään asetettiin toinen pahvimuki ja kun mukit puristettiin sisäkkäin, putosi mukin pohjan reiästä lautaselle "kakka". 
    • 2. luokkalaisilla tämä kirvoitti vielä keskustelua monenlaista keskustelua kakasta ja pieruista.

  • Suoliston pituus: Oppilaat lukivat lyhyen tietotekstin pätkän monisteelta suoliston pituudesta. Sen jälkeen he mittasivat 5 metriä pitkän langan eli ihmisen keskimääräisen ohutsuolen pituuden ja etsivät asioita, jotka ovat viisi metriä pitkiä. Sama tehtiin myös metrin mitalla, sillä paksusuolen pituus on noin metri.
  • Ruoansulatuskanava: Oppilaat leikkasivat irti ruoansulatuselimistön ja liimasivat sen hahmolleen. Samalla nimettiin ruoansulatuskanavan osat.
Seuraavana päivänä kertasimme ruoansulatuksesta opitut asiat ja kirjoitimme aiheesta yhteiset muistiipanot ruoan matkasta läpi ruoansulatuskanavan.



6. Ravinto

Ihmisen ravintoa lähestyimme tällä kertaa ruokarytmin ja välipalojen kautta. Katsoimme RuokaTutkan videot Rytmiä ruokaan ja Välipalalla on väliä sekä keskustelimme niiden herättämistä ajatuksista.



Teimme myös RuokaTutkan sivulta löytyvän Virtamittaria-harjoituksen, jossa on kuvattu Henri Rokan kaksi erilaista päivää ja piirsimme Henrin virtamittarin noille päiville. Lisäksi oppilaat saivat tyhjän virtamittarin, jolle he kirjasivat omaa ruokarytmiään ja vireystilaansa yhden päivän ajan. 

Tunnin päätteeksi pelasimme Välipala-aliasta eli selitettäviksi sanoiksi oli valittu erilaisia terveellisiä välipaloja.



Myös englannin tunnilla jatkoimme välipalateemalla. Opettelimme välipalasanastoa, pääasiassa terveellisiä välipaloja, mutta myös muutamia epäterveellisiä välipaloja. Virikkeinä tunnilla toimivat alla olevat Fruits song- ja do you like-laulut.







Oppilaat saivat tehdä pylväsdiagrammin ja kiertää kyselemässä toisiltaan Do you like carrot? Yes, I do / No, I don´t. 



Välipalasana-korteilla (papunetin kuvatyökalulla tehdyt korti) pelattiin myös seuraavia pelejä pienryhmissä:
- KIM-leikki: muiden sulkiessa silmät yksi pelaaja otti pöydältä pois yhden välipalakortin, oppilaiden piti nimetä puuttuva välipala englanniksi.
- Murmur-peli: yksi pelaaja sulkee silmät, muut valitsevat sillä välin murmur:in. Oppilas alkaa kerätä pöydältä välipalakortteja yksi kerrallaan, muut pelaajat sanovat kerätyt välipalat kuorossa. Kun oppilas nostaa valitun välipalan, sanovat muut pelaajat murmur ja kierros alkaa uudelleen.
- Mörkö: välipalakortit asetettiin pöydälle väärinpäin. Vuorollaan jokainen oppilas sai nostaa yhden kortin ja sanoa kuvassa olevan välipalan englanniksi. Kortin sai pitää, jos kuvassa oli joku terveellinen välipala. Mikäli välipala oli epäterveellinen, piti kaikki kädessä olevat kortit palauttaa pöydälle.
- Hampurilaispeli: Välipalakortit jaettiin tasan oppilaiden kesken. Ensimmäinen pelaaja laittaa pakastaan päällimmäisen kortin pöydälle ja sanoo sanan englanniksi. Seuraava sanoo pöydällä jo olevan välipalan sekä lisää omasta pakastaan päällimmäisen kortin pöydälle edellisen päälle ja sanoo sen englanniksi. Seuraava pelaaja sanoo kaksi jo pöydällä olevaa välipalaa sekä lisää kolmannen. Sitten pitääkin muistaa jo kolme pöydällä olevaa välipalaa. Jatketaan kunnes joku ei enää muista kaikkia pöydällä olevia välipaloja oikeassa järjestyksessä. Pelaaja, joka tekee virheen, nostaa pöydällä olevat kortit itselleen. Pelaaja, jolta loppuvat kortit ensimmäisenä, voittaa.





