perjantai 17. toukokuuta 2019

Alkuopetuksen logiikkaa VaNe-neliömetrillä

Tänään olin Espoon Matikkamaan kehittäjäopettajan toimessa pitämässä metsämatikkaa Niittykummun koululla. Aamupäivän aikana touhusi 80 alkuopetuksen oppilasta viidella erilaisella matikkapisteellä ulkona. Tänään sääkin suosi meitä ja aurinko paistoi lämpimästi. Tuntui ihan kesältä! 😎

Minun pisteelläni touhuttiin logiikan tehtävien parissa ja harjoiteltiin ominaisuuksia sekä luokittelua. Materiaalina minulla oli VaNe-neliömetri ja siihen kuuluvat ominaisuuskortit.

Aluksi pyysin oppilaita etsimään itselleen jonkin mieluisen, käteen mahtuvan kepin, kasvin, kiven tms. lähistöltä löytyvän esineen. Kun kaikille oli jotakin löytynyt asettuivat oppilaat riviin. Minä, leikinjohtajan roolissa, sanoin jonkin ominaisuuden. Jos oppilaat kädessä olevassa esineessä oli kyseinen ominaisuus, esim. pitkä, karhea, kulmikas, sai oppilas ottaa yhden loikan eteenpäin. Peli päättyi, kun oppilaat pääsivät minun luokseni. Leikin ohessa tuli hyvin kerrattua sanastoa. Elollinen ja eloton sekoittuivat herkästi elävään ja kuolleeseen, mutta kun käsitteet käytiin läpi jäivät ne hyvin oppilaille mieleen ja he tuokion lopuksi käyttivät näitäkin käsitteitä oikein.



Toisena leikkinä oli Varga-Neményi-menetelmästä tuttu Portinvartija-leikki, jossa portinvartija jakaa lapset kahteen ryhmään jonkin ominaisuuden perusteella. Oppilaiden tehtävänä oli keksiä mikä yhteinen ominaisuus heidän käsissään olevilla esineillä oli.

Seuraavaksi teimme piirin, kun oppilailla oli vielä käsissään valitsemansa esineet. Teimme kierroksen piirissä siten, että jokainen nimesi omasta esineestään 2-4 ominaisuutta. Näin oppilaat pääsivät itse sanallistamaan havaitsemiaan esineitä. Nyt se onnistuikin hyvin, kun ensimmäisissä leikeissä oli muistuteltu mieleen ominaisuuksia, joilla esineitä saattoi kuvailla.

VaNe-neliömetriin kuuluviin ominaisuuskortteihin tutustuttiin siten, että oppilaat saivat pareittain aina yhden ominaisuuskortin, kunhan olivat osanneet nimetä sen osoittaman ominaisuuden. Oppilaat etsivät lähiympäristöstä jotain, jossa oli kortin omaisuus. Innokaasti oppilaat rakensivat näyttelyä ominaisuuksista, kunnes oli aika vaikeuttaa tehtävää.



Viimeisenä tehtävä oli taulukointitehtävä VaNe-neliömetrillä. Edellisessä tehtävässä olimme etsineet esineitä yhden ominaisuuden perusteella, taulukointitehtävässä piti ottaa huomioon kaksi ominaisuutta etsittäessä taulukkoon sopivia esineitä.

"Tuo kaarnan pala on ohut ja ei-märkä eli kuiva!"

Olipas jälleen kerran mukava päivä metsämatikan parissa!
Nyt näyttävät säätkin suosivan ensi viikolla, joten pitää yrittää ehtiä ulos mahdollisimman usein!


keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Tulevien ekaluokkalaisten kouluun tutustuminen

Ensi syksynä olen taas ekalla luokalla! 💖

Tänään oli aika tavata tulevat ekaluokkalaiset kouluun tutustumispäivässä. Toiminta-aikaa meillä oli 75 minuuttia.

Minun luokkani aamurutiineihin kuuluu oppilaiden kätteleminen ovella, jotta jo heti aamusta kohtaan jokaisen oppilaan. Aloitimme siis kättelyllä myös tutustumispäivän. Aamurutiineihin kuuluu myös aamuruno, johon tulevat ekaluokkalaiset pääsivät myös tutustumaan. Sen jälkeen lauloimme vielä yhdessä Ihme ja kumma-laulun.



Aloituksen jälkeen tutkimme loogista kokoelmaa, jonka olin järjestänyt taululle. Kyseessä oli tulevia ekaluokkalaisia varten askartelemani looginen reppu-kokoelma. Jos sinulla on käyttöä reppu-kokoelmalle, voit tulostaa sen itsellesi täältä. Oppilaiden kertoessa mikä kortti milloinkin avataan sain hieman käsitystä oppilaiden osaamisesta suhde- ja suuntakäsitteiden käyttämisessä. Opehan oli ihan tyhmä ja kysyi tarkentavia ohjeita "Oikealta vai vasemmalta toinen? Ylhäältä vai alhaalta?" 

Kun koko kokoelma oltiin saatu näkyviin, nostin esille oman reppuni, jonka oppilaiden kanssa yhdessä tyhjensimme. Repun sisältä löytyi erilaisia kouluun liittyviä esineitä. Keskustelimme yhdessä repusta löytyneistä esineistä ja siitä miten ne liittyvät kouluun. 

Repusta löytyi jos jonkinlaisia ekaluokkalaisen elämään liittyviä asioita.

Seuraavaksi oppilaat pääsivät värittämään itselleen naulakkokyltin syksyä varten odottamaan. Naulakkokylteissä oli samanlainen reppu kuin loogisessa kokoelmassa. Nyt jokainen sai värittää repun itse valitsemallaan tavalla. Värikkäitä reppuja naulakkokyltteihin ilmaantuikin!

Seuraavaksi lähdimme ulos. Ulkona leikimme aluksi viittaus-hippaa, jossa harjoiteltiin tuota koulussa tärkeää taitoa. Kun hippa sai kiinni, jäi kiinnijäänyt viittaamaan. Pelastaminen tapahtui läppämällä "high five" kaverin käteen.
Vanha ja tuttu väri-leikki toimi hyvin, kun oppilaat saivat ottaa aina mahdollisimman pitkän askeleen, jos väittämä piti paikkansa. Väittämiä olivat esimerkiksi: "olen ensi syksynä ekalla luokalla", "osaan kirjoittaa oman nimeni", "olen seitsemän vuotta" jne.
Lopuksi kun ketään ei enää jännittänyt, leikimme kuka pelkää opettaja-leikkiä mustakala-leikin säännöillä.



Tutustumispäivän päätteeksi luin oppilaille ääneen  "Ekaluokkalaisen kirjaa" (kirjailija Helena Bross). Kyseessä on lasten romaani, joten pääsimme vain aloittamaan kirjaa, syksyllä luemme sen kokonaan. Kirja sisältää paljon ekaluokkalaisten elämään liittyviä teemoja, jotka on tarinan avulla helppo ottaa esille.

Ihan mahtava porukka on minulle tulossa ensi syksynä! 😍
Vaikka näin toukokuussa väsymys pitkästä lukuvuodesta alkaa painaa, niin odotan kyllä jo innoissani ensi syksyä ekalla luokalla ja päässä surraa jo ideoita, jos jonkinlaisia ekaluokkalaisten kanssa toteutettavaksi! Blogikin varmasti alkaa taas päivittyä syksyllä aktiivisesti, koska ekaluokkalaisten kanssa kokonaisuudet ovat niin paljon pienempiä kuin kutosten kanssa, joten kirjaaminenkin on nopeampaa! 



keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Eskarimatikkaa ulkoluokassa

Olin tänään pitämässä koulumme eskareille ulkoluokka-tuntia. Tavoitteena oli saada aikaan liikettä ja samalla harjoitella lukujonotaitoja, lukumäärän hahmottamista ja hieman aloitella lukujen vertailua.

Rakettihippa

Hipan saadessa kiinni oppilas menee kyykkyyn. Pelastaa voi kyykistymällä kaverin viereen ja aloittamalla raketin lähtölaskennan 10, 9, 8 jne.. Pelastaja ja pelastettava luettelevat lukujonon 10-0 joko yhteen ääneen tai vuorotellen lukuja sanoen. Nollan kohdalla leikkijät pomppaavat pystyyn raketin räjähtäessä ja molemmat ovat taas mukana hippaleikissä.

Pikaluku sormilla

Alkuleikin jälkeen kokoonnuimme piiriin ja harjoittelimme pikalukua sormilla. Oppilaat jakaantuivat pareittain. Parit käänsivät toisilleen selät ja laskettuaan yhdessä 3, 2, 1 he kääntyivät ja näyttivät sormilla jotakin lukumäärää. Se, joka ensiksi sanoi kaverin sormien lukumäärän, saa pisteen.

Etsi pari

Seuraavaksi jaoin eskareille jokaiselle yhden HalliGalli-kortin ja heidän piti ohjeiden mukaisesti aina etsiä itselleen pari. Ohjeita oli esimerkiksi seuraavanlaisia:
- etsi itsellesi pari, jolla on yhtä monta hedelmää kortissa
- etsi itsellesi pari, jolla on eri määrä hedelmiä kortissa
- etsi itsellesi pari, jolla on samoja hedelmiä ja sama määrä kuin sinulla
- etsi itsellesi pari, jolla on eri hedelmiä, mutta sama määrä kuin sinulla
- etsi itsellesi pari, jolla on yksi enemmän tai yksi vähemmän kuin sinulla
- etsi itsellesi pari, jolla on kaksi enemmän tai kaksi vähemmän
- etsi itsellesi ryhmä, jossa on 5 lasta ja kaikilla on eri määrä hedelmiä korteissa
Aikuiset kävivät aina tarkistamassa jokaisen parin ratkaisun ennen uuden parin etsimistä. Samalla harjoiteltiin sanallistamaan vertailua, esim. "Minulla on enemmän hedelmiä kuin Adamilla. Adamilla on vähemmän hedelmiä kuin minulla."

Pikalukuhippa

Koska eskareilla oli jo jokaisella yksi HalliGalli-kortti kädessään jatkoimme pikalukuhipalla. Kaikki olivat hippoja. Hipan saadessa kiinni, asetuttiin vastakkain ja kolmeen laskien paljastettiin kortit. Se, joka nopeammin nimesi kortissa olevien hedelmien lukumäärän, voitti kortin itselleen. Se, joka hävisi kortin, kävi hakemassa opettajalta uuden.

Bingo pikalukukorteilla




Oppilaat toimivat pareittain. Jokainen pari sai oman bingoalustan, joka asetettiin sopivan matkan päähän leikkialueen keskustasta. Leikkialueen keskelle levitettiin HalliGalli-kortit alustalle. Pelin alkaessa toinen parista juoksi hakemaan sellainen kortin, jossa on sama lukumäärä hedelmiä kuin heidän bingoalustallaan oleva luku osoitti. Kun ensimmäinen eskari toi kortin alustalle, sai toinen lähteä hakemaan uutta korttia. Mikäli lapsi toi alustalle sellaisen kortin, jota ei enää voinut bingoalustalle asettaa, piti kortti viedä takaisin. Nopeimmin alustan täyttänyt voittaa, jos halutaan voittaja erikseen nostaa esille.
Meillä oli eskareita touhumassa yhteensä 10 paria, jos halutaan saada koko pelialusta täyteen ei yksi HalliGalli-korttipakka riitä, vaan tarvitaan kaksi. Toki voidaan pelata myös kolmen suoraa, jolloin isollekin porukalle riittää yksi pakka.



Tein bingoalustoja kaksi eri tasoa, ensimmäisessä on luvut 1-5 ja toisessa luvut 1-9. HalliGalli-korteissa hedelmiä on 1-5. Mikäli pelataan 1-9 alustalla bingoa, pitää pelialueen keskeltä tuoda kaksi korttia, joissa on yhteensä bingoruudun luvun osoittama määrä hedelmiä.

Koska kyseessä oli ensimmäinen kerta tätä peliä, emme vielä ottaneet haastavampia versioita pelistä. Mutta seuraavalla kerralla eskarit voivat pelata samaa peliä siten, että bingoalustalle haetaan sellaisia kortteja, joissa on sovitusta säännöstä riippuen hedelmiä joko yksi enemmän tai yksi vähemmän kuin bingoalustan ruudussa oleva luku osoittaa.
Pelilaudat ovat ihan simppelit ruudukot, mutta jos haluat käyttää minun tekemiäni pohjia, niin voit tulostaa ne täältä.

Pihakimble ja pikaluku

Opettelimme myös pelaamaan eskareiden kanssa pihakimbleä. Pihakimble on Suomen Ladun kehittämä ulkoversio tutusta lautapelistä. Me pelasimme Ulko-opet ry:n kehittämää pedagogista versiota pihakimblessä, jossa videolla näkyvä pallon tarkkuusheitto oli korvattu pikalukuharjoituksella. Toisin sanoen jokaisella joukkueella oli aikuinen, joka näytti HalliGalli-korttia, nimettyään kuinka monta hedelmää kortissa on, lapsi sai lähteä juoksemaan kierrokselle ja siirtämään oman joukkueen pelimerkkiä.
Pihakimblen ohjeet löydät pdf-versiona täältä.



Hyppynaru

Lopuksi hypimme hyppynarua. Rytmitaju kuuluu esimatemaattisiin taitoihin ja hyppynarun hyppiminen on monella tapaa erinomaista harjoittelua, kun siinä harjoitellaan rytmiä ja motoriikkaa. Lisäksi tietenkin laskimme aina ääneen kuinka monta hyppyä kukin hyppi eli lukujonotaidotkin saivat harjoitusta.


keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Aasia - matkamessut

Aasia-jakso aloitettiin pistetyöskentelynä tutustumalla yleisesti Aasian mantereeseen.

Aloitimme jakson tekemällä käsitekartan asioista, jotka entuudestaan Aasiasta tiesimme.

Jakson aikana teimme paljon ryhmätyötä, joka oli yksi keskeisimmistä arvioinnin kohteista jakson aikana. Tämän vuoksi heti jakson aluksi keskustelimme oppilaiden kanssa siitä millaista on hyvä ryhmätyö ja miten ollaan hyviä ryhmän jäseniä. Jokaisen ryhmätyötunnin lopuksi oppilaat kirjoittavat muutamalla lauseella oppimispäiväkirjaa ryhmätyöskentelystä arvioiden omaa työtään.
Jakson aikana työskenneltiin pienissä kolmen oppilaan ryhmissä, joissa jokaisen on oltava aktiivinen eikä kenenkään ole helppo "matkustaa siivellä". Alkujakson aikana ryhmiä vaihdettiin, jotta oppilaat saisivat kokemuksia erilaisista ryhmistä.

Ryhmätyöskentelyyn liittyvän oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen oppilaat saivat apuna seuraavia lauseen alkuja, joita he saattoivat hyödyntää kirjoittaessaan.


Ryhmätyöskentelyn oppimispäiväkirja

Arvioi lyhyesti ryhmätyöskentelyäsi. Voit kirjoittaa esimerkiksi seuraavista asioista:
-      Keskityin työskentelyyn…
-      Huolehdin vain omasta työstäni / Huolehdin, että kaikkien työ eteni 
-      Autoin…
-      Pyysin apua (keneltä?). Hän osasi auttaa (miten?)
-      Sain palautetta / Annoin palautetta

Ensimmäinen ryhmätyötunti / Tutustuminen Aasiaan

1. kartta
Oppilaat saivat käyttöönsä kartastot ja Aasian kartat, joihin heidän tuli nimetä valtiot. Myöhemmin samaan karttaan nimettiin vielä meret ja vuoristot sekä suurimmat joet. Tulostettavan kartan löysin täältä.



2. liput
Oppilaat saivat tehtäväkseen yhdistää Aasian maiden liput oikeisiin valtioihin. Täältä löysin sopivia lippuja tulostettavaksi. Suurensin monisteet A3-kokoon, laminoin ja leikkasin oppilaiden käyttöön.

3. yleistietoa Aasiasta
Kolmannella pisteella oppilaat lukivat yhdessä ääneen oppikirjan kappaleen ja poimivat keskeisimmät asiat vihkoihin.

Toinen ryhmätyötunti / Monenlaista elämää Aasiassa

Tunnin tavoitteena oli huomata miten monenlaista elämä Aasiassa on. Ryhmät kiersivät kaksoistunnin aikana niin monta pistettä kuin ehtivät. Lopuksi käytiin yhdessä läpi opittuja asioita.

1. Gobin autiomaa
Oppilaat katsoivat iPadilta minuutin mittaisen videon Gobin autiomaasta ja tutustuivat valokuviin Mongolian jurtista (sisältä ja ulkoa).
Vihkoon oppilaiden tehtävänä oli kuvailla jurtassa asuvan perheen kotia sekä pohtia miltä tuntuisi muuttaa asumaan jurttaan Gobin autiomaahan. Miten oppilaat viettäisivät vapaa-aikaansa, jos asuisivat Gobissa?


2. Himalajan vuoristo
Oppilaat katsoivat iPadilta lyhyen videon Himalajan vuoristosta. Videon katselun jälkeen oppilaiden tehtävänä oli kuvailla vihkoihin Himalajan vuoriston maisemaa mahdollisimman monipuolisesti erilaisilla adjektiiveillä.
Lopuksi he pohtivat miksi vuoristossa ei asu ihmisiä.


                                      

3. Riisipelloilla työskentelyä
Oppilaat tutkivat kuvia riisipelloilla työskentelevistä ihmisistä sekä lukivat oppikirjasta riisin viljelyyn liittyvän tekstin. Vihkoon he kirjoittivat tiivistetyn lyhyen tekstin riisin viljelystä. Lisäksi he pohtivat ja kirjoittivat miten riisipellolla työskennellessä pitäisi pukeutua ja miksi.

4. Indonesian tuliset saaret 
Indonesiaan tutustuttiin myös lyhyen videon avulla ja sen lisäksi ryhmä luki Ylen avara luonto-sivun tekstin Indonesian tulivuorista ja saarista. Tekstin pohjalta oppilaat kokosivat vihkoihinsa 5-10 mielestään mielenkiintoisinta asiaa, jotka he oppivat Indonesian saarista ja niiden synnystä. Lopuksi he pohtivat millaista olisi asua Indonesian tulivuorien täyttämillä saarilla.

                                      

5. Tokio, Japani suurkaupungin ahtaus
Viimeisenä oppilaat katsoivat videon Tokiosta sekä tutustuivat japanilaisiin minikoteihin sekä kapselihotelleihin lehtiartikkeleiden avulla. 
Videon pohjalta oppilaiden piti jälleen kuvailla mahdollisimman monipuolisesti adjektiivejä käyttäen elämää Tokiossa. Lisäksi heidän piti pohtia ja kirjoittaa vihkoon pähkäilynsä siitä miksi Japanissa suositaan minikoteja. Lopuksi he kirjoittivat vielä selityksen siitä, mikä on kapselihotelli.


                                       

Kolmas tunti / Monsuunisateet

Monsuunisateisiin tutustuimme oppikirjan kappaleen avulla.

Neljäs kokonaisuus Aasia-teeman parissa / Matkamessut

Jakson isoimpana tuotoksena olivat matkamessut. Aloitimme matkamessuihin valmistautumisen katsomalla YouTubesta löytyvän minuutin mittaisen videon matkamessuista. Videon perusteella keskustelimme siitä, mitä matkamessuilla näkee ja millaisia ständejä messuilla voi olla.



Oppilaat jaettiin kolmen hengen ryhmiin, jotka valitsivat jonkin Aasian maan, jota he esittelivät matkamessuilla. Oppilaat tekivät ryhmätyötä n. 6 oppitunnin ajan valmistellen messuja. Ryhmät etsivät tietoa, valmistivat postereita ja harjoittelivat kertomaan oppimastaan. Lisäksi oppilaat etsivät YouTubesta sopivia matkailuvideoita esittelemistään maista. Esimerkiksi LonelyPlanetin matkailuvideot olivat juuri sopivia 1-2 minuutin mittaisia videoita, joita saattoi esitellä messuständillä iPadilta kiinnostuneille ja kertoa videossa näkyvistä asioista. Jokaisen ryhmätyötunnin jälkeen oppilaat kirjasivat ylös vihkoon itsearviointia omasta ja ryhmänsä työskentelystä. Harjoittelimme myös antamaan suullista palautetta ryhmätyöskentelyn ohessa ja oppilaat kiittivät ja kehuivat toisiaan huomatessaan hyvää työskentelyä.



Tänään pidimme matkamessut virallisten avajaisten kera. Koulumme rehtori toimi kunniavieraana ja avasi matkamessut. Messuilla kävi kova kuhina: aamulla kunniavieraana olleen rehtorin lisäksi vierailivat koulukummimme eskarista ja 2. luokalta. Myöhemmin piipahti vielä naapuriluokka, joka parhaillaan työsti Aasiaa omilla tunneillaan tutustumassa messuihimme. Oli ilo huomata kuinka oppilaiden ulosanti kehittyi tuon kaksituntisen messurupeaman aikana. Ensimmäiset esittelyt luettiin paperista, mutta toisen tunnin alkaessa kerronta oli hyvin sujuvaa ja omin sanoin ilman paperia tapahtuvaa. Osa oppilaista oli todella elementissään tällaisessa työskentelyssä! En voinut kuin ihailla heidän asiantuntevaa opastustaan ja asiakaspalveluasennettaan!


Koulussamme toimii Words for the World-ohjelma, jossa nostetaan aina jokin oppilaidemme äidinkielistä esille ja sitä esitellään muille oppilaille. Tällä hetkellä WFW-kielenä on arabia ja meillä olikin matkamessuilla erikoisvieraana arabiankielen asiantuntija (eräs luokkamme arabiaa äidinkielenä puhuva oppilas), joka esitteli ja opetti meille arabian kieltä. Lavaa meillä ei tätä esitystä varten ollut, mutta musiikkiluokasta oli lainattu äänentoistolaitteet, jotta asiantuntijavierasta saatettiin haastatella mikrofonin avulla. 

Messuvieraat saivat myös äänestää suosikkimatkakohdettaan messuilla kierrettyään. Näiden messujen suosituimmaksi kohteeksi nousi Filippiinit, heti sen perässä seurasivat Japani ja Thaimaa.

Vietnamin ständillä vierailla oli mahdollisuus harjoitella vietnamin kieltä ja
opetella luvut 1-10 vietnamiksi. Harjoittelin, mutten vielä osaa! :)

Thaimaan esittelypisteellä opimme mm. miten matkailijan tulee käyttäytyä
Thaimaassa.

Japani-ryhmän esitys oli visuaalisesti kaunis ja laaja. Ständillä meille esiteltiin
mm. japanilaista taidetta ja kuuluisia japanilaisia. Myös anime-elokuvia esiteltiin
erityisen asiantuntevasti! 

Jakson päätteeksi

Jakson päätteeksi oppilaat laativat vielä itsenäisesti käsitekartan, johon he kokosivat jakson aikana oppimiaan asioita. Jakson alussa laadittu käsitekartta oli yhteinen, nyt jokainen teki oman.


............................


Jakso oli kaiken kaikkiaan erinomainen kokemus! Harjoittelimme paljon ryhmätyötä, aluksi vaihtuvissa ryhmissä, sen jälkeen pidempään saman ryhmän kanssa työskentelyä. Ryhmissä onnistui pääsääntöisesti erinomaisesti pitkäjänteinen työskentely ja työnjako ryhmänjäsenten kesken. Ryhmien esityksen messuja varten olivat kattavia ja oli hienoa, kun niin moni pääsi katsomaan oppilaiden töitä. Kaiken kaikkiaan messuvieraita oli n. 75! Messutuotokset kiinnitettiin messujen jälkeen vielä koulun käytäville, jotta halukkaat voivat käydä niitä vielä siellä tutkimassa vaikka messut ovatkin ohi.
Minua etukäteen hieman jännitti tällainen työskentelytapa ja messujen järjestäminen. Mutta messut onnistuivat yli odotusten! 



torstai 21. maaliskuuta 2019

Ekoviikon pistetyöskentelyä ja kasviksia


Koulussamme vietetään tällä viikolla joka maaliskuista ympäristöviikkoa. Tänään torstaina vietimme myös koko koulun yhteistä Earth Hour:ia ja sammutimme koulusta kaikki sähkölaitteet klo 9-10. Meidän luokkamme jatkoi Earth Hour:ia vielä toisen tunnin, sillä toteutimme kahden tunnin pistetyöskentelyn ympäristöteeman parissa yhdessä kummiluokkiemme kanssa. Eli mukana menossa oli 6. luokkalaisia, 2. luokkalaisia ja eskareita, yhteensä n. 60 lasta.


Minun pisteelläni oli kasvismaistajaiset. Koska joukossa on paljon suomea toisena kielenä puhuvia oppilaita kertasimme kaikkien pisteeltäni löytyneiden vihannesten, hedelmien ja juuresten nimet suomeksi ja englanniksi. Tässä pääsivät 2. luokkalaisetkin loistamaan, sillä varhennetun englannin tunneilla 2. luokkalaiset olivat juuri hedelmiä opiskelleet.


Kasvikset nimettyämme siirryimme maistelupöydän ääreen. Tarjolla oli seitsemää sorttia: porkkanaa, lanttua, kaalia, vihreää paprikaa, palsternakkaa, raakaa perunaa ja viinirypäleitä. Maistelimme kasviksia, tunnistimme niitä maun perusteella ja keskustelimme kasvisten mausta. Palsternakka sai yllätyksekseni paljonkin "tykkäyksiä". 


Maistelun jälkeen pohdimme kuinka paljon kasviksia päivässä pitäisi syödä. Oppilaat ehdottivat mielestään sopivaa määrää, joka lastattiin tasapainovaa´an toiseen kuppiin. Sen jälkeen kerroin, että oikea määrä on 500 g eli puoli kiloa. Asetimme vaa´an toiseen kuppiin 0,5 kg punnuksen ja katsoimme mihin vaaka asettuu. Suurin osa ryhmistä oli arvioinut kasvismäärän alakanttiin. 

Naudanlihasta valmistettu hampurilainen (yksi hampurilainen!) vaatii
neljä neliömetriä peltoa!

Lopuksi vielä tutkimme kasvis- ja liharuoan vaikutusta peltopinta-alaan. Lattialla oli neljä VaNe-neliömetriä esittämässä peltoa, joka tarvitaan yhden naudanlihahampurilaisen valmistukseen. Mahduimme hyvin koko ryhmä seisomaan neljän neliömetrin suuruiselle alalle. Sen sijaan kasvispastaan tarvittava peltopinta-ala (71 cm x 71 cm) eli puoli neliömetriä oli niin pieni, ettei sellaiselle alalle mahtunut seisomaan kuin viisi eskarilaista. 
Huomasimme kasvisruoan vaativan peltoa paljon vähemmän kuin liharuoka. Ja totesimme maapallon kiittävän, kun valitsemme ainakin joskus kasvisruokaa liharuon sijaan!


Kasvispasta-annokseen tarvitaan sen sijaan vain 0,5 neliömetriä peltoa!

Eskarille ja 2. luokkalaisille peltopinta-ala-asia oli toki vielä vaativaa, mutta ehkäpä heillekin jäi siitä jotakin mieleen. Pistetyöskentelyn jälkeen keräännyimme vielä 6. luokkalaisten kanssa keskustelemaan peltopinta-alasta. Laskimme kuinka paljon peltopinta-alaa tarvittaisiin, jotta luokkamme jokainen jäsen saisi hampurilaisen. Siihen tarvittaisiin 104 neliömetriä eli yli kahden luokkahuoneen kokoinen ala peltoa. Sen sijaan kasvispastaa koko luokalle saataisiin kolmasosalla luokkamme pinta-alasta. Hui! Itse asiassa, pinta-ala, jolla voitaisiin kasvattaa koko luokan kasvispastaan ainekset kokonaiseksi viikoksi, on vähemmän kuin yhtien ainoiden hampurilaisten vaatima peltopinta-ala! 
Koulussamme on tarjolla kasvisruokavaihtoehto joka päivä, vaikkei sitä olisi erikseen tilannut. Haastoinkin oppilaat maistamaan koulussa tarjottavaa kasvisruokaa seuraavan viikon aikana! 



Kun oppitunnin jälkeen menimme ruokalaan, kääntyivät oppilaiden katseet viime viikolla julkistettuun toiveruokapäivämainokseen.. Olikos tuo meidän valinta nyt sitten sellainen, josta maapallo meitä kiittää? Laskimme, että koulumme 350 oppilaalle hampurilaisen tuottaminen vaatii 1400 neliömetriä peltoa.. Melkoinen määrä yhden päivän hampurilaisista, antoi oppilaille ajattelemisen aihetta.


Mitä niillä muilla pisteillä sitten tehtiin? Eräs kollegoistani ohjasi jätteenlajittelupistettä, jos järjestettiin jätteet oikeisiin jäteastioihin. Eskariope piti luokassaan rentoutuksen, jossa hän kertoi tarinan saimaannorpasta (EarthHour-oppaasta löytynyt teksti). 2. luokan opettaja oli laatinut oppilaille lyhyen tietotekstin ympäristöasioista. Kummiparit lukivat tekstin ja vastasivat "tietokilpailukysymyksiin" oppimansa pohjalta.




sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Keskiarvo

Viime viikolla käsittelimme oppilaiden kanssa keskiarvon käsitettä. Lähdimme liikkeelle siitä, että luokan eteen tuli kolme oppilasta, joille annoin pähkinöitä. Ensimmäinen sai kaksi, toinen yhden ja kolmas kolme pähkinää. Kuinka monta pähkinää yksi oppilas sai keskimäärin? Autoin oppilaita vastaamaan kysymykseen, kysymällä minkä pähkinämäärän he sanoisivat, jos heidän pitäisi sanoa vain yksi luku. Vastauksia perusteluineen oli erilaisia:
- Kolme, koska mä sain eniten ja mulla on kolme.
- Mutta kolme on ihan väärin, koska mä sain yhden, eikä se ole lähellekään kolme. Jos sanoo, että jokainen sai yhden, niin se on kaikkien kohdalla totta.
- Kaksi, kun se on siitä puolesta välistä!
Vastauksia oli siis erilaisia ja perustelutkin hyviä! Jatkoimme siten, että luokan eteen tuli uudet oppilaat, joille jaoin eri määrän pähkinöitä ja taas pohdittiin samaa asiaa. Jotenkin päästiin ratkaisuun, jossa pähkinät jaettiinkin yhdessä tasan, vaikka ope olikin antanut kaikille eri määrän... Hmm, mielenkiintoinen idea!




Seuraavaksi oppilaat työskentelivät linkkikuutioilla ja kaikki oppilaat pääsivät rakentamaan. Otimme aiheeksi koe- ja todistusarvosanat, koska niiden yhteydessä keskiarvosta usein puhutaan ja kuudesluokkaisille jaetaan kevätjuhlassa koulumenestysstipendit keskiarvon perusteella, joten on tärkeää tietää mikä keskiarvo oikein on ja miten se lasketaan.

Esimerkissämme oli oppilas, jonka matematiikan koearvosanat vaihtelivat hyvinkin suuresti. Hän oli saanut yhdestä kokeesta 10, toisesta 7, kolmannesta 9 ja viimeisestä kokeesta 5. Oppilaat rakensivat koearvosanoja vastaavat tornit. Jälleen pohdittiin mikä olisi oppilaan koearvosana keskimäärin, jos vain yksi arvosana pitäisi valita. Asiaa lähdettiin tutkimaan tasoittamalla tornit, jolloin saatiin kolme 8 palikan tornia ja yksi 7 palikan torni eli totesimme oppilaan arvosanan olevan keskimäärin 8-. Keksimme lisää samanlaisia esimerkkejä, oppilaista oli hauska keksiä mitä joku olisi voinut saada kokeista. Useampia tutkimuksia tehtyämme aloimme keskustelemaan mitä oikein palikoille teimme ja miten sen voisi kirjoittaa matematiikan kielellä.
Sitä kautta syntyikin kaava keskiarvolle: arvosanojen summa jaetaan arvosanojen lukumäärällä.


Vaikka pähkinät oppilaat jakoivatkin tasan mielellään ryhmän kesken,
ei oppilaita miellyttänyt ajatus, että ysin tai kympin kokeesta saavat
antaisivat omasta koearvosanastaan yhden tai kaksi arvosanaa
heikommin menestyneelle... Kumma juttu ;-)

Kun oppilaat olivat oivaltaneet palikoilla tehdyn työn ja matematiikan kielelle kirjoitetun keskiarvon kaavan yhteyden innostuivat oppilaat laskemaan todistuksensa keskiarvoa ja tekemään itselleen tavoitetodistuksen kevääksi ja he laskivat myös sen keskiarvon. 
Samalla tuli todistusarvosanoja tutkiessa tutustuttua myös muihin tilastollisiin arvoihin kuten mediaaniin sekä suurimpaan ja pienimpään arvoon.

Tunnin lopuksi vielä pohdimme miten opittua sovellettaisiin muihin tilanteisiin. 
Mitä meidän pitäisi selvittää, jos haluaisimme tietää kuinka monta oppilasta koulussamme on luokilla keskimääräin?
 - Pitäisi käydä kysymässä jokaisesta luokasta kuinka monta oppilasta siellä on ja laskea luokkien lukumäärä. Sitten laskettaisiin oppilaat yhteen ja jaettaisiin luokkien lukumäärällä.
Miten lähtisit selvittämään kuinka pitkä koulumatka sinun kanssasi samassa pöydässä istuvilla on kouluun?
- Ensin pitäisi mitata kuinka pitkä matka jokaisella on. Sitten laskettaisiin matkat yhteen ja jaettaisiin oppilaiden lukumäärällä.



torstai 28. helmikuuta 2019

Kalevalan päivä 6. luokkalaisten kanssa

6. luokkalaisille Kalevala alkaa olla jo tuttu, vaikka toki eepoksessa riittää aina uutta niin oppilaille kuin opettajallekin. Tänä vuonna työstimme Kalevalaa kahden oppitunnin ajan. Tavoitteena oli syventää tietämystä Kalevalasta, harjoitella tavutusta, kirjoittaa oma kalevalainen runo ja soveltaa historiassa Ruotsin suurvalta-ajasta opittua runoon. Paljon oli siis oppitunnille tavoitteita.


Aloitimme kepeästi Orffien Sampoa ryöstämässä. Kappaleen avulla pääsimme teeman pariin muistelemalla mitä oikein Kalevalasta muistamme. Kokosimme käsitekarttaan Kalevalasta tietämämme asiat. 

Jatkoimme tuntia katsomalla Ylen Kalevala x10 video. Videon katsomisen jälkeen täydensimme käsitekarttaa videosta poimimillamme asioilla. 

Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi

lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat.

(Kalevala)

Kalevalan runomittaan lähdimme tutustumaan Mieleni minun tekevi-runolla, jonka luimme huolellisesti ääneen oppilaiden kanssa useampaan kertaan. Keskustelimme siitä, mitä runon säkeet tarkoittavat. Kalevalan kieli ei ole helppoa äidinkielenään suomea puhuvalle, saati sitten s2-oppilaalle, joita luokassani on enemmistö.





Tutustuimme Kalevalan runomittaan yllä olevan pp-dian avulla. Jokainen oppilas sai monisteen Mieleni minun tekevi-runosta, jota lähdimme tutkimaan yllä olevien "sääntöjen" valossa. Tavutimme runon jokaisen säkeen ja huomasimme kaikissa säkeissä olevan kahdeksan tavua. Seuraavaksi etsimme alkusointuja, tutkimme sanojen pituuksia, lopuksi palasimme runon säkeiden merkityksiin ja huomasimme kahden säkeen tarkoittavan aina samaa asiaa.

Kalevalaisen runon ominaisuuksiin tutustuttiin analysoimalla
Mieleni minun tekevi-runoa ja etsimällä siitä kalevalaisen
runon tunnuspiirteitä. 


Historiassa olemme työskennelleet Ruotsin suurvalta-ajan parissa, joten yhdistimme suomen kielen ja historian opiskelut. Oppilaat saivat valita 1600-1700-luvun hallitsijoista yhden: Kustaa Vaasa, Kaarle XII tai tsaari Pietari. Oppilaat kertasivat hallitsijasta oppimansa asiat lukemalla historian kirjan kappaleen, jossa hallitsijaa käsiteltiin. Sen jälkeen he kirjoittivat pareittain kalevalamittaisia runoja hallitsijoista. Apuna runon kirjoittamisessa oli taulukko, jossa oli tavuja varten aina 8 ruutua/rivi.
Lopuksi runot kirjoitettiin puhtaaksi ja valmistauduttiin esittämään runot historian tunnilla.

Oikean tavumäärän löytäminen oli jo monelle oppilaalle haastavaa. Runoista
löytyi säkeistä oikea tavumäärä ja toistoakin saimme runoihin mukavasti.
Alkusoinnut olivat vielä vaikeita saada mukaan. 



Kalevala-tunnin päätteeksi luin oppilaille ääneen Suomen lasten kalevalasta kertomuksen Sammon ryöstöstä, josta tunti alkoi.