Ilma (5.-6. luokka)

Mitä ilma on? Mitä ominaisuuksia ilmalla on? 

Ilman tutkimisen aloitimme kokeellisella jaksolla, jonka aikana tuli kerrattua luonnontieteellisen kokeen protokolla: ensin tehtiin hypoteesi, sen jälkeen tehtiin koe ja raportoitiin havainnot, lopuksi pohdittiin mistä havaittu ilmiö johtuu.

Oppilaat työskentelivät neljän oppilaan ryhmissä.

Koe 1: Ilma pullossa

Minkä muotoiseksi pullon sisällä oleva ilmapallo tulee, kun siihen puhalletaan? 

Tämä koe aiheutti tuskastuneita yrityksiä puhaltaa pullossa olevaa palloa, joka ei suostunut
täyttymään yrityksistä huolimatta.

Koe 2: Punnitaan ilmaa

Kumpi painaa enemmän puhaltamaton vai puhallettu ilmapallo? Miksi? 

Koe 3: Ilma vaatii tilaa

Mitä tapahtuu paperipyyhkeelle, joka on rutistettu juomalasin pohjalle ja lasi on työnnetty veteen? 

Tämän kokeen ensireaktiot olivat hauskoja. "Miten?" "Eihän se mitenkään voi olla näin?"
 "Täh?" "Anna mäkin kokeilen!"

Koe 4: Lämmin ja kylmä ilma

Mitä tapahtuu tyhjän pullon suuhun asetetulle ilmapallolle, jos astiaan, jossa pullo seisoo, kaadetaan kuumaa vettä? 

                                               

Koe 5: Ilma vaatii tilaa

Mitä tapahtuu, kun peität pyöränpumpun suuaukon ja kaverisi yrittää painaa pumpun männän alas? Entä kun hän lopettaa painamisen? 

Kokeellinen työskentelytapa oli oppilaille mieluisa ja oppilaat osallistuivat aktiivisesti tutkimiseen, jokainen pääsi kokeilemaan kaikkia kokeita itse. Kun kaikki kokeet oli tehty, kävimme yhdessä kaikki kokeet läpi ja teimme yhteenvedon havaitsemistamme ilmiöistä ja ilman ominaisuuksista, jotka vaikuttivat näihin asioihin.

Kokeiden työmonisteet voit halutessasi tulostaa täältä.

Kokeet tehtyään oppilaat saivat läksyksi lukea kirjasta aiheeseen liittyvän kappaleen ja poimia sieltä keskeisimmät asiat. Koulussa kävimme seuraavana päivänä läpi kokeissa tehdyt havainnot ja selitykset havaituille ilmiöille. Lopuksi täydensimme vihkoon oppilaiden valitsemia keskeisiä asioita siten, että kaikki kokeissa havaitut ilmiöt tuli mainittua myös.

Ilmakehä - elinehto

Ilmakehään tutustumisen aloitimme tutkimalla palloa, joka oli kääritty elmukelmuun. Jos maapallo olisi polttispallon kokoinen, olisi sitä ympäröivä ilmakehä elmukelmu pallon ympärillä. Oppilaiden ennakko-oletus oli, että ilmakehä olisi n. 10 cm paksu kerros pallon päällä.

Ilmakehän koostumusta lähdimme käsittelemään piirtämällä vihkoon kuvan ilmakehästä ja eri asioista, jotka ilmakehän eri kerroksiin liittyvät. Samalla tuli hyvää sanatason oikeinkirjoitusharjoitusta, kun nimesimme troposfäärin, stratosfäärin jne.

Yritimme tutkia myös mistä kasvihuoneilmiöstä on kyse: oppilaat asettivat lämpömittarin lasin sisään ja peittivät lasin elmukelmulla. Lamppu asetettiin valaisemaan purkkia ja seurasimme lämpötilaa purkin ulkopuolella ja sisällä. Valitettavasti nykyiset energiansäästölamput eivät lämmitä, tämä koe vaatii onnistuakseen vanhan hehkulampun. Onneksi kaikilla oppilailla oli kokemuksia kasvihuoneessa käynnistä, joten niihin kokemuksiin oli helppo palata.

Revontulet nousivat esiin yhtenä ilmakehän ilmiönä ja aiheesta puhuttiin enemmän. Lisäksi katselimme netistä kuvia revontulista. Revontulet ovat herkullinen kuvaamataidon aihe, joten lähdimme maalaamaan revontulten väriloisto märkää märälle tekniikalla. Kun räiskyvät revontulet olivat kuivuneet sai oppilas oman valintansa mukaan piirtää tussilla tai vahaliiduilla valitsemansa maiseman silhuetin revontulten eteen.

Ilmanpaine

Ilmanpainetta tutkimme metsäretken yhteydessä muutamien kokeiden avulla. Nuotion ympärillä oli helppo kokeilla muutamia kokeita. Aloitimme puhaltamalla ilmapallon ja katselimme mitä ilmapallolle tapahtuu, kun sen tuo nuotion lähelle. Pakkasilmassa näki selvästi kuinka nuotion lähellä oleva ilmapallo suureni ilman lämmetessä ja laajetessa. Kun ilmapallo vietiin tulipiirin ulkopuolelle, kutistui ilmapallo. Tämän ilmiön selityksen olimme jo oppineet jakson aluksi, mutta se tuli tässä nopeasti kerrattua.
Seuraavaksi pohdimme miksi ilma karkaa ilmapallosta, kun ilmapallon kannasta päästää irti. Ilmaahan on molemmilla puolilla palloa: ulkopuolella ja sisäpuolella. Hyvin pohtivat oppilaat asiaa ja osasivat sanoittaa ajatuksensa ilmanpaineen tasaantumisesta.

Tulipaikan ympärillä oli helppo todeta myös se aiemmin todettu tosi asia, että lämmin ilma nousee ylöspäin. Nuotion sytyttäminen kiinnostaa aina oppilaita ja suurin osa heistä seuraa sitä tarkasti. Pyrinkin kiinnittämään oppilaiden huomiota fysiikan asioihin: Miksi tuli syttyy kiehisillä? Miksei kokonaisilla haloilla voi sytyttää tulta? Miksi nuotio savuttaa? Tarvitaanko vetoa?
Tästä päästiinkin hyvin keskustelemaan tuulen syntymisestä ja siitä kuinka lämpimän ilman noustessa ylös pitää jostain tulla korvausilmaa tilalle. Nuotion ympärillä tämä oli helppo todeta.

Evästauolla teimme "taikatemppuja" ja ihmettelimme kuinka kananmuna meni lasipullon sisälle. Emme saaneet yrityksistä huolimatta kananmunaa kokonaan pullon sisälle, mutta puoliksi saimme munan pullon sisään imaistua ja ideasta saimme kiinni. Kokeilin aiemmin kotona temppua sekä pienellä smoothie pullolla että tuolla kuvassa olevalla isolla mehupullolla. Tässäkin tempussa on kyseessä ilmanpaine.

Tässä on video, jossa näkyy koko kokeen kulku siten, että muna menee kokonaan pulloon.

                                        

Luokassa seuraavana päivänä kertasimme oppimamme ja teimme vihkomuistiinpanot.

Hiili kiertää ilmassa ja maassa

Hiilenkiertoa lähdimme pohtimaan edellisen päivän nuotiolla oleskelun pohjalta. Mitä palamisessa tapahtuu? Vapautuu hiilidioksidia ja puut hiiltyvät. Mitä hiilidioksille tapahtuu? Puut yhteyttävät sen ja tuottavat happea sekä varastoivat hiilen runkoonsa. Mistä me saamme puuta nuotioon? Kaadamme puun ja teemme nuotion. Mitä taas tapahtuu?

Lähdimme nuotion ja puun syklistä liikkeelle ja piirsimme vihkoihimme useampia syklejä hiilen kierrosta. Hiilen kiertoa käsitellessä heräsi erinomaisia keskusteluja. Oivallukset siitä kuinka HIILIdioksi on hiiltä ja ruoan HIILIhydraatit ovat hiiltä olivat hauskoja, kun oppilaat tajusivat myös syövänsä joka päivä suuret määrät hiiltä.

Ilmaston suojelu

Ilmaston suojelua lähdimme työstämään kuuntelemalla kuunnelma Operaatio Tuvalu. Sen jälkeen oppilaat työskentelivät WWF:n opetuskäyttöön julkaisemien Muuttuva ilmasto-tekstien parissa harjoitellen luetunymmärtämistä. WWF:n materiaaleihin kuului myös valmiita tehtäviä, mutta koska käytin tekstejä luetunymmärtämiseen, tein itse sisältöön liittyvät pohdintatehtävät itse.

Oppilaiden itsenäisesti luettua tekstit ja vastattua kirjallisesti kysymyksiin muodostimme parit siten, että eri tekstin lukeneet oppilaat olivat pari. Molempien parien tuli tiivistää tärkeimmät asiat lukemastaan tekstistä ja kertoa toisilleen. Tiivistäminen on haastava tehtävä. Huomaan oppilaistani, että osa heistä muistaa tarkasti lukemansa tekstin ja osaa selittää sen lähes sanasta sanaan ja heidän on hyvin vaikea "oikaista" ja kertoa lyhyesti vaikka kuinka yrittäisin kysymyksillä ohjata. Toisille oppilaille taas on vaikeaa ylipäätään lähteä liikkeelle, koska eivät oikein tiedä mistä aloittaisivat. Keskustelimme kaikista teksteistä vielä yhdessä ja pohdimme niiden sisältöä. Paljon keskustelimme siitä, että me emme voi elää täysin päästöttömästi. Yksittäinen ihminen voi muuttaa metsän keskelle ja elää ilman sähköä, mutta koko yhteiskunta ei siihen pysty ja että kysymys on enemmänkin siitä, että mietimme mikä on tarpeellista, mikä turhaa ja aloitamme karsimalla sitä turhaa.

Metsäretken yhteydessä tutkimme jäkälien avulla ilman laatua koulun pihassa, metsässä ja lähiömme keskustassa. Apuna käytimme WWF:n materiaalia.

Jakson kertaus - koe

En juurikaan pidä kokeita muista aineista kuin matematiikasta. Teetän ympäristöopin ja historian jaksoista oppilailla mieluummin jonkin lopputyön, koska haluan lopputyön olevan myös oppimistilanne, jonka eteen oppilas näkee vaivaa. Toki osa oppilaista lukee ahkerasti kokeeseen, mutta kaikki eivät. Toisaalta oppimistehtävään oppilaalla on aikaa valmistautua ja hän voi varata siihen niin paljon aikaa kuin kokee tarvitsevansa ja kuinka paljon hän haluaa tehtävään satsata.
Ilma-jaksosta päätin kuitenkin pitää kokeen. Pidin kokeen, jota oppilas teki ensin lyijykynällä niin pitkälle kuin osasi ja sen jälkeen oppilas palautti lyijykynän ja haki värikynän ja oppikirjan. Oppilas jatkoi kokeen loppuun värikynällä ja täydensi vastauksiaan. Tällä tavalla koekin toimi oppilaalle oppimistilanteena. Hän näki mitä hän todella osasi ja otti selville sen mitä ei osannut.
Arvioin kokeen siten, että ilman kirjaa osatut pisteytin normaalisti ja kirjan kanssa täydennetyistä asioista oppilas sai 50 % pisteistä.
Ei tämä varmastikaan mikään uusi idea ole, mutta itse en ollut tällaista kokeillut aiemmin.
Jos haluat käyttää aiheesta laatimaani koetta, voit tulostaa sen täältä.

3. luokan fyke ja magneetit

Magneetin tutkiminen alkoi ongelmasta. Annoin jokaiselle oppilasryhmälle pullon, jonka sisällä oli couscousia ja klemmareita. Jokaisen