7. Sairaskohtaukset ja hätänumeroon soittaminen

Viimeisenä aiheena käsittelimme sairaskohtauksia. Tutustuimme videoita katsoen ja keskustellen epilepsiaan ja diabetekseen. 



Videoiden ja keskustelun jälkeen kertasimme kylkiasentoon asettamisen. 
Sen jälkeen kävimme läpi hätänumeroon soittamisen ohjeistuksen. Oppilaat saivat ryhmissä suunnitella esityksen, jossa kaverille tapahtui jotakin (pyörtyi, kaatui ja mursi nilkkansa jne.) ja jossa he soittivat (leikisti tietenkin) hätänumeroon. 

----------------


Jakson alussa oppilailla oli kahdella viikolla läksynä kirjoituskalenteri, josta he valitsivat kirjoitustehtäviä läksyksi.






torstai 17. maaliskuuta 2022

Tutustutaan litraan 2. lk


Eilen vietin taas matikan tuntia uima-altaalla. Voisi kuvitella, että opetan jossain etelän auringossa, mutta ehei! Meillä on luokassa oma uima-allas, joka on osoittautunut äärettömän käteväksi jo moneen otteeseen. Suosittelen!

Matikan tunnilla teimme tuttuun tapaan pistetyöskentelyä. Minun pisteelläni tutustuimme litraan. Aluksi tutkimme kahta mittakannua. Toisen oppilaat tunnistivatkin heti desilitraksi, sillä desilitroja olemme mitanneet aiemmin useampaan kertaan. Tänään tutustuimme lisäksi uuteen mittayksikköön eli litraan. Litran kannu täytettiin vedellä. Aluksi haimme hieman tukipisteistä arjesta litralle:
- Onko litra sellainen määrä vettä, että sen voisi helposti juoda kerralla? Ei.
- Voiko litralla vettä käydä suihkussa? Ei.
- Voisiko litralla vettä pestä kädet? Kyllä

Seuraavaksi oppilaat saivat pareittain mitata kuinka monta desilitraa litraan mahtuu. Mittaustarkkuus pysyi melko hyvänä. Kahdesta ryhmästä kaikki parit saivat tuloksesi 10 desilitraa, mutta yhdellä ryhmällä mittaustulokset vaihtelivat 8-11 desilitran välillä, joten totesimme, että nyt on tullut virheitä ja mittasimme vielä yhdessä yhden kerran päästen kymmeneen. 
Mietimme vielä kuinka monta desilitraa on kahdessa ja kolmessa litrassa. Lisäksi kerroin, että uima-altaassa olevaan ämpäriin mahtuu 10 litraa vettä (tämänkin oppilaat olisivat halunneet testata, mutta nyt jätettiin se toiseen kertaan) ja mietimme, kuinka monta desilitraa kymmenessä litrassa on.


Sitten oli aika tarkastella pulloja. Ensin tutkimme mehupulloa ja pohdimme mahtuisiko siihen litra vettä. Oppilaat ennustivat, ettei mahtuisi ja olivat aivan oikeassa. Kun kokeilimme täyttää mehupullon litran kannusta, mahtui vedestä vain puolet pulloon. Kyseessä oli siis puolen litran pullo, johon mahtui viisi desilitraa vettä.
Entäpä isompi pullo? Mahtuisiko siihen litra? Jonkun mielestä saattaisi mahtu kaksikin litraa. Jälleen kaadoimme pulloon litran, vielä jäi tilaa. Kokeilimme kaataa 5 dl:n pullosta vettä isoon pulloon ja sillä vedellä pullo täyttyikin eli saimme selville, että iso pullo oli 15 desilitraa.

Lopuksi vielä kertasimme keskustellen koetun ja opitun. Aikaa tähän meni jokaisella 6-8 oppilaan ryhmällä vartti.


Tänään jatkoimme tilavuuksien parissa. Kertasimme eilen opitut asiat litrasta ja sen jälkeen tutkimme kattiloita, jotka olin tuonut luokkaan. Kolmen litran kattilan pohjasta löytyi merkintä tilavuudesta, mutta kahden litran kattilan tilavuus meidän piti itse mitata. 
Sen jälkeen siirryimme vertailemaan kattiloiden tilavuuksia. Kuinka paljon suurempi on 3 litran kattila kuin kahden litran kattila? Entä kuinka paljon vähemmän vichy-pulloon mahtuu vettä kuin kahden litran kattilaan? Tehtävissä tuli harjoiteltua litrojen muuttamista desilitroiksi.

Vastaukset vertailutehtäviin oppilaat tiesivät helposti, mutta haasteena oli kirjoittaa asia matematiikan kielelle. Tätä konkretisoimme täyttämällä ensin kolmen litran kattilan vedellä ja kaatamalla siitä vettä kahden litran kattilaan niin, että kattila tuli täyteen. "Kun kolmen litran kattilasta kaataa kaksi litraa vettä toiseen kattilaan, jää kattilaan 1 litra." Eli matematiikaksi 30 dl - 20 dl = 10 dl. Puhuimme laskut sekä litroina että desilitroina yhdessä läpi. 



Nyt kattilat jäivät luokkaan odottamaan, että maanantaina pääsemme kotitalousluokkaan keittämään perunajauhokiisseliä planeettojen marmorointia varten. Eli silloin päästään vielä mittaamaan ja kertaamaan opittua. 


tiistai 15. helmikuuta 2022

Harry Potter ja salaisuuksien kammio - kirjallisuuteen pohjautuva seikkailu

 Luokassani on monta Harry Potter fania. Kaikki oppivat tuntemaan Harry Potterin viimeistään ekaluokan keväällä, kun luimme koulussa satusiestalla Harry Potter ja viisasten kivi-kirjan. Silloin jo oppilaat kysyivät, luetaanhan myös seuraava osa kirjasarjasta. Kyllä näin tehtiin, mutta vasta 2. luokalla. Aloitimme Harry Potter ja salaisuuksien kammio-kirjan lukemisen syysloman jälkeen. Alkuperäinen ajatukseni oli, että kirja olisi luettu joulukuun alkuun ja joulutarinan alkamiseen mennessä, mutta kirja kestikin tammikuun loppuun. Matkan varrella tehtiin monta erilaista taikamaailmaan liittyvää juttua, mutta tässä postauksessa kerron tämän kirjallisuusjakson loppuhuipennuksesta, viime viikolla toteutetusta salaisuuksien kammio-seikkailusta.



Aamu alkoi Päivän Profeetan järkyttävillä uutisilla. Basiliski on edelleen vapaana, Harry Potter on haavoittunut ja menettänyt muistinsa, eikä Valedron päiväkirjan olinpaikkaa tiedetä! Päivän profeettaan olimme jakson aikana tutustuneet sekä lukemalla siitä uutisia, että toimimalla itse työharjoittelijoina Päivän Profeetan toimituksessa. Sanomalehteä luettiin siis innokkaasti. Uutiset järkyttivät, mutta nostattivat myös taistelutahtoa tiedät-kai-ketä vastaan ja niimpä oppilaat lähtivät pienryhmissä (5-6 oppilasta kerrallaan) etsimään salaisuuksien kammiota.

Koska tavoittamattomissa olevan Harry Potterin lisäksi Hämäkäk oli ainoa, joka voisi auttaa salaisuuksien kammion löytämisessä, piti ensimmäiseksi löytää Hämäkäk. Aivan kuten Harry ja Ron hoksasivat oppilaatkin seurata pieniä hämähäkkejä, jotka johdattivat meidät koulun alakertaan. 
Hämähäkit on kopioitu Opettajan tienviitta 2a:n kopioitavista materiaaleista.



Hämähäkkejä liikkui niin seinillä, lattiassa katossa kuin ilmanvaihtoputkissa, joihin innokkaasti kurkistelimme. Muistaen kuitenkin, että mikäli huomaamme liikettä pitää silmät sulkea välittömästi, sillä kuten kaikki tiesivät, basiliskin katse tappaa!


Lopulta löysimme oven, jota kohti kaikki hämähäkit olivat pyrkimässä. Ovi oli lukossa, mutta onneksi oppilailla oli taikasauvat mukana ja tämä ovi aukesi Alohomora-taialla. 
Oven takaa huoneesta löytyi Hämäkäk verkkonsa takana lymyilemässä sekä ovi, jonka oppilaat heti tunnistivat salaisuuksien kammion oveksi. Moni yritti käydä salaisuuksien kammion ovella suhisemassa, mutta kärmeskieli ei luistanut eikä Alohomora-taika toiminut tähän oveen. Mikä nyt avuksi? Ainiin, se Hämäkäk! Yksi kerrallaa varovaisesti oppilaat hivuttautuivat hämähäkin verkon läpi kysymään Hämäkäkiltä neuvoa. Palattuaan turvaan verkon toiselle puolelle oppilaat kertoivat aina selville saamansa asian ja kirjasivat tiedot ylös.

Hämäkäkillä oli piilossa verkon takana lorun pätkä kärmeskieltä: The itsy bitsy spider climbed up the waterspout. (Nokkelimmat hoksasivat, että opella oli ehkä ollut jokin taka-ajatus, kun oli enkun tunnilla laulattanut hämähämähäkkiä...) 

Oppilaat painoivat sanan kerrallaan mieleen ja kirjoittivat sen salaisuuksien kammion oven vieressä olevalle pienelle tussitaululle. Kun koko säe oli kirjoitettu, harjoiteltiin yhdessä suhisemaan säe kärmeskielellä. 


Hämähäkin verkkona toimi muuttoa varten pari vuotta sitten ostettu
kuormaverkko.
                           

Kaikille ryhmille ei ovi heti auennut, joten heidän piti käydä vielä Hämäkäkin luona tarkistamassa oliko säe kirjoitettu kokonaisuudessaan oikein. Kun virheet oli korjattu ja yhteen ääneen suhisimme kärmeskielellä säkeen, aukesi salaisuuksien kammion ovi!

                          

Salaisuuksien kammiossa oli pimeää. Loitsuläksyt oli huonosti tehty, sillä opettajan taikasauva oli ainoa, johon syttyi Valois-taialla valo. Onneksi löysimme kammion oven suusta (ledi)kynttilöitä, joiden avulla saimme hieman valoa pimeyteen. Putkistoa oli valtavasti ja sitä meni moneen eri suuntaan. Jos lähtisimme suinpäin putkistoon harhailemaan pimeässä, eksyisimme varmasti! Jotenkin pitäisi varmistaa, että löydämme ulos kammiosta.



Siispä päätimme piirtää kartan. Sovimme, että kääntyisimme aina oikealle, jotta tarvittaessa peruuttamalla ja kääntymällä aina vasemmalle pääsisimme pois. Jokainen oppilas sai ruutupaperin, johon aloimme piirtää karttaa: Ensin yksi askel eteenpäin, käännös oikealle, kolme askelta eteenpäin, käännös oikealle, viisi askelta eteenpäin, käännös oikealle, yksi askel eteenpäin, käännös oikealle... Jatkoimme samalla 1, 3, 5 kaavalla. Osa oppilaista joutui eksyksiin putkistokarttansa kanssa, mutta jokaisesta ryhmästä löytyi useampi, jonka kartta toimi ja sillä pääsi takaisin aloituspisteeseen! Otimme toimivat kartat mukaan ja uskaltauduimme lähtemään putkistoon. 

Tämä kartan piirtämistehtävä löytyy Varga-Neményi-menetelmän Matematiikkaa 2a-oppikirjasta.


Käytävässä oli pimeää kynttilöitämme ja sauvalamppua lukuunottamatta. Välillä kuului veden lorinaa, Murjottava-Myrtti taisi olla pahalla päällä, koska juoksutti niin paljon vettä. Välillä pysähdyimme kuuntelemaan kuuluisiko seinillä risteilevissä putkissa liikettä. Välillä käytävässä tuli vastaan kangasseiniä, joita saattoi luulla aaveiksi, jos niihin törmäsi huomaamatta. 

Jonkin matkaa edettyämme huomasimme kynttilöiden valossa seinällä lajitteluhatun, joka selvästi yritti sanoa jotain, mutta puhekuplassa ei näkynyt mitään. Onneksi Päivän Profeetan mainoksetkin oli luettu huolellisesti, sillä oppilaat keksivät nopeasti, että kyseessä voisi olla näkymätön muste. Yritykset lämmittää puhekuplaa ledikynttilöillä eivät tuottaneet tulosta, mutta onneksi joku oli huomannut, että salaisuuksien kammion ovensuussa oli ollut silitysrauta. Voisiko siitä olla apua?



Hiippailimme takaisin kammion ovensuuhun (onneksi meillä oli ne kartat, muuten olimme voineet eksyä!) ja vuorotellen oppilaat silittivät puhekuplaa, kunnes siihen alkoi ilmestyä tekstiä. 


Katso lattiakaivoon! neuvoi lajitteluhattu. 

Näkymätön muste oli sitruunamehua. Siveltimellä viestin
kirjoittaminen onnistui helposti. 

Lattiakaivoja löytyi useita, oli niistä muutamaa säikähdettykin kun kansio oli askeleen alla keikahtanut ja siitä oli kuulunut ääni. Ensimmäinen lattiakaivon luukku oli liian painava avattavaksi, toisen alta ei löytynyt mitään, mutta kolmannella lattiakaivolla etsijät palkittiin. 


Lattiakaivosta paljastui Rohkelikon miekka. Lisäksi miekkaan oli kiinnitetty palapelin pala, joka täydensi kuvan kokonaiseksi. Oppilaat olivat saaneet jokaisen tehtävän ratkaistuaan aina yhden palapelin palasen. 


Koska basiliskin katse voi tappaa, olivat oppilaat salaisuuksien kammioon lähtiessään varustautuneet huiveilla tai pipolla, jotta silmät voisi tarvittaessa peittää. Oppilailla oli aavistus, että palapelistä tulisi basiliski, joten päätimme uhrata yhden oppilaan emme kaikkia. Niimpä muut oppilaat sitoivat silmänsä ja yksi oppilas neuvoi suullisesti heitä kuinka palapeli saataisiin koottua kokonaiseksi.
Kun palapeli oli valmis vaihdettiin vuoroja, äsken selittänyt oppilas sai käteensä rohkelikon miekan ja hänen silmänsä sidottiin hänen hyökätessä basiliskia kohden. Muut oppilaat neuvoivat ja hänen piti osua miekan kärjellä kahdesti basiliskin silmiin. Näin basiliski oli tuhottu.
(Tämä tehtävä toteutettiin tällä tavalla vain muutaman ryhmän kanssa, toisille ryhmille riitti palapelin kasaaminen yhdessä kaikkien nähdessä). 


Olimmeko nyt valmiita lähtemään pois salaisuuksien kammiosta? No emme tietenkään, päiväkirja piti vielä löytää! Hiippailimme eteenpäin pimeässä käytävässä, kunnes sen perällä meitä odotti alla oleva näky. 

                             

Kukistettu basiliski makasi kammion lattialla vieressään Valedron päiväkirja. Mitä päiväkirjalle pitäisi nyt tehdä? Hyvin oppilaat muistivat, että päiväkirja pitää tuhota basiliskin myrkkyhampaalla. Joku rohkea uskalsikin napata basiliskin suusta hampaan. Kaikki oppilaat tarttuivat hampaaseen ja yhdessä survaisimme sen päiväkirjan kanteen. Päiväkirjan sisältä purskahti mustetta kuin verta sen merkiksi, että päiväkirja oli tuhottu! Olimme hidastuttaneet tiedät-kai-kenen paluuta ainakin vähän!

(Päiväkirjan sisällä oli pullomaalia minigrippussissa, johon oli leikattu saksilla halkio, josta maali purskahti ulos hampaan osuessa päiväkirjan kanteen).


Sellainen seikkailu tällä kertaa 😊 Jännää oli, sillä koko salaisuuksien kammio osio toteutettiin pimeässä, koulumme alta löytyvässä noin 30 metriä pitkässä huoltokäytävässä. Käytävä oli helppo jakaa kankaiden avulla osioihin (katossa kulkeviin putkiin ripustin kankaita seiniksi). Koska käytävä ei kuulu kenenkään siivojaan siivousalueeseen, oli open silmät täynnä pölyä päivän jälkeen (onneksi on maskit), mutta oppilaiden silmät loistivat!
Oman luokkani kanssa pyöritin salaisuuksien kammion läpi kolme kertaa, 6-7 oppilaan ryhmä kerrallaan. Näin seikkailu toimi parhaiten, kun ryhmä ei ollut liian iso. Aikaa pienryhmältä seikkailun läpäisemiseen meni 40-45 minuuttia. Oman luokkani lisäksi rinnakkaisluokka oli ilmoittanut osallistumisestaan jo viime vuonna viisasten kiven pelastamisen jälkeen. 


Seuraavana päivänä lähetimme Taikaministeri Cornelius Toffeelle kirjeen, jossa kerroimme, että homma oli hoidettu. Nyt oppilaat odottelevat vastauskirjettä Toffeelta. Otaksun, että Toffee nimittää luokkamme taikayhteisön kunniajästeiksi! 


Tämäkin seikkailu toteutettiin kuntarajojen ylittävän yhteisopettajuuden voimin. Eli Tylypahkan haarakonttoreissa Rovaniemellä ja Lohjalla olivat oppilaat samaan aikaan seikkailemassa. Kiitos taas kerran yhteistyöstä Tanja Törn!





torstai 3. helmikuuta 2022

2. luokan laskustrategiat - täydentäminen sataan

Tänään jatkui 2. luokkalaisten kanssa työskentely laskustrategioiden parissa, jälleen yksi pieni palanen lisää palapeliin, jota seuraavien viikkojen aikana rakennetaan laskustrategioista. Tänään harjoittelimme sataan täydentämistä. Pohjataitoja eli kymppiparien kertausta ja sataan täydentämistä täysillä kympeillä treenattiin viime tunnilla, josta myös kirjoitin blogijutun tällä viikolla. 

Taas toimittiin pistetyöskentelyn merkeissä ja tunnilla oli kanssani resurssiopettaja. 

1. piste - rahat 

Tänään shoppailtiin jälleen Matikan kello ja kulta-liikkeessä (kiitos kultakaupan katalogista Tanja!) ja harjoiteltiin antamaan vaihtorahoja. Osa oppilaista oli sitä mieltä, ettei vihreää seteliä ole olemassakaan, mutta uskoivat viimein, kun kerroin, että minullakin on joskus vihreä satasen seteli ollut, vaikka harvoin niitä kellään (tai ainakaan opettajilla) on lompakossa.

Vuorotellen oppilaat saivat valita mikä tuote ostetaan ja sitten laskimme yhdessä vaihtorahat. Eli esimerkiksi ostettaessa 56 euron rintaneula, pohdimme ensin mikä on 56 seuraava tasakymppi. No, tietenkin 60. Ensin laskettiin eurot kuuteenkymmeneen: 57, 58, 59, 60. Entä kuinka monta kymppiä vielä pitää antaa, että päästään sataan? 70, 80, 90 ja 100. Vaihtorahaa tuli siis ensin neljä euron kolikkoa ja sitten neljä kymppiä eli 44 euroa. 

Opetusrahoja oli käytössä niin paljon, että jokainen oppilas sai jokaisen ostoksen kohdalla laskea vaihtorahat itse. 

Kerroin, että näin kaupassa laskettiin vaihtorahat silloin, kun minä olin lapsi. Muistan kyllä itse, etten lapsena ollenkaan tajunnut mitä kassa laskee antaessaan rahasta tällä tyylillä takaisin. 


2. piste - helmitaulut

Toisella pisteellä harjoiteltiin sataan täydentämistä helmitaulujen avulla. Oppilaat saivat vuorollaa nostaa salaisuuspussista luvun, joka rakennettiin helmitaululla. Samalla kerrattiin kuinka monta kymppiä ja kuinka monta ykköstä luvussa on.Jokaisella on tietenkin oma helmitaulu eli kaikki pääsivät tekemään sataan täydentämisen monta kertaa omalla helmitaulullaan pisteen aikana.  

Sitten yhdessä täydennettiin luku sataan: ensin lisättiin ykköset ja sitten täydet kympit. Motivaatio tehdä toistoja säilyi hyvin, koska oli tietenkin tärkeää, että jokainen saa omalla vuorollaan nostaa kortin pussista. 




3. piste - Kaboom!

Kolmannella pisteellä pelattiin klassikkopeli Kaboomia. Tänään tikkuihin oli merkitty lukuja väliltä 10-100 (ei kuitenkaan lainkaan tasakymppejä). Omalla vuorollaan oppilas nosti purkista tikun ja luetteli tikun luvusta lukuja eteenpäin seuraavaan tasakymppiin. Eli jos nosti vaikkapa tikun, jossa luki 86, oppilas luetteli 87, 88, 89, 90. Mikäli lukujono meni oikein, tikun sai pitää ja vuoro siirtyi seuraavalle. Mikäli oppilas nostaa purkista tikun, jossa lukee Kaboom!, pitää kaikki tikut palauttaa purkkiin. 


Tunnin lopuksi ehdimme vielä kurkata hymynaama-kaaviota, jota olen jo tammikuussa aamupiirissä vilautellut, kun olemme laskeneet kuinka monta päivää vielä on 300. koulupäivään. Seuraavalla matikan tunnilla kertaamme tänään opitun ja viimeistelemme asian harjoittelemalla hymynaama-kaavioiden käyttöä monisteelle sekä kirjan tehtävissä. 







tiistai 1. helmikuuta 2022

2. luokan laskustrategiat - analogiat

Tänään aloitettiin 2. luokkalaisten kanssa laskustrategioiden päivittäminen lukualueelle 0-100. Varga-Neményi -menetelmässä laskustrategiat kertautuvat aina, kun siirrytään uudelle lukualueelle. Joulukuussa tutustuimme monipuolisesti lukualueeseen 0-100 ja nyt on aika alkaa operoida tällä lukualueella. 2. luokalla laskustrategioihin on varattu aikaa seitsemän viikkoa eli oikeasti pitkä aika. Toki tänä aikana pitää myös paljon oppia. Laskustrategiat ovat kuin palapeli, johon oppilaat saavat aina yhden palan kerrallaan. Kun aiemmat palaset on oivaltanut, on seuraava laskustrategia helppo ymmärtää, koska se yhdistää aiemmin opitut asiat. 

Tänään matikan tunnilla työskenneltiin kolmella pisteellä. Tunnilla oli mukana myös samanaikaisopettaja, joten kahdella pisteellä päästiin treenaamaan opettajan ohjauksessa.

1. piste: Ekaluokan papuleikki vs. tokaluokan papuleikki

Esiin kaivettiin lukualueen laajentamisen yhteydessä jokaiselle rakennetut tikkuniput. Oli myös aika kaivella muistista ekaluokalla opittu papuleikki, joka nyt vietiin kakkosluokkalaisten tasolle.
Teimme ensin ekaluokan papuleikin esimerkiksi luvuilla kaksi ja kolme eli 2+3=5, 3+2=5, 5-2=3 ja 5-3=2. Sen jälkeen teimme saman tikkunipuilla, mutta nyt papuleikki menikin 20+30=50, 30+20=50, 50-20=30 ja 50-30=20.
Teimme jokaisen ryhmän kanssa papuleikin aikanakin kolmella eri lukuparilla. "Ihan helppoo!" sanoivat oppilaat ja opettaja tietenkin kyselin, että "mikä siinä nyt niin helppoa on?" Tavoitteena oli tietenkin houkutella oppilaat selittämään huomioitaan siitä, mitä samaa 1. luokan ja 2. luokan papuleikissä on.
Kun oivallukset analogioista oli varmistettu pääsivät oppilaat laskemaan kirjan laskusarjoja. Kehotin tekemään tehtäviä vaakariveittäin ja kertomaan, jos hoksaa jotain. Aika pian kuului taas "Ihan helppoo! Eihän tätä tartte ees laskee, kun kato ope tässä ja tässä on niin kuin sama lasku!" Oppilaat olivat siis hoksanneet hyödyntää analogioita, kun ensimmäinen lasku oli 6+3 ja sen vieressä 60+30, seuraavaksi 9-3 ja 90-30. 



2. piste: kymmeneksi ja sadaksi täydentäminen

Tälläkin pisteellä kerrattiin ensin ekaluokalla opittu taito eli kymppiparit. Opettaja vilautti dokumenttikameran alla täpläkortteja, joissa hyödynnettiin viiden voimaa. Kuinka monta täplää näit? Älä huuda, näytä sormilla. Montako pitäisi lisätä, että olisi kymmenen?
Kymmeneksi täydentämisen jälkeen siirrettiin tämäkin harjoitus 2. luokan tasolle, eli otettiin esiin täydennä sadaksi kortit. Aivan vastaavat kortit siis kuin edelliset, mutta täplien sijaan korteissa on 10 sentin kolikoita. 
Taas aluksi vilauteltiin kortteja ja pohdittiin kuinka paljon rahaa oli kortissa, nyt vastaus merkittiin ottamalla omalle pöydälle yhtä paljon rahaa kuin oli kortissa.
Kun tätä oli harjoiteltu muutamia kierroksia, vaihdettiin sääntöä. Nyt piti katsoa kuinka paljon kortissa on rahaa ja ottaa omalle pöydälle sen verran rahaa, että omalla pöydällä olevat rahat ja opettajan kortissa olevat rahat ovat yhteensä 100 senttiä. 
Ennen vaihtoa tehtiin kirjasta täydennä kymppiin ja täydennä sataseen tehtäviä.


3. piste: itsenäinen työ

Kolmannella pisteellä meillä tehtiin tänään viimeisiä geometrian tehtäviä kirjasta, mutta mikäli oltaisiin haluttu pysyä samassa aiheessa olisi vaihtoehtoina voinut olla lukujen 3-10 treenaamista matikkahmatissa. Sillä viimeistään nyt lukujen hajotelmat on pakko osata ulkoa, jos aikoo siirtyä laskemaan lukualueella 0-100. 

Toisena vaihtoehtona olisi voinut olla myös Kivet-peli tikkunipuilla tai 10 sentin kolikoilla. Jos Kivet-peli on sinulle outo, löydät sen ohjevideon täältä. 

Tällaisilla tehtävillä meillä lähti ensimmäisellä tunnilla laskustrategiat liikkeelle. Huomenna jatketaan!