Metsä-teema osa 2

Metsä-teema jatkui myös äidinkielen tunnilla ja samalla tutustutin oppilaita Daily5-menetelmän luen itse- ja luova kirjoittaminen-tehtäviin.

Ella ja kaveritkin menevät metsään, joten
luokan ääneen lukukirjana on Timo Parvelan Ella.

Äidinkielen tunnilla aloitin Ella ja kaverit menevät metsään-kirjan lukemista oppilaille ääneen. Kirjan alussa Ellan opettaja päättää perustaa luontokoulun ja opettajan vaimo pohtii mitä luontokoulussa tehdään. Samaa kysymystä pohtivat myös minun oppilaani ja harjoittelivat samalla itsenäistä kirjoittamista. Ensin keskustelimme yhdessä mitä luontokoulussa voisi tehdä ja sen jälkeen oppilaat lähtivät omille paikoilleen kirjoittamaan.

Taululla oli mallina yhteinen lauseemme "Luontokoulussa oppii tuntemaan eläimiä" ja toisen lauseen alkunan "Luontokoulussa..." Oppilaat saattoivat omien taitojensa mukaan kirjoittaa lauseita, jotka kaikki alkavat "Luontokoulussa..." ja keksiä eri asioita, joita siellä voi tehdä. Tai kirjoittamisessaan jo pidemmällä olevat oppilaat, joilla mielikuvitus alkaa heti ryöpytä, voivat kirjoittaa pienen tarinan. Monelle oppilaalle piti painottaa, että nyt saa keksiä eikä ole oikeita tai vääriä vastauksia.

Lyhyen kirjoitustuokion, n. 10min jälkeen palasimme kokoontumispiiriin ja halukkaat saivat lukea mitä olivat kirjoittaneet.

---------------

Ylttiä ulkona:

Kuvakortit puun rungoista.

Tutustuimme lähiympäristön puihin oppilaiden kanssa koulun lähistöllä. Oppilaat työskentelivät  ryhmissä. Ryhmät saivat tunnistettavikseen kuvia puiden rungoista, kuvaa tutkimalla ja vertaamalla sitä lähiympäristön puihin, oppilaiden piti selvittää mistä puusta on kyse. Löydettyään oikean puun ryhmä otti yhden lehden/neulasen puusta mukaansa. Kun kaikki puut oli tunnistettu, ryhmä tuli esittelemään opettajalle mikä runko ja mikä lehti kuuluvat yhteen sekä nimesivät puut. Opettajalla oli tunnistettavana lisäksi pihlajan, tammen, haavan ja lehmuksen lehti.

"Olisko se tämä?"

Kuusi tunnistettu!

Muiden ryhmien valmistumista odotellessaan ryhmät pelasivat puiden lehdillä kim-leikkiä. Eli muiden sulkiessa silmänsä yksi oppilaista otti yhden lehden/neulasen pois ja muiden piti nopeasti nimetä mikä puuttuu.
Lopuksi leikimme hedelmäsalaatti-leikin idealla "metsän puita". Leikkijät seisovat piirissä, jokaisella on omaa paikkaa merkitsemässä kartio. Leikkijät valitsevat yhden oppitunnilla tunnistetuista puista. Keskellä oleva leikkijä huutaa jonkin puun nimen ja kaikki sen puun valinneet vaihtavat paikkoja. Keskellä olija yrittää itse saada piiristä paikan. Keskelle jäänyt voi huutaa myös "lehtipuu" tai "havupuu", jolloin kaikki lehti-/havupuun valinneet vaihtavat paikkaa, tai "metsän puut". 

Ylttiä luokassa:

Viime viikolla oppilaiden metsässä kuvaamien kasvien tunnistamisen parissa työskentelimme luokassa iPadeja hyödyntäen. Kokosin oppilaiden kuvat Padlet-seinälle ja numeroin. Padlet-seinän osoitteesta latasin QR-koodin, jonka tulostin jokaiselle oppilaalle.

Oppilaat liimasivat QR-koodin vihkoonsa ja avasivat QR-koodin lukijalla seinän auki padille. Oppilaat kirjasivat numeroidut kasvit vihkoihinsa. Kasvin tunnistamiseen oli apuna helppokäyttöisiä kasvikirjoja. Netistä löytyy myös kasvin tunnistamiseen ohjelma, mutta minä päätin hyödyntää perinteisiä kasvioppiata. Periaatteessa kaikki padlet-seinälle kootut kasvit pitäisi olla oppilaalle tuttuja.

Kasvikirjoja tunnistuksen avuksi.
Kun yksin 25 oppilaan kanssa huiskin menemään, merkkasin post-it-lapuilla
 oppilaille sivuja, joilta meidän kuvaamiamme kasveja löytyy.

Lopuksi oppilaat kuvittivat sivulle otsikon valitsemillaan metsän kasveilla. Käydessämme läpi  ja tarkistaessamme kasveja, jotka olimme kuvanneet, kertasimme vielä käsitteitä havupuu, lehtipuu ja marjat. Oppilaat värikoodasivat kasvit, monelle vaikeutta tuotti se, ettei kaikille kasveille löytynytkään vaihtoehtoa noista kolmesta. Luokassani on paljon suomenkielen oppijoita, joten käsitteiden perusteellinen avaaminen on tärkeää, tosin eivät termit suomenkielisille lapsillekaan itsestään selvyyksiä olleet.

QR-koodin mukana kasvien kuvat kulkevat oppilaan mukana, eikä kalliita väritulosteita tarvittu.

Ylttiä ja kuvista:

Pohjaidea työhön löytyi jostakin FB:n operyhmästä,
pohjaideassa oli työstetty työkalu.

Oppilailla oli läksynä tuoda kouluun viisi erilaista puun lehteä. Aluksi kävimme läpi minkä puiden lehtiä he olivat kouluun tuoneet. Kun lehdet oli tunnistettu, tutkimme lehtien värisävyjä. Erilaisia vihreitä sävyjä löytyi monta ja asettelimme lehtiä järjestetykseen tummimmasta vaaleimpaan. Keskustelua kävimme myös siitä miten vihreä väri muuttuu kevään edetessä kesään.

Jokainen oppilas valitsi luokkaan tuoduista lehdistä yhden ja piirsi siitä A4-paperille mahdollisimman suuren mallin. Sen jälkeen oppilas sai vielä toisen A4-kokoisen paperin. Molempien paperien alalaitaan maalattiin musta kaistale, josta lähtien oppilaat lähtivät maalaamaan vihreää, ensin tumminta mahdollista vihreää ja asteittain vaalentaen värin lähes valkoiseksi.

Monenlaisia vihreitä sävyjä ja muutama muukin väri
oppilaiden töistä löytyy. Ensi kerralla taidamme
harjoitella märkää märälle tekniikkaa, saadaksemme
pehmeämpiä "rajoja".

-----------------------

Ylttiä ja äikkää:

Viikon päätteeksi jatkoimme Daily-5 työskentelytavan harjoittelua kaksoistunnin ajan. Johdantona jälleen luin eteenpäin Ella ja kaverit menevät metsään-kirjaa. Ella ja kaverit olivat pakanneet metsäretkelle mukaan mm. kumipatjan ja riippumaton, koska mekin menemme metsään ensi viikolla, oli aiheellista pohtia mitä metsäretkellä tarvitaan. Lyhyen keskustelun jälkeen oppilaat jakautuivat seuraaville pisteille:

• Luen itse: oppilaat lukevat itsenäisesti kirjastosta lainaamiaan kirjoja.
• Kirjoitan itse: oppilaat kirjoittavat metsäretkellä tarvittavista tavaroista, taitavimmat voivat kirjoittaa lyhyen tarinan metsäretkestä. Taululla mallilause auttamassa alkuun Kun lähden metsään otan mukaan... Metsässä tarvitsen myös...

Pidän tästä kirjoitustehtävä tyypistä. Kirjoitustehtävä eriyttää luonnostaan
oppilaita. Joku kirjoittaa lauseita annaetun kaavan mukaan, toinen osaa
käyttää pilkkua ja tekee pitkän listan pilkkuineen. Kolmas hoksaa, että voi
perustella miksi ottaa minkäkin asian mukaan metsään. Ja neljäs voi lähteä
ensimmäisen lauseen jälkeen ihan omille teilleen ja kirjoittaa tarinan, joka
lähtee liikkeelle yhteisestä alusta. Ja mikä tärkeintä, kenenkään kirjoittajan
paperi ei jää tyhjäksi! Kiitos vain Luetaanko tämä?-blogin Kiia, joka minulle
tämän tehtävätyypin opasti :)

• Sanaleikkiä: opettajan ohjaamana pisteellä oleva pienryhmä tutki monisteelta löytyviä määritteitä ja pohti mistä sanasta on kyse. Käsitteet kertasivat viikon aikana opittua ja samalla vaativat myös hieman luetun ymmärtämistä. Havupuu tuntuu olevan vaikea käsite edelleen..

• Kuvistyön viimeistely: Oppilaat leikkasivat piirtämänsä lehden irti ja liimasivat sen maalaamalleen paperille.

Valööri-työ oli oppilaille ajateltua vaikeampi, vihreän sekoittaminen ei ollut itsestään
selvyys. Taidan teettää lähiaikoina saman tyylisen työn, mutta vain yhtä pääväriä
käyttäen. Mustan jättäisin työstä ainakin pienemmillä oppilailla pois, se hallitsi monen
oppilaan työtä jopa liikaa.

Kaksoistunnin aikana kaikki oppilaat (25) ehtivät hienosti kiertää kaikki pisteet kahden opettajan avustuksella. Minä ohjasin kirjoittajia ja kuvistyön viimeistelijöitä ja samanaikaisopettaja työskenteli kuuden oppilaan ryhmän kanssa luetunymmärtämisen ja metsään liittyvien käsitteiden parissa (sanaleikki-piste). 

Lopuksi kokoonnuimme luokan eteen puolikaareen ja halukkaat saivat lukea ääneen mitä olivat kirjoittaneet. Samalla annoin kannustavaa palautetta jokaiselle ääneen luetulle kirjoitelmalle ja pyrin osoittamaan oppilailleni mikä kussakin tekstissä oli hyvää ja merkille pantavaa, vaikka ne olivat hyvin erilaisia. 

Tunnit sujuivat melkoisen flown voimin, viimeisen vaihdon kohdalla piti muistuttaa oppilaita keskittymään työhönsä yhtä hyvin kuin aiemmilla vaihdoilla. Hyppien, pomppien ja riehusta kiljahdellen lähti tämä opettaja viikonlopun viettoon. Uusi luokkani on oivaltanut, kuinka meidän luokassa työskennellään ja homma toimii! Toivottavasti sama flow jatkuu ensi viikolla :)

Kirjoja, karhuja ja kirjallisuutta - teema jatkuu

Tänään jatkoimme työskentelyä eilisen pohjalta Lars Rudebjerin Miira ja Karhu-kirjan parissa.

Pihaleikit/aamun aloitus ulkona:

- Leikimme eilen jo aloitettua Karhu nukkuu-laululeikkiä.

- Uutena leikkinä leikimme Hirvenmetsästys-leikin idealla Karhunmetsästystä. Leikkijät asettuvat leikkialueen päätyyn. Leikin johtaja, joka seisoo leikkialueen reunalla huutelee eri eläinten nimiä. Kun leikin johtaja huutaa jonkun karhuun viittaavan nimen (näitä nimiä käsiteltiin edellisenä päivänä, joten ne ovat tuttuja) pitää leikkijöiden juosta leikkialueen toiseen päähän. Leikinjohtaja (ja myöhemmin myös palaneet leikkijät) yrittää alueen reunalta heittää pallolla ohi juoksevia leikkijöitä. Kiinni jääneet tulevat polttamaan.

Aamutoimet:

- Tavanomaisten aamutoimiemme ohessa loruttelimme karhu-runoja, jotka löydät eilisestä tekstistä. 

Minioppitunti 1/ Kolme tapaa lukea kirja:

- Viime viikolla opiskelimme kolmea tapaa lukea kirjaa tai oikeastaan opimme niistä vain kaksi. Tänään opimme kolmannen tavan lukea kirjaa, nimittäin jälleenkertoa jo aiemmin luettu tarina kuvien avulla. 

- Jälleenkerroimme yhdessä eilen lukemamme Miira ja Karhu-kirjan.  

- Kirja päättyy kohtaan, jossa Miira huomaa, ettei pikkuveli ollut tarinassa mukana vaikka vaari niin lupasi. Mutta vaari sanoo, että kyllä pikkuveli oli koko ajan mukana, mutta tapansa mukaan touhusi omiaan. Ja vaari aloittaa tarinan uudelleen.

- Jo eilen oli moni oppilas hoksannut kirjan kuvissa seikkailevan pikkuveljen, mutta nyt katsoimme pikkuveljen touhuja tarkemmin. Opettaja kirjoitti taululle Pikkuveli -malliksi kirjoitustehtävää varten.

Jokaisessa kuvassa kirjassa on mukana pikkuveli,
 joka touhuaa jos jonkinlaista.

Itsenäinen työskentely:

- Puolet oppilaista aloitti kirjoittamalla mitä pikkuveli touhuaa. Apuna taululla oli malli Pikkuveli, jonka jatkoksi oppilaat keksivät jos jonkinlaista touhua.

- Puolet oppilaista luki kirjastosta lainattuja kirjojaan.

- Työskentelytuokion puolessa välissä kultainen soitin soi merkiksi vaihtaa tehtävää, eli lukijat kirjoittamaan ja kirjoittajat lukemaan.

Minioppitunti 2 / tiivistäminen ja ennakointi:

- Halukkaat oppilaat saivat lukea mitä olivat pikkuveljestä kirjoittaneet.

- Eilen harjoittelimme lukemisen ja kuullun ymmärtämisen strategiana tiivistämistä ja ennakointia. Jatkoimme näiden taitojen parissa Otso-herra postinkantajana -kirjaa lukien.

- Tiivistettyämme lyhyesti kirjan alun tapahtumat ennakoimme: miksi Otso-herra halusi oppia ajamaan pyörällä?

- Tarkistimme, osuiko ennakointimme oikeaan, lukemalla kirjaa eteenpäin ja selvittämällä miksi Otso-herra opetteli ajamaan pyörällä. Ja taas tiivistimme luettua.

- Otso-herra työskenteli postinkantajana ja häntä suretti, että eräs kanirouva kovasti odotti kirjettä, muttei koskaan saanut. Jälleen ennakoimme: miten Otso-herra voisi auttaa/ilahduttaa kanirouvaa?

Itsenäinen työskentely:

- Oppilaat saivat itse valita kirjoittamisen ja lukemisen välillä.
- Taululla on malli Otso-herra voi johon jokainen oppilas keksi jatkoa vihkoonsa. Osa oppilaista halusi myös jatkaa aiempia pikkuveli-tekstejä.

Tänään itse kirjoittamisen ja nimenomaan tarinan kirjoittamisen
into syttyi moneen aloittelevaan kirjoittajaan. "Eiku mä haluun
kirjoittaa vielä tän!" kuului moneen kertaan ja sittenhän me
kirjoitettiin :)

Minioppitunti 3 / tiivistäminen:

- Jälleen muutama oppilas sai lukea mitä oli kirjoittanut.

- Luimme tekstin loppuun ja tiivistimme kokonaisuudessaan kirjan tapahtumat lyhyesti.

Kummiparien kirjojen luku oli mukavaa seurattavaa, 5. luokkalaiset
ottivat tehtävänsä vakavasti ja ekaluokkalaiset kuuntelivat mielel-
lään kun kummit lukivat heidän valitsemiaan kirjoja.

Parilukeminen/kuunteleminen:

- Tänäänkin 5. luokan koulukummit tulivat n. 10 minuutiksi luokkaan lukemaan ekaluokkalaisille heidän valitsemiaan kirjoja.

------------------

Tämä lyhyt opetussuunnitelman ulkopuolelta mukaan nappaamani lastenkirjallisuusjakso oli mielestäni todella onnistunut. Luokkani on parhaimmillaan silloin, kun he saavat ITSE tehdä. Jakson aikana oppilaat saivat itse tehdä valintoja, itse keksiä ja toisaalta ottivat myös itse vastuuta työskentelystään. Boushey&Moserin Daily-5-menetelmästä kokeilimme itsenäistä lukemista, luovaa kirjottamista, parilukemista ja sadun kuuntelua (listen to reading), kaikki toimivat erinomaisesti. Hienoa oli seurata oppilaiden itsenäistä työskentelyä ja keskittymistä työhön. Aloittelevien lukijoiden ja kirjoittajien intoa oli käsin kosketeltavaa, kun he huomasivat että voivat kirjoittaa pieniä tarinoita ja että he osaavat! Näiden kokemusten rohkaisemana aion ensi vuonna rakentaa tulevan 3. luokkani äidinkielen opetuksen Daily5:n ympärille. 

Kirjoja, karhuja, kirjallisuutta ja pikkiriikkisen musiikkia

Laivani liitä uljaana aalloilla uiden

kauaksi kiitää rannan puiden.

Minne on matka?

Poikki laulavan ladun,

kohti saaria sadun,

sinne käy matka.

(Immi Hellén)

Lastenkirjallisuus-jaksomme sai tänään jatkoa, kun oppilaat pääsivät viimein lukemaan perjantaina kirjastosta lainaamiaan kirjoja. Samalla harjoittelimme luovaa kirjoittamista ja opettelimme luetunymmärtämisen menetelmänä ennakoinnin. Tämän kokonaisuuden rakentamiseen olen saanut ideoita Luetaanko tämä-blogista. Kiitos siis Kialle kirjavinkistä ja käsittelyideoista!

Aloitus/pihaleikki: 

- Aloitimme aamun pihalla leikkimällä karhu nukkuu- laululeikkiä. Aluksi valittiin kolme karhua keskelle nukkumaan, leikin jatkuessa karhuja oli enemmän, jos karhut saivat enemmän kuin yhdet oppilaat kiinni.

Luokassa aloitimme lyhyesti aamun tutuilla aamutoimilla sekä muutamalla karhu-aiheisella runolla:

Hunajaa mulle, ja hunajaa sulle,

herkkua herkun päälle.

Herkuttelu tällainen

saa karhun hyvälle päälle.

Karhun mörrikät,

jörrikän pörrikät,

kestiä pitävät kaiken kesää.

Syksyllä vasta, kömpivät pesään.

Siellä ne nukkuvat makoisasti,

uuden hunajan tuoksuun asti.

Onhan se vähän outoa huvia,

kun karhut ottavat valokuvia.

Yhdessä kuvassa on korvat,

yhdessä on kuono,

yhdessä on tassut,

yksi on muuten huono.

Yhdessä on polvi,

yhdessä hännänpää,

yhdessä on napa

– eikä tämän enempää.

– Hannele Huovi –

Kevätpuro lorisee,

Uppo-Nalle horisee.

Kevätmietteissä hassuissa,

kumpparit väärissä tassuissa.

- Elina Karjalainen-

Voi vessan oven kahva,

mä olen karhu vahva.

Ja tassuvarsiin kasvaa noita

kelpo voimapahkuroita.

- Elina Karjalainen-

Motivointi/sanaston laajentaminen:

- Taululla oli kortteja, joihin oli kirjoitettu karhun eri nimiä (mesikämmen, kontio, kouvo, metsän omena, otso jne.). Sekä yksi käenmuna (nimitys, joka ei sovi karhulle, tässä tapauksessa viidakon kuningas). 

- Luimme nimet yhdessä oppilaiden kanssa ja mietimme mitä yhteistä nimillä on? Kaikki viittaavat karhuun. Vai viittaavatko? 

- Tehtävän lopuksi kerroin oppilaille, että karhulla on useita nimiä, sillä ennen muinoin ihmiset eivät halunneet sanoa karhun nimeä ääneen, sillä he pelkäsivät kutsuvansa pedon luokseen, sanomalla sen nimen ääneen.

Tunnin runkona toimi Lars Rudebjerin Miira ja Karhu. Kirjassa
vaari kertoo tarinaa Miirasta ja karhusta. Karhu on unohtanut
jotain hyvin tärkeää, muttei muista mitä. Miira yrittää auttaa karhua
muistamaan, lopulta karhu nukahtaa ja kun Miira herättää karhun,
hoksaa karhu että se on unohtanut mennä talviunille.

Mini oppitunti1/ Tietokirja vai satukirja? ja luetun/kuullun ymmärtämisen strategiat(t) tiivistäminen (ja ennakointi)

- Tutkimme luokkaan tuomaani kirjaa Miira ja karhu. Edellisellä viikolla olimme jo tehneet hieman eroa tieto- ja satukirjoille ja niiden tarkoitukselle. Pohdimme kumpaa lajia Miira ja karhu edustaa. Milloin tämä kirja kannattaisi lukea? 

- Luimme kirjaa yhdessä kunnes Miira päättää haluta auttaa karhua.

- Luetun/kuullun ymmärtämisen strategioista esittelin oppilaille tiivistämisen: pyysin oppilaita tiivistämään lyhyesti mitä tähän mennessä on tapahtunut? Keskustelimme tiivistämisen ja jälleen kerronnan eroista: Tiivistäessä kerrotaan pääkohdat lyhyesti. Tarinaa jälleenkertoessa voimme käyttää elävää kieltä ja kertoa kaikki muistamamme juonen kiemurat.

- Ennakoimme: mitä karhu on mahtanut unohtaa? Keskustellessamme kirjoitin taululle valmiiksi mallin: Karhu on unohtanut

Itsenäinen työskentely:

- Oppilaat jakautuivat kahteen ryhmään joko lukemaan kirjastosta lainaamiaan kirjoja tai kirjoittamaan.

- Kirjoittajat kirjoittivat mitä karhu on mahtanut unohtaa. Taululla oli aloittelevia kirjoittajia varten mallina Karhu on unohtanut ja lausetta sai jatkaa haluamallaan tavalla. Osa oppilaista innostui kirjoittamaan pieniä tarinoita karhun unohduksesta.

- Kun oppilaiden keskittyminen alkaa rakoilla, soitin kultaista soitinta merkiksi, että lukijat siirtyvät kirjoittamaan ja kirjoittajat alkavat lukemaan.

Mini oppitunti2/ Ennakointi:

- Aluksi pyysin muutamaa oppilasta lukemaan mitä he olivat kirjoittaneet vihkoihinsa.

- Keskustelimme voisiko kirjassa tapahtua siten kuin nämä oppilaat olivat ennakoineet. Mistä oppilaat olivat päätelleet, että niin voisi käydä kuin he olivat kirjoittaneet?

- Pohdimme yhdessä myös mistä asioista voisimme päätellä mitä karhu on unohtanut? (Kuvat, aiemmin opittu tieto karhuista.)

- Luetun/kuullun ymmärtämisen yksi strategia on ennakointi. Silloin aivan kuten olemme tehneet: ennakoimme esim. kuvien ja aiemmat tiedon perusteella mitä tekstissä tapahtuu. Sen jälkeen luemme tekstin ja tarkistamme olimmeko ennakoineet oikein, vähän sinne päin vai ihan jotain muuta.

- Luetaan kirja loppuun ja tarkistetaan miten kävi ennakointiemme kanssa.

- Kirjan lopussa Miira huomaa, ettei isoisän tarinassa ollutkaan mukana pikkuveljeä, jonka piti olla mukana. Isoisä kertoo, että kyllä pikkuveli oli mukana, mutta tapansa mukaan touhusi omiaan.. Ja isoisän piti kertoa kertomus uudelleen... Moni oppilas oli lukiessani hoksannut pikkuveljen kuvista, mutta jätimme pikkuveljen touhujen tutkimisen seuraavaan päivään...

Itsenäinen työskentely:

- Aikaa oli vielä yhteen itsenäisen työskentelyn tuokioon. Jokainen sai valita lukemisen tai kirjoitelmansa viimeistelyn välillä. 

Parilukeminen/Kuunteleminen:

- Tunnin päätteeksi ekaluokkalaisten koulukummit tulivat luokkaan lukemaan ekaluokkalaisten kirjastosta lainaamia kirjoja noin 10 minuutiksi ennen välitunnille lähtöä.

35 eka- ja vitosluokkalaista sopivat hyvin lukemaan kirjoja luokkaamme
ja luokan edustalle käytävälle. Kummiparit/ryhmät ryhtyivät heti töihin ja
luokassa säilyi työrauha, kun jokainen osasi sovittaa äänenkäyttönsä siten,
ettei muut häiriinny. 

Tunti kasvaa hetkistä,

siemenistä puu,

pisaroista puronen

pian rakentuu.

Teot pienet rakkauden,

taivaan tuovat sydämeen.

Hyvää välituntia!

Lähteet: Luetaanko tämä-blogi ja Boushey&Moser (2014) The Daily 5.

------

Musiikin tunnilla jatkoimme karhu-teeman parissa..

Äänenavaus/alkulämmittely: 

- Millaisia ääniä metsässä voi kuulla? Matkitaan oppilaiden keksimien eläinten ääniä.

- Liiku opettajan soittaman rytmin mukaan. Mikä eläin metsässä voisi liikkua tällä rytmillä?

Saksan tunnilta tuttu laululeikki:

Teddybär, Teddybär, dreh dich um (sich drehen)

Teddybär, Teddybär, mach dich krumm (sich krumm machen)

Teddybär, Teddybär, heb ein Bein (ein Bein heben)

Teddybär, Teddybär, das war fein! (klatschen)

Teddybär, Teddybär bau ein Haus, (mit Fingern ein Dach zeigen)

Teddybär, Teddybär schau heraus. (mit dem Kopf druchschauen)

Teddybär, Teddybär zeig einen Fuß, (einen Fuss zeigen)

Teddybär, Teddybär bestell einen Gruß. (winken)

Teddybär, Teddybär zeig mir deine Schuh, (einen Schuh zeigen?

Teddybär, Teddybär wie alt bist du! (dem Alter entsprechend zählen)

Karhuperhe-laulu 

Taa-aa, taa-aa isäkarhu tallustaa, 

taa-taa, taa-taa äitikarhu tassuttaa,

ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti kuuluu metsän poluilta,

ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti pikkukarhun tassuista.

Taa-aa, taa-aa isäkarhu kävelee, 

taa-taa, taa-taa äitikarhu astelee,

ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti kuuluu metsän poluilta,

ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti pikkukarhun sipsuttaa.

Harjoittelimme laulun kaikulauluna ja karhujen askeleet soitettiin kehorytmeinä. Isäkarhun askeleet olivat taputukset rintakehään, äitikarhun askeleet taputukset reisiin ja pikkukarhu rummutettiin sormenpäillä penkkiin.

Kun laulu on harjoiteltu valitaan yhdessä kaikille karhuille sopivat soittimet, tarjolla oli rytmimunia, kultainen soitin ja riisitikkuja. Soitimme laulun yhdessä siten, että jokainen soitti omaa soitintaan oman karhunsa kohdalla. Soittimia oli niin paljon, että jokainen sai soittaa samaan aikaan.

Rauhoittuminen/tunnin lopetus:

- Tunnin lopuksi rauhoituimme Nalle puhin sadelaulun avulla. Vuorotellen penkkiparit "rummuttivat" riisitikuilla sadetta toistensa päähän, sateessa olija sai rauhassa istua silmät kiinni ja rentoutua.

Sataa sataa ropisee pilipili pom, pilipili pom

varpaitakin palelee, pilipili, pom-pom-pom

varpaitakin palelee, pilipili pom.

Sataa, sataa ropisee, pilipili pom, pilipili pom

Koko pieni Nalle Puh

on nyt märkä, uh-huh-huh.

Koko pieni Nalle Puh

on nyt märkä, huh!

Sill' ei maistu hunaja, pilipili pom, pilipili pom.

Eikä myöskään vadelma, pili pili pom pom pom,

eikä myöskään vadelma, pili pili pom.

Lähteet: Karhuperhe-laulun ja sen työstämiseen ideat löysin täältä.

Huomenna jatketaan!