keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Murtolukuja ja prosentteja 6. luokalla

Murtoluku-jakson alkaessa sai taas lueskella opsia ja vertailla sitä kustantajan tekemiin valintoihin. Oppikirjahan on vain kustantajan näkemys opsista ja kun opsin sisällöt on eri kunnissa vuosiluokkaistettu eri tavoin, ei oppikirja yleensä täysin vastaa opetussuunnitelmaa. Siispä murtoluku-jaksoa piti muokata kokemuksellisuudella ja toiminnallisuudella kuntamme opetussuunnitelmaa ja oppilaiden osaamista vastaavaksi.

Konkretiaa asioiden ymmärtämiseksi tarvitaan vielä 6. luokallakin. Kun käytössä ollut oppikirja ei sitä riittävästi tarjonnut, oli (jälleen kerran) suurena apuna Ikäheimon ja Voutilaisen Murtolukuja välineillä luokille 3-9 -kirja. Lisäksi Educasta ostin itselleni Kairavuon ja Voutilaisen Matematiikkaa värisauvoilla luokille 5-9 -kirjan, jonka tehtäviä testasimme myös murtoluku ja prosenttijakson aikana. Molemmat kirjat ovat erinomaisia käsikirjoja opettajan kirjahyllyyn ja molemmissa on valmiit monistepohjat kaikkiin harjoituksiin, joten kirjojen käyttö on helppoa!




Murtoluku-jaksoa aloitellessa ajattelin, että tämän pitäisi olla helppo nakki, viime vuonnahan näitä huolella hinkattiin. Kertausta tarvitaan silti ja murtoluvun käsitteeseen kannatti 6. luokallakin pysähtyä hetkeksi. Tutkimme murtokakkujen avulla murtolukujen yhtä suuruutta, lavensimme ja supistimme konkreettisilla välineillä ennen kuin opetin oppilaille miten laventaminen ja supistaminen tapahtuu matematiikan kielellä eli numeroilla kirjoittaen. Kun huomioita murtolukujen yhtä suuruudesta oli tehty konkreeteilla välineillä eli murtokakkuja päällekkäin asettaen ja huomattu 1 neljäsosan olevan yhtä suuri kuin 2 kahdeksasosaa, oli oppilaiden helppo lähteä laventamaan ja supistamaan pelkillä luvuilla ilman epävarmuutta siitä "pitikö myös alakerta laventaa vai ei".

Kun asia oli opittu, saatiin pelien avulla treenattua murtolukujen vertailua ja yhtä suuruutta. Alla muutamia pelejä, joita hyödynsimme jakson aikana.


Sumu-peli eli suurin murtoluku-peli on yksinkertainen ja toimiva peli
murtolukujen vertailuun. Sumu-pelin ohjeet löytyy Murtolukuja välineillä
luokille 3-9 kirjasta.

Kun laventaminen ja supistaminen alkoivat sujua, pelasivat oppilaat murtolukubingoa. Bingoalustoilla oli murtolukuja. Pöydän keskellä olevasta pakasta käännettiin kortti ja omalta alustalta sai peittää yhtä suuren murtoluvun. Eli pakasta käännettiin esimerkiksi 14/16, tätä lukua ei kuitenkaan alustoilta löytynyt vaan 7/8, joten oppilaan piti osata supistaa luku yksinkertaisiimpaan muotoonsa. Tavoitteena oli viiden suora pelilaudalla. Pelin löysin You got this Math-sivustolta.



Koko jakson ajan pidin huolellisesti pinnalla murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin yhteyttä. Usein kirjasimme taululle yhdessä laskemiemme laskujen vastauksia näkyviin monessa muodossa, jottei eri esitysmuotojen yhteys unohdu.
Teacherpayteachersistä viime vuonna löytämäni Wild-kortit pääsivät jälleen käyttöön. Tänä vuonna kortit toimivat viime vuotta paremmin, koska oppilaat osasivat paremmin murtoluvun, desimaalilun ja prosentin yhteyden. Wild-peliä pelattiin Uno-pelin säännöillä.


Murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin yhteyttä harjoiteltiin pelitunnilla myös muistipelin avulla. Kortit oli otettu eräästä vanhasta korttipakasta, jonka numerokortit otin nyt käyttöön. Pari syntyi esim. 7/10 ja 0,7 -korteista.



Murtoluvut vaativat konkretisointimateriaalia, mutta olen huomannut, että jossain vaiheessa jaksoa oppilaat ikään kuin kyllästyvät murtokakkuihin. Liekö syynä se, että ne vievät pöydällä paljon tilaa ja niiden kasaaminen pöydälle vie aikaa.. On siis syytä käyttää myös muita välineitä murtolukuja käsiteltäessä, jotta tätä "tylsistymistä" ei tapahdu ja toisaalta, jotta oppilas osaa soveltaa oppimaansa eri välineisiin. 6. luokkalaisten kanssa kaivoimme jakson lopussa esille värisauvat, joita emme ole viime aikoina paljon käyttäneet. "Uuden" materiaalin esiin ottaminen sai oppilaat innostumaan ja meillä olikin erittäin tehokas matikan kaksoistunti. Hyödynsimme Matematiikka värisauvoilla luokille 5-9 -kirjan murtoluku ja prosenttitehtäviä.



Värisauva-kirjan tehtävät ovat VaNe-henkisiä tehtäviä, joissa keskitytään murtoluvun käsitteeseen tutkimalla eri värisauvojen pituuksia. Jos violetti värisauva on 1, mikä sauva yksi kolmasosa? Kirjan tehtävät olivat juuri sopivia ryhmälleni. Työt etenivät pöydissä reippaalla ja innokkaalla otteella, välillä oppilaat pysähtyivät väittelemään, jostakin tehtävästä kun ryhmässä oli eri mielisyyttä ratkaisusta: Näin päästiin perustelemaan omaa näkemystä ja pohtimaan mikä ratkaisusta on oikea. Minulla oli aikaa kiertää auttamassa apua tarvitsevia oppilaita, kun kaikki olivat innokaasti työn touhussa.


Murtoluku-jaksolla huomasin niin viime kuin tänäkin vuonna, että käyttämällä riittävästi aikaa murtoluvun käsitteeseen sujuu murtolukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut helposti, kun oppilaat ymmärtävät mitä tekevät. Suomalaiset oppikirjat kiirehtivät turhan nopeasti kokemukseni mukaan laskemaan murtoluvuilla. Tämä eroaa hyvin vahvasti Varga-Neményi-menetelmän tyylistä opiskella murtolukuja. Varga-Neményi-menetelmässä käytetään runsaasti aikaa käsitteen työstämiseen ennen murtoluvuilla laskemista. Olen ollut mukana Varga-Neményi-menetelmän 4. luokan oppikirjatyöryhmässä. Unkarilaisessa oppikirjassa 4. luokalla ei vielä lasketa, suomalaiseen kirjaan yhteen- ja vähennyslaskuja neljännelle luokalle tulee jonkin verran, koska meidän opetussuunnitelma ja opetuskulttuuri sitä vaativat. 
Nyt kuudennella luokalla, kun kaikki laskutavat ovat murtoluvuilla käytössä, oli aina oppilaan epäillessä laskeneensa väärin peruuttaa taaksepäin: "Miltä tuo lasku näyttäisi välineillä?" Aina ei tarvinnut enää laskua rakentaa välineillä, riitti, että oppilas selitti mitä välineillä rakentaisi ja hoksasi samalla "Oho, eihän ne mennytkään näin niin kuin mä olin kirjoittanut..
Sen verran perusteellisesti työskentelimme koko murtoluku-jakson ajan, että hyvillä mielin voin keväällä lähettää oppilaani eteenpäin yläkouluun. He ainakin ymmärtävät mistä murtoluvuissa on kyse!



keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Koordinaatisto 6.lk

VaNe-neliömetrit palasivat Educan jälkeen luokkaan ja pääsivät heti käyttöön.

VaNe-neliömetristä syntyy pyykkipoikien ja matonkuteiden
avulla koordinaatisto.

Tänään työskentelimme oppilaiden kanssa koordinaatiston parissa. Koordinaatiston ensimmäinen neljännes on tuttu aiemmilta vuosilta, mutta nyt oli tavoitteena ottaa käyttöön koko koordinaatisto. Aluksi muistuttelimme mieleen mistä koordinaatistosta oikein on kyse. Olin valmistellut VaNe-neliömetristä oppilaille tutun koordinaatiston ensimmäisen neljänneksen pyykkipoikien avulla. Kun olimme kerranneet koordinaatiston käyttötarkoitusta ja käyttöä, lähdettiin tutkimaan uusia neljänneksiä. Asetimme VaNe-neliömetrin keskelle sinisen matonkuteen merkitsemään x-akselia ja punaisen matonkuteen pystysuunnassa alustan keskelle, jolloin siitä muodostui y-akseli. Positiiviset luvut löysivät helposti oikeast paikkansa, seuraavaksi tutkittiin mitä "nollan alapuolella ja takapuolella" on. Pyykkipojilla, joihin oli kirjoitettu luvut -1 - -4 sijoitettiin omille paikoilleen. Yhteisen koordinaatiston ääressä tutkimme yhdessä miten koordinaatit ilmoitetaan ja oppilaat näyttivät yhteiseltä alustalta antamieni koordinaattien perusteella pisteitä.


Ryhmissä syntyi hienosti keskustelua koordinaateista. Yhdessä oppilaat
yrittivät ja neuvoivat toisiaan.

Seuraavaksi oppilaat jakaantuivat 3-4 hengen ryhmiin ja jokainen ryhmä sai oman VaNe-neliömetrin, matonkuteen pätkät ja pyykkipojat. Ryhmät rakensivat itselleen oman koordinaatiston. Oli hyvä, etten ollut välitunnilla rakentanut koordinaatistoja oppilaille valmiiksi ajan säästämiseksi, sillä tämä oli erinomainen harjoitus. Vaikka positiiviset luvut löysivätkin helposti paikkansa oli useammalla matolla asetettu negatiiviset luvut joko lukusuunnan mukaisesti vasemmalta oikealle tai alhaalta ylös pienimmästä suurimpaan. Kun kiersin tarkistamassa ryhmien rakentamia koordinaatistoja, saatoin kysymysten avulla ohjata oppilaat huomaamaan virheensä kysymällä esim. Missä koordinaatistossanne olisi piste (-3, -6)? Jos y-akselille oli pyykkipojat asetettu alhaalta ylös pienimmästä suurimpaan ei koordinaatistosta tai sen ympäriltä tällaista pistettä olisi lainkaan löytynyt ja oppilaat hoksasivat virheensä ja saivat sen korjattua.
Jonkin aikaa harjoittelimme asettamalla puisia isoja sinipunakiekkoja koordinaatistoon opettajan tai muiden ryhmien antamien koordinaattien mukaan. Sen jälkeen alkoi peli!

Selät vastakkain joukkueet pelasivat laivanupotusta. Peli imaisi oppilaat mukaansa niin, ettei kukaan matikanryhmästä
halunnut lopettaa peliä ja lähteä välitunnille.

Kaksi ryhmää asettui selät vastakkain koordinaatistojensa ääreen ja rakensi puisilla isoilla sinipunakiekoilla koordinaatistoonsa kolme neljän kiekon "laivaa". Sinipunakiekkojen piti olla koordinaatiston ruutujen risteyskohdissa. Laivanupotuspeli toimi erinomaisesti ja oppilaat harjoittelivat kymmeniä kertoja koordinaattien ilmoittamista ja pisteiden etsimistä koordinaatistosta "ampuessaan" ja tarkistaessaan, ettei vastustajan ammus osunut omiin laivoihin. 

Ryhmän jäsenet tekivät erinomaista yhteistyötä keskustellessaan siitä missä vastustajan laivat olisivat, mihin kannattaisi ampua ja tietenkin etsiessään koordinaatteja alustalta. 
Kellon soidessa kukaan matikan ryhmäni oppilas ei halunnut lähteä ulos, vaan kaikki halusivat jäädä pelaamaan pelin loppuun!

Omat laivat merkittiin puisilla kiekoilla, jotka käännettiin
ympäri vastustajan osuessa laivaan. Omat ampumiset
merkittiin pienemmillä muovisilla kiekoilla, hudit sinisillä
ja osumat punaisilla.

Jos et tiedä mistä VaNe-neliömetrissä on kyse, niin kyseinen materiaali on ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon ohessa tuottamani matematiikan opetusmateriaali ulkona opettamiseen, mutta toki se soveltuu sisällä käytettäväksi kuten tässä kirjoituksessa. VaNe-neliömetriä myy Elli Early Learning http://www.earlylearning.fi/product_details.php/vane-neliometri.



lauantai 15. joulukuuta 2018

Tonttujen matikkaseikkailu



Joulukuu on sujunut tonttuilun merkeissä. Kehittelimme kollegani Reija Stenbäckin kanssa Espoon matikkamaan kehittäjäopettajina jouluisen tonttuseikkailun metsään, jossa lapset pääsevät auttamaan tonttuja ja samalla opiskelevat geometriaa. Joulukuussa tontturetkellä kävi lähes 150 oppilasta ja opettajaa. Nuorimmat olivat eskareita ja vanhimmat kolmasluokkalaisia, ellei lasketa mukaan niitä muutamia kuudesluokkalaisia, jotka olivat yhdelle retkellä tonttuilemassa apunani. Ryhmän mukaan tehtäviä sovellettiin ikätasoon sopiviksi.




Koko syksy on tonttulassa aherrettu: tonttujen työpajasta on kuulunut jos jonkinmoista ääntä, josta on tarkkaavainen kuuntelija saattanut saada selville mitä tontuilla on työn alla.

Mitä ääniä sinä luulet, että työpajasta kuuluu? (Keksitään ääniä, joita työpajasta voisi kuulua ja yritetään muodostaa äänet omalla keholla.
Esimerkiksi: sahan laahaavaa ääntä, pontevaa vasaran nakutusta, langan suihkinaa ja välillä ”auts”-huudahdus, kun joku tontuista on vahingossa pistänyt itseään neulalla sormeen tai osunut vasaralla peukaloonsa.)

Nyt joulukuussa alkaa työt olla valmiita ja työpajan äänet ovat hiljentyneet. Lahjat on kääritty lahjapapereihin ja tontut ovat kirjoittaneet kauniilla käsialalla jokaisen paketin päälle lahjan saajan nimen. Joulupukin reki on suuri, mutta ei sekään ole niin suuri, että sinne mahtuisivat kaikkien kilttien lapsien lahjat. Tänä vuonna on nimittäin käynyt niin, että kilttejä lapsia ja aikuisia on enemmän kuin koskaan. Oletko sinä ollut kiltti? Oletko muistanut pestä hampaasi joka päivä? Oletko muistanut ottaa ruokailussa salaattia lautasellesi? Oletko muistanut tervehtiä aamulla kavereita koulun pihalla? Oletko muistanut sanoa kiitos ja anteeksi? (Oppilaat voivat vastata peukulla kyllä/ei/välillä).

Niin mihinkäs me tarinassa jäimmekään, ainiin siihen, että kilttejä lapsia ja aikuisia on tänä vuonna enemmän kuin koskaan, eivätkä lahjat yksinkertaisesti mitenkään mahdu joulupukin rekeen. Sen vuoksi tontut ovat aloittaneet joulukuun alussa pimeällä yöaikaan lahjojen kuljettamisen välivarastoihin ympäri maailmaa. Tonttujen pitää tehdä työ pimeän aikaan ja hyvin huomaamattomasti, ettei kukaan vain löydä joululahjoja ennen joulua. Pimeän aikaan, kun tontut liikkuvat pitää heidän olla todella varovaisia, etteivät he jää autojen ja pyöräilijöiden alle.

Siitä huolimatta, että tontut ovat hyvin varovaisia, kävi viime yönä eräälle tontulle vahinko! Tonttu ajoi kovaa vauhtia reellä tuossa tiellä, kai huomasitte tullessanne kuinka mutkikas se oli? Liukkaassa mutkassa reki kellahti kumolleen ja kaikki paketit levisivät ympäri metsää!
Voi ei! Jos kaikkia paketteja ei löydetä, jää joku ilman lahjaa! Voisitteko te auttaa löytämään paketit?

Tontut olivat onneksi jättäneet meille kartan, jonka avulla saatoimme suunnistaa
paikkaan, johon paketit olivat levinneet.
Hienoa, että autatte meitä! Yksin emme selviäisi mitenkään! 

Ennen kuin lähdemme etsimään paketteja, meidän pitää harjoitella muutamia asioita. Kyseessä on nimittäin nyt tonttuhommat, eikä kenenkään pitäisi nähdä tonttuja! Ja jos me täällä metsässä huudamme ja mekastamme saattaa paikalle tulla muitakin ihmisiä ja he saattavat löytää paketit ennen meitä ja pitää itsellään! Meidän pitää siis olla hiljaa, liikkua ketterästi ja jos näemme tai kuulemme jonkun liikkuvan lähistöllä pitää tonttujen jähmettyä paikalleen hiiren hiljaa. Sovitaan, että jos huomaamme jonkun liikkuvan lähistöllä teemme käen ääneen (mitä käki sanoo? kukkuu) ja jähmetymme paikallemme.



Muodostetaan parijono, annetaan toiselle parista lyhty. Lähdetään parijonossa seuraa johtajaa leikkien kohti retkipaikkaa. Harjoitellaan motorisia taitoja matkalla ryömitään, hypitään, kuljetaan varpailla jne. Kun jähmettymistä on harjoiteltu muutamia kertoja, lisätään jähmettymiseen säännöksi, että sen parista, jolla ei ole lyhtyä, pitää jähmettyä lyhdynkantajan peilikuvaksi. Vaihdetaan lyhdynkantajaa matkalla retkipaikalle.



3. luokkalaisten kanssa jähmettymisen sijaan opettelimme mittamaan matkaa askelparien avulla. Ensin mittasimme 25 m matkalta askelparien määrän ja kaksinkertaistimme luvun kahdesti, jotta saimme 100 metrille mahtuvien askelten määrän. Etenimme metsässä aina 100 m kerrallaan kartan ohjaamaan suuntaan. Oppilaiden tehtävänä oli laskea askelpareja ja aina sanoa, milloin pitää katsoa karttaa uudelleen.

Mistä paketteja mahtaisi löytyä?
Nyt olemme saapuneet paikkaan, jonka ympäristössä kaikki reestä pudonneet lahjat pitäisi löytyä. Katselkaa ympärillenne, löydättekö lähistöltä paketteja? Saat mennä parisi kanssa etsimään, pitäkää lyhty koko ajan mukananne, älkääkä menkö niin kauas, että ette enää näe nuotiopaikkaa!
(Paketit oli piilotettu puiden juurelle tai kivien taakse. Jotta paketit kestivät koko joulukuun, oli paketit asetettu tarjottimille. Siihen yksityiskohtaan, että paketit olivat sattumalta pudonneet juuri tarjottimien päälle reestä lentäessään ei kukaan kiinnittänyt huomiota.)

Kun kaikki paketit oli löydetty, halusivat oppilaat laskea
pakettien lukumäärän. Ekaluokkalaisten kanssa laskimme
yhteen ääneen, kolmasluokkalaisista sen sijaan yksi oppilas
otti asiakseen järjestää paketit kymmenjärjestelmää hyväksi
käyttäen ja asetteli jokaiselle tarjottimelle aina 10 pakettia.
1. työpiste

Lahjojen lajittelu/geometriset kappaleet
Tutkitaan metsästä löytyneitä lahjapaketteja, nimetään niiden ominaisuuksia (pyöreä, kulmikas, pitkä, lyhyt, vino jne.). Pohdimme yhdessä voisiko paketteja luokitella jotenkin? 
Leikitään paketeilla portinvartijaleikkiä: lapset ottavat jokainen yhden paketin ja asettuvat johtajatontun eteen jonoon. Johtajatonttu lajittelee lapset ja paketit kahteen ryhmään jonkin ominaisuuden perusteella. Lasten tehtävänä on keksiä lajitteluperuste.
Eskareiden kanssa jaoimme paketteja punaisiin ja ruskeisiin sekä isoihin ja pieniin. Kolmasluokkalaisten kanssa sen sijaan tutkimme paketteja jo tarkemmin ja kiinnitimme huomiota suorakulmaisiin särmiöihin ja niiden ominaisuuksiin.

Käenmunaleikissä johtajatonttu/lapsi valitsee 5 pakettia ja muiden tehtävänä on keksiä mikä paketeista ei kuulu joukkoon.

"Mitä yhteistä näillä paketeilla on?"
"Niissä on teräviä kärkiä, mikään ei ole pyöreä."
Pieniin paketteihin oli kääritty koulun matikkavaraston
geometrisia kappaleita.

2. työpiste

Paketissa oli vain toinen puoli kortista ja oppilaiden piti etsiä saman muotoinen
kortti lähipuista ja lukea siinä oleva nimi.
Pakettikorttien etsiminen/tasokuviot

Oppilaita luonnollisesti kiinnosti saisivatko he avata jonkin paketin. Tutkimme paketteja ja huomasimme, ettei paketeissa ole nimiä. Joissain paketeissa oli kuitenkin kortti tai oikeastaan vain osa pakettikorttia. Ilmeisesti tonttujen sopimustoimittajan kortit olivat olleet huonolaatuisia, kun olivat tuolla tavalla hajonneet. Joku oppilaista hoksasikin, että oli paketteja etsiessään nähnyt samanlaisia kortteja puissa. 
Siispä tuumasta toimeen jokainen oppilaspari otti yhden paketin ja lähti etsimään löytyisikö puista täsmälleen samanmuotoista pakettikorttia kuin se, joka paketeissa oli kiinni. Kun samanmuotoinen pakettikortti löytyi, tuli oppilas kertomaan pakettiin kirjoitettavan nimen minulle ja sai lähteä etsimään nimeä seuraavaan pakettiin.
Osa korteista oli helppoja, koska kortin saattoi etsiä värin avulla, mutta joissain paketeissa korttien väri oli eri vaikka muoto olikin sama.

Sattuipa eräällä retkellä niinkin, että tonttujen pikkuapulaiset löysivät
nimettömän lahjakorin. Vähän myöhemmin joku ryhmästä hoksasi, että
koriin kuuluu kortti, jossa lukee ryhmän nimi.
Olihan siinä pohtiminen saako korissa olevan käärön aukaista nyt vai
pitäisikö se säästää jouluun? Päädyimme aukaisemaan sen retken
päätteeksi ja sieltä löytyi piparit kiitosten kera.


3. työpiste

Lahjanaru/tutustutaan metriin

Oletteko huomanneet mitä noista kaikista lahjapaketeista puuttui? No, tietenkin pakettinaru! 

Annetaan jokaiselle lapselle metrin mittainen lahjanaru, kerrotaan, että narun pituus on metri. Kokeillaan voitaisiinko laittaa itsemme pakettiin sillä narulla. Voiko narun laittaa vatsan päälle rusettiin? Kenelle tällaisen lahjan voisi antaa? Lahjan ei aina tarvitse olla mikään tavara: isovanhemmille voi antaa lahjaksi päivän viettämisen sinun kanssasi tai äidille ja isälle voit antaa lahjakortin, jossa lupaat viedä roskat, imuroida, täyttää tiskikoneen tai jotakin muuta mikä auttaa ja ilahduttaa vanhempia.

Etsi metsästä asioita, jotka ovat lyhyempiä kuin metri? Mitkä asiat ovat pidempiä kuin metri? Löydätkö jotain täsmälleen metrin mittaista?
Oppilaat lähtevät mittaamaan lähiympäristöstä löytyviä asioita.

Isompien oppilaiden kanssa voidaan työpajan lopuksi muistutella mieleen kuinka monta senttimetriä on yksi metri. Entä jos lahjanarun taittaa kahtia? Kuinka pitkä se silloin on? Entä jos kahtia taitetun narun taittaa vielä kahtia? Eli voidaan muuntaa metrejä senttimetreiksi ja puhua metrin murto-osista.


Koulun emäntätonttu oli keittänyt ekaluokkalaisille riisipuuron, joka
maistui metsässä paremmalle kuin mikään puuro ikinä. Useimmille
oppilaille maistuikin useampi lautasellinen puuroa. Jokaisella oppilaalla
oli mukanaan oma lautanen ja lusikka.

Kun kaikki oppilaat ovat kiertäneet kaikilla työpisteillä, on tonttuapulaisilla varmasti niin nälkä, että on tarpeen pitää evästauko. 


Nokipannussa lämpesivät kaakaot ja jokaiselle avuliaalle pikku-
tontulle oli lisäksi tarjolla pipari.

Evästauon jälkeen, kun kaikki ovat kerääntyneen samaan paikkaan, huomaa toinen johtajatontuista, että puunoksalle on kiinnitetty kirje! Avataan kirje ja luetaan se ääneen (joku oppilaista voi lukea).

”Arvoisa johtajatonttu!

Tervetuloa tonttulan yhteiseen joulujuhlaan tämän viikon lauantaina!
Pukukoodi: juhlatonttu.
Terveisin tonttujen juhlakomitea”

3. luokkalaisten kirje oli kirjoitettu englanniksi, joten
kielitaitoakin päästiin harjoittamaan.

Apua, millainen on tontun juhla-asu?? Miten juhlaan pitäisi pukeutua? Johtajatonttu kaivaa esille vaatteet, jotka hänellä on mukanaan (kolme eri väristä lakkia, kolme kaulaliinaa ja kolmet lapaset). Lapset saavat ehdottaa miten johtajatontun pitäisi pukeutua. Johtajatonttu pukeutuu lasten ohjeiden mukaan, mutta mikään asukombinaatio ei tonttua miellytä ja pohditaan vieläkö voidaan pukeutua eri tavalla.




Joku tontuista voi ottaa iPadilla aina kuvan, kun tonttu on vaihtanut vaatteet. Tehdään niin monta asukombinaatiota kuin oppilaat keksivät (kaikki 18 ei tarvitse keksiä). Lopulta tonttu on tyytyväinen ja toteaa päällään olevan yhdistelmän olevan hienoin ja kiittää lapsia avusta. 

-------------

Tonttupolun varrelta löytyi kuvaukset joulutontusta, kotitontusta, talli-
tontusta, riihitontusta, myllytontusta ja saunatontusta. Tekstit oli laadittu
Mauri Kunnaksen Suuren tonttukirjan pohjalta.

Muutamat ryhmät olivat niin isoja, että päätimme jakaa ryhmän kahteen osaan. Silloin se puolikas ryhmästä, joka ei työskennellyt meidän kanssamme matikkajuttujen parissa, lähti tonttupolulle. Tonttupolulle lähtijät saivat mukaansa kuuden tontun rivin. Tonttupolulla heidän piti seurata puihin kiinnitettyjä merkkejä ja aina silloin tällöin tuli polulla vastaan kortti, jossa oli kuvaus jostakin tontusta. Luettuaan yhdessä kuvauksen tontusta, ryhmä päätteli tekstin perusteella kuka heidän mukaansa saamista tontuista oli se, jota tekstissä oli kuvailtu. 

Lähipuista löytyivät vihjeet siitä missä huoneessa kukin tonttu asuu.

Tonttupolun viimeisellä pisteeltä oppilaat löysivät kortit, joissa oli tonttujen kuvat ja nimet. Tästä saattoi tarkistaa, olivatko oppilaat päätelleet tonttujen henkilöllisyydet oikien. Lisäksi maahan oli rakennettu kepeistä tonttujen talo. Lähipuihin oli kiinnitetty vihjeitä siitä, missä huoneessa kukin tonttu asuisi. Oppilaat kiersivät lukemassa vihjeet ja sijoittivat tontut taloon niin, että kaikki lähipuista löytyvät vihjeet pitivät paikkansa. Jos haluat tulostaa itsellesi tonttupolun tonttujen kuvaukset sekä vihjeet tonttujen asuttamista varten, löydät ne täältä.


Koululla oppilaat vielä palasivat tontun vaateongelmiin ja värittivät monisteeseen kaikki annetuilla vaatteilla toteutettavat vaihtoehdot. Monisteen tontut on kopioitu Papunetistä ja monisteen löydät täältä.


maanantai 3. joulukuuta 2018

Elf on the shelf

Aamulla kuuntelin Radio Aaltoa, jossa toimittajat kertoivat Suomeen rantautuneen uuden amerikkalaisen krääsättömän joulukalenterin.. Kyseessä oli "elf on the shelf"-kalenteri, jossa tonttu yön aikana vaihtaa paikkaa ja tekee milloin mitäkin. Meidän luokassa tonttu on seikkailut jo useita vuosia ja tonttu on valjastettu kielenoppimisen välineeksi. Tontun seikkailut ovat toisaalta jo 6. luokkalaisille vähän lapsellisia, mutta itse he tänäkin vuonna pyysivät, että tonttu olisi mukana. Miksipä siis ei?


Tonttu alkoi seikkailla luokassamme 3. luokalla. Joka aamu tonttu löytyi eri paikasta ja kirjoitimme joulukuussa aina aamuisin tarkasti missä tonttu kulloinkin oli. Oikean sijamuodon valinnassa oli kolmasluokkalaisilla tekemistä, sillä luokkani oppilaat ovat muutamaa oppilasta lukuun ottamatta s2-oppilaita. 

Olipa eräänä aamuna 3. luokalla käynyt niin, että kaikki tontun kaveritkin olivat tulleet luokkaamme. Tulostin netistä kymmeniä tontun kuvia, joita piilotin ympäri luokkaa. Tonttuja saattoi löytää lampun takaa, oppilaiden lokeroista, kirjan välistä jne.. Oppilaat jättivät vihkonsa pöydälle ja kävivät aina etsimässä yhden tontun, palasivat omalle paikalleen kirjoittamaan tontusta lauseen ja sen jälkeen lähtivät etsimään seuraavaa. Luokassa piti tietenkin liikkua hiiren hiljaa, etteivät tontut säikähdä!
Samassa tehtävässä kannustin oppilaita myös käyttämään tontusta muitakin verbejä kuin olla-verbiä: tonttu voi istua, seistä, maata, roikkua, laiskotella, pötkötellä, kyykkiä jne.

4.-5. luokilla tonttu jatkoi seikkailujaan paikasta toiseen, edelleen harjoiteltiin suomen kielen sijamuotoja, mutta mukaan otettiin myös englanti. Aamuisin vihkoihin kirjattiin tontun olinpaikka sekä suomeksi että englanniksi.

Nyt 6. luokalla on syksyllä aloitettu uutena kielenä ruotsin opiskelu, joten tontun olinpaikka pitäisi osata sanoa suomen ja englannin lisäksi myös ruotsiksi. Juuri sopivasti ruotsissa meillä on alkamassa deklinaatioiden opiskelu, joten lisäilen aamulla aina tontun olinpaikkaan tarvittavat apusanat lapuilla näkyviin. Näin oppilaat osasivat tänäänkin itse muodostaa lauseen "Tomten är i hinken." Tosin määräisten muotojen käytössä piti vielä tänään auttaa, kun asiaa ei ole vielä juurikaan ehditty käsitellä.. Pitänee ensi viikolla etsiä jostain toinen tonttu, jotta saamme myös monikkomuodot käyttöön..



perjantai 9. marraskuuta 2018

Monikertoja ja kertolaskuja ulkoluokassa

Minulla on ollut syksyllä antoisa tilaisuus päästä touhuamaan metsään myös muiden kuin omien oppilaideni kanssa. Koska koulumme toimii väistötiloissa eikä käsityöluokkia omalta koululta löyty, päädyttiin tänä vuonna  jaksomalliin käsityöopetuksessa. Oppilailla on syksyllä ja keväällä kuuden viikon jakso, jonka aikana yksi päivä viikosta on pelkkää käsityötä. En opeta itse käsitöitä luokalleni, joten olen nuo kässäpäivät jouten ja ulkoluokkailulle suopea esimieheni sijoitti minut käsityöjakson ajaksi ulkoluokka-resurssiopeksi. Lisäksi Espoon Matikkamaan kehittäjäopettajan roolissa olen käynyt pitämässä myös muilla kouluilla metsämatikkaa eri oppilasryhmille. Olen siis saanut retkeillä metsässä joka viikko! 
Retket on suunniteltu yhdessä luokanopettajien kanssa ja jokaiselle retkellä minun vastuulleni on tullut päivän matikkaosuudet pitäminen. Kertolaskut ovat olleet monella ryhmällä ajankohtaisia, joten  niitä on harjoiteltu monella eri tavalla. Tähän blogiin päätinkin kirjoitella ulos soveltuvia harjoituksia kertolaskuihin.



Lukujonot, kehorytmit ja kopittelut

Jokainen ulkoluokka-kerta on aloitettu aina jollakin lukujonotaitoja harjoittavalla leikillä. Pienempien kanssa olemme tehneet lukujonoja kehorytmien avulla. Esimerkiksi siten, että olemme seisseet piirissä ja tömistäneet oikealla ja vasemmalla jalalla "yksi, kaksi" ja sanoneet kovalla äänellä "kolme" taputtaessamme kädet yhteen, siitä lukujono on jatkunut tömp, tömp "neljä, viisi" ja taputuksesta on taas huudettu "kuusi" jne. Tällä tavoin olemme ryhmästä riippuen edenneet 50:en tai 100:an.
Kun valitun luvun monikerrat on treenattu kehorytmeillä, on yleensä lähtenyt keppi tms. kiertämään ja kerrattu vielä äskeiset monikerrat piirissä kepin kiertäessä "3, 6, 9, 12 jne.".

Oppilaita motivoiva simppelileikki on myös ollut sokkoleikki, jossa yksi lapsi tulee piirin keskelle silmät kiinni, pyörii ja pysähtyy osoittamaan jotakuta. Se lapsi, jota osoitetaan, sanoo esim. 3 (jos harjoitellaan kolmen monikertoja), hänestä seuraava 6, seuraava 9 jne. kunnes päästään sovittuun lukuun esim. kymmenkertaiseen eli se lapsi, joka sanoo 30, on seuraava sokko keskellä.

Keskittymistä vaativa peli on myös leikki, jossa leikkijät ovat polvillaan maassa (tämä on kuivankelin leikki) ja kädet ovat edessä maassa. Laitetaan kädet ristiin vieressä olevien leikkijöiden kanssa. Opettaja aloittaa läpsäyttämällä maata ja sanomalla 3, seuraava käsi läpsäyttää ja sanoo 6 jne. Se käsi, joka läpäyttää tasakympin (esim. 30, 60, 90), menettää käden, eli siirtää sen selän taakse. Pelaaja, joka on menettänyt yhden käsen saa edelleen jatkaa toisella kädellä.
Halutessaan peliin voi lisätä säännön, jolla tuplaläpsäyksellä suunta vaihtuu.

Rakettihippa on myös aina toimiva. Hipan saadessa kiinni menee kiinni jäänyt kyykkyyn. Pelastaminen tapahtuu menemällä kyykkyyn kiinnijäänyttä vastapäätä ja "pallottelemalle" valitun luvun monikerran esim. 4, 8, 12 jne. kymmenkertaisen eli tässä tapauksessa 40:n kohdalla raketti räjähtää, oppilaat pomppaavat pystyyn ja jatkavat leikkiä.

Vipinää muurahaiskeossa riittää joka suuntaan, siitä huolimatta
törmäyksiä sattuu hyvin vähän, jos lainkaan..

Muurahaiskeko sopii hyvin liikuntatunnille! Luokka jaetaan neljään joukkueeseen, jokainen joukkue saa pelialueen yhden kulman kotipesäkseen. Pelialueen keskelle asetetaan ämpärillinen tennispalloja, kartioita tms. Vihellyksestä kaikki leikkijät saavat lähteä liikkeelle ja hakea pelialueen keskeltä yhden pallon/tötsän kerrallaan ja viedä omaan pesäänsä. Kun pallot/tötsät pelialueen keskeltä loppuvat, saa alkaa ryöstää toisten pesistä. Edelleen sääntönä on, että kädessä saa olla vain yksi tötsä kerrallaan. Kädestä ei saa repiä eikä pesää suojata. Peli päättyy opettajan sopivaksi katsomana aikana ja joukkueet laskevat pistesaldon. Jokaisesta pallosta/tötsästä saa sovitun pistemäärän, jos harjoitellaan kolmen monikertoja saa kaikista palloista kolme pistettä. Jos leikissä käytetään haetaan eri värisiä kartioita, annetaan pelin päättyessä eri väreille eri arvot esim. punaisista kartioista 3 pistettä ja sinisistä 4. Näin jännitys säilyy loppuun asti, kun se joukkue, jolla on eniten kartioita, ei välttämättä voita.

Kertolaskun käsite


"Me ollaan nyt haettu kolme kertaa neljä lehteä eli
3 x 4 = 12."

Kertolaskun käsitettä harjoittelimme siten, että pyysin oppilaita hakemaan alustalleen neljä puun lehteä. Seuraavaksi haettiin samalle alustalle uudelleen neljä puun lehteä. 
"Kuinka monta kertaa olet nyt hakenut neljä lehteä?" 
"Olet kaksi kertaa hakenut neljä lehteä eli kaksi kertaa neljä lehteä."
"Hae vielä yhden kerran neljä lehteä. Kuinka monta kertaa nyt olet hakenut lehtiä?"
"Olet hakenut kolme kertaa neljä lehteä eli kolme kertaa neljä. Kuinka monta lehteä sinulla nyt on?"


Oppilas pari heitti kahta noppaa, jotka määrittivät rakennettavan
kertolaskun. Lopuksi parien rakentamia kertolaskuja tutkittiin
myös yhdessä ja keksittiin niistä yhteen-, kerto- ja sisältöjakolaskut.

Kertolaskun käsitettä harjoiteltiin rakentamalla alustoille erilaisia kertolaskuja ja oppilaat kertoivat sekä yhteenlaskuna että kertolaskuna rakennetut laskut, lisäksi tutkimme jo sisältöjakolaskuakin. "Kuinka monta kertaa neljä sisältyy kahdeksaan?"

Kertolaskun käsitteen harjoitteluun sopi hyvin myös pikalukuhippa kuvakorteilla, joissa oli kuvana jokin kertolasku. Hipan saadessa kiinni hippa ja kiinnijäänyt paljastivat korttinsa ja pyrkivät mahdollisimman nopeasti nimeämään kaverin kortissa olevan kertolaskun. Nopeammin kertolaskun nimennyt voitti kortin itselleen ja opettajan pussista sai uuden kortin, jolla pelata. 

Monikertoja ja taktikointia

Viime keväänä sain käyttööni suuren satamaton, josta on ollut iloa useamman ryhmän kanssa. Nyt syksyllä matolla on pelattu monikerroilla neljän suoraa. Jokaisella joukkueella on oman väriset 10 kartiota ja 10 sivuinen noppa. Joukkue heittää noppaa ja peittää 100-matolta jonkin nopan osoittaman luvun monikerran. Tavoitteena on saada matolle neljän suora. Mikäli joukkue saa neljän suoran, saavat he poistaa jonkin toisen joukkueen tötsän pelilaudalta (huom! neljän suorassa olevaa tötsää ei saa poistaa, ne ovat turvassa). Peliä pelataan kunnes tötsät loppuvat.
Pienimmät pelaajat pelaavat vain omaa peliään, mutta isommat pelaavat tätä peliä taktikoiden ja osaavat katsoa myös muiden suoria ja pyrkivät estämään niitä.



Drillaukseen sopivia leikkejä

Jos kertolaskun käsite on oppilailla hallussa ja kertotaulujakin on opeteltu, niin lopulta tarvitaan vain paljon drillaista, jotta kertolaskut opitaan ulkoa. Näitäkin pelejä on kiva harjoitella pelaten.

Piilotulo-pelissä pari heitti kahta noppaa ja oppilaiden tehtävänä oli mahdollisimman nopeasti sanoa noppien osoittama kertolasku, mutta kertolasku muodostettiinkin luvuista, jotka olivat nopissa maata vasten. Eli ensin piti nopeasti muistaa eri lukujen seiskaparit, sen jälkeen muodostaa niistä kertolasku ja vielä laskea lasku.

"Tämä olikin helppo: viiden alla on kakkonen ja kakkosen
alla viitonen, eli viisi kertaa kaksi on yhtä suuri kuin
kymmenen!"

Suomen Ladun ja Ulko-opet ry:n kehittämä pihaversio Kimble-lautapelistä soveltuu myös hyvin drillaamiseen. Kartioista muodostettiin pihalle "pelilauta" ja jokaisella joukkueella oli vanne pelimerkkinä. Joukkueesta yksi toimi kyselijänä (kyselijää on hyvä vaihtaa esim. viiden kysymyksen välein), hänellä oli kädessään kertolaskulappu. Kyselijä kysyi omalta joukkueeltaan kertolaskun ja jos vastaus oli oikein, vastaaja juoksi siirtämään pelimerkkiä eli vannetta yhden kartion eteenpäin ja juoksi pelilaudan ympäri. Sen jälkeen esitettiin uusi lasku ja taas siirrettiin pelimerkkiä sekä juostiin pelilaudan ympäri. Vauhdikas peli vaati kertolaskujen ulkoa osaamista ja paljon juoksemista. Väärästä vastauksesta juostiin sakkokierros pelilaudan ympäri. Ensimmäisenä kotipesään päässyt joukkue voitti.
Suomen Ladun ohjeet pihakimbleen löydät täältä, meidän käyttämässämme versiossa heitto oli korvattu laskutehtävällä.


Pihakimble innosti jälleen kerran oppilaita!

Parhaan palautteen antoi eräs puolituinen, joka tuli metsämatikkapäivän päätteeksi halaamaan minua ja kertomaan, että toivoisi heillä olevan tällaista joka päivä! 😍



tiistai 2. lokakuuta 2018

Matikkaa ja lukujen likiarvoja (6. lk)

Matikassa olemme touhunneet syyskuussa lukujen likiarvojen parissa. Pyöristäminen on toki aiemmilta vuosilta oppilaille tuttua, mutta vaatii aina hieman muistiin palauttamista. Oppilaat osaavat pyöristyssäännöt, haasteita omilla oppilaillani on enemmänkin siinä, että he pyöristävät oikealle tarkkuudelle.

Työskententelyä lukusuoralla

Lukusuora on erinomainen väline likiarvojen kanssa leikkimiseen. Aloitimmekin siten, että jokainen oppilas kirjoitti pienille post-it-lapuille nelinumeroisia lukuja ja kävi sijoittamassa keksimänsä luvut  yhteiselle 0-10 000 lukusuoralle. Hyvin syntyi oppilaiden välillä keskustelua jo lukuja sijoittaessa. "Eikö tän luvun pitäisi olla tuolla?" "Onko tää mun luku oikeassa paikassa?" "Onko noiden väkästen väli 100?" Yhdessä keskustellen oppilaat saivat sijoitettua luvut paikoilleen lukusuoralla.



Seuraavaksi lähdimme tutkimaan oppilaiden keksimiä lukuja. Valitsimme yhden luvun käsiteltäväksi ja kirjasimme vihkoon luvun naapuriluvut (yksi pienempi ja yksi suurempi), kymppinaapurit (lähimmät tasakympit), satanaapurit (lähimmät tasasataset) ja tuhatnaapurit (lähimmät tasatuhannet). Kun nämä kaikki oli kirjattu vihkoon, lähdimme tutkimaan kymppinaapureita: "Kumpi kymppinaapureista on lähempänä?" "Entä sata- ja tuhatnaapureista?" Lähempänä oleva naapuriluku merkittiin vihkoon värikynällä.



Tutkittuamme muutamia lukuja yhdessä ja varmistettuani, että oppilaat muistavat miten pyöristäminen toimii, kävivät oppilaat itsenäisesti valitsemassa lukusuoralle asetettuja lukuja ja tekivät niille yllä kuvatulla tavalla. Samalla minä sain vielä aikaa neuvoa henkilökohtaisesti niitä oppilaita, jotka vielä tarvitsivat apua työskentelyyn.

Läksyksi oppilaat saivat pähkäilytehtävän:

1. Keksi sellainen luku, joka pyöristyy kymppien, satojen ja tuhansien tarkkuudella ylöspäin.
2. Keksi sellainen luku, joka pyöristyy kymppien, satojen ja tuhansien tarkkuudella alaspäin.
3. Keksi sellainen luku, joka pyöristyy kymppien tarkkuudella alaspäin, satojen tarkkuudella ylöspäin ja tuhansien tarkkuudella alaspäin.



Perinteinen pullonpyöritys toimii myös lukuja pyöristäessä. 


Pullonpyöritys

Pelasimme myös pullonpyöritystä likiarvoilla. Yksi oppilaista heitti neljää noppaa (mahdollisimman monta 10-sivuista noppaa) ja kokosi nopista nelinumeroisen luvun, jonka opettaja kirjoitti näkyviin valkotaululle. Noppia heittänyt oppilas pyöritti pulloa. Se, jonka kohdalle pullo pysähtyi, pyöristi ylös kirjatun luvun kymppien tarkkuudelle, myötäpäivään hänestä seuraava oppilas pyöristi luvun satojen tarkkuudelle ja kolmas oppilas tuhansien tarkkuudelle. Tuhansien tarkkuudelle pyöristänyt oppilas heitti jälleen noppia, kokosi noppien silmäluvuista luvun, pyöritti pulloa ja jälleen luku pyöristettiin kymppien, satojen ja tuhansien tarkkuudelle.

Varga-Nemenyi ry:n pyöristyspeli sai aikaan suurta innostusta
ja paljon laskemista.

Pyöristysmylly

Kiva pyöristämistä ja likiarvoilla laskemista harjoittava peli on myös Varga-Neményi ry:n pyöristysmylly, joka löytyy Varga-Neményi ry:n kotisivuilta (varganemenyi.fi). Pelipohja ja ohjeet on ladattu jäsensivuille, yhdistyksen jäsenten käyttöön.

Pyöristysmylly-pelistä löytyy myös pelilauta desimaalilukujen likiarvoja varten.







perjantai 14. syyskuuta 2018

Kasvien tunnistamista

Syksyn ensimmäinen teema luokassamme on lajin tunnistusta. Keräsimme digikasvioita jo viime syksynä, mutta päätimme jatkaa aiheen parissa vielä 6. luokan elokuussa. Tänä vuonna päätimme, että kasvien kuvaamisen lisäksi pidämme kasvien tunnistuskokeen, jotta lajeja tulee oikeasti opeteltua ja painettua mieleen. 

Oppilaat saivat listan lähiympäristön kasveista ja kasveja on kuvattu kouluajalla. Osa oli innokkaana kuvannut kasveja myös vapaa-ajalla, mikä ei tietenkään ollut kiellettyä vaan hyvinkin kannustettavaa.

Pyörillä päästiin uusiin kauempana oleviin retkikohteisiin.

Teimme jakson aikana useampia metsäretkiä sekä koulun lähiympäristöön että hieman kauemmas polkupyörillä. Retkillä pysähdyimme yhdessä tutkimaan kasveja ja tunnistamaan niitä. Samalla kävimme paljon keskustelua kasvien tunnistamisesta ja siitä, ettei pelkän kukinnon tunnistaminen riitä, sillä esimerkiksi päivänkakkara ja saunakukka näyttävät kukinnon osalta samalta, mutta lehdet ovat erilaisia. Metsässä kävellessä tuli lajeja tunnistettua moneen kertaan.

Ulkoluokka-hankkeen lajikortit toimivat monessa.
Ulkoluokka-hankkeen lajikortit toimivat lajin tuntemus-jakson materiaalina erinomaisesti ja leikimmekin korteilla erilaisia leikkejä metsässä:
- Cocktail-kutsuilla jokainen leikkijä sai yhden kasvikortin, josta tuli hänen sukunimensä. Leikkijät kiersivät kättelemässä muita leikkijöitä esitellen itsensä omalla etunimellään sekä kasvikortista tulevalla "sukunimellä". Kun leikkijät olivat kätelleet toisiaan, he vaihtoivat korttia ja jatkoivat eteenpäin uuden sukunimen kanssa.
- Nopean nimeäminen hipassa kaikki ottivat toisiaan kiinni, kiinnijäädessä leikkijät asettuivat vastakkain ja paljastivat samanaikaisesti korttinsa. Nopeammin kaverin kasvin nimennyt voitti kortin itselleen ja jatkoi peliä. Hävinnyt kävi hakemassa opettajalta uuden kortin.

KIM-leikki toimii kasvien tunnistamisen harjoittelussakin.

- Pienissä ryhmissä kasvikorteilla saattoi myös pelata perinteisiä KIM- ja myrkkysieni-leikkejä, jotka innostivat myös 6. luokkalaisia metsässä. Hauskaa oppilailla oli myös yhden nimetessä jonkin kasvin ja muiden pyrkiessä mahdollisimman nopeasti läpsäisemään kädellään nimettyä kasvia.

Läpsy-leikissä oppilaat yrittivät mahdollisimman nopeasti
läpsäistä nimettyä kasvia.


Kankaan värjäämistä viherhiukkasilla
Kokeilimme myös kankaan värjäämistä ja kuviointia viherhiukkasilla. Oppilaat valitsivat mieleisensä lehdet (vinkkinä pienet ja mahdollisimman "märät" toimivat parhaiten). Lehdet asetettiin laudalle, siihen pala lakanakangasta päälle ja vasaralla naputellen saatiin lehden viherhiukkaset tarttumaan kankaaseen ja kankaalle muodostui lehden kuva. Pienet lehdet pysyivät parhaiten paikallaan ja niistä muodostui selkä kuva kankaalle.
Vielä emme päättäneet mitä näistä kuvioiduista kankaista tulee. Pieniä pöytäliinoja vai ommellaanko niistä vaikkapa kassi koulutarvikkeille ulkoluokka-tunteja varten. 

Jakson aikana piirsimme mallista tunnistamiamme kasveja ja harjoittelimme kasvien kuvailemista sanallisesti, tavoitteena kasvattaa oppilaiden sanavarastoa. Jokaisen tehtävänä olikin kirjoittaa ainakin neljästä kasvista lyhyt teksti, jossa kuvailee kasvin tuntomerkkejä ja sen kasvupaikkaa.




Metsässä myös eläydyimme kasvin asemaan ja Lära in Svenska Ute-kirjan mallin mukaisesti kirjoitimme runoja kasveista. Jokainen valitsi kasvin ja kirjoitti runon, jossa vastasi seuraaviin kysymyksiin kasvin näkökulmasta:
1. rivi: Kuka sinä olet?
2. rivi: Missä sinä olet?
3. rivi: Milloin olet siellä/täällä?
4. rivi: Mitä sinä näet?
5. rivi: Mitä sinä kuulet?
6. rivi: Mitä tuoksuja haistat?
7. rivi: Mitä makuja maistat?
8. rivi: Mitä tunnet?
9. rivi: Mitä sinä haluat?

Oppilaiden tuottamat runot olivat aivan ihania ja tuotokset yllättivät minut.

Olen kanerva. 
Kasvan kuivilla paikoilla,
kallioiden päällä.
Minä en tarvitse paljon vettä.
Minä nään ympärilläni mäntyjä ja jäkäliä.
Kullen lentokoneen äänen ja ihmisten sekä lasten ääntä.
Minä haistan raikkaan metsän ja muita kasveja.
Minun kehini tuntee viileyden.
Minä tahtoisin olla yhtä iso kuin vieressä oleva mänty,
tai yhtä pehmeä kuin sammal,
yhtä pieni ja punainen kuin puolukka.

Luokassa osa oppilaista (toisten lähtiessä uimakouluun) kirjoitti runonsa puhtaaksi ja piirtsi vielä kasvinsa.


Myöhemmin herättelimme mielikuvitustamme ja tarinoimme siitä kuinka oppilaiden runoihinsa valitsemat kasvit heräsivät eloon ja lähtivät metsässä liikkeelle. Tuloksena oli hauskoja tarinoita kasvien erilaisista ongelmista, joita he yrittivät ratkoa metsässä.

Vaikka oppilaani ovat jo 6. luokkalaisia, oli metsässä vietetty välitunti oppilaille mieluisa ja he kiipeilivät kaatuneiden puiden ja kivien päällä innokkaasti. "Ai joko meidän pitää jo lähteä, vasta me saatiin leikki alkuun?" Ihania nämä mun kullanmurut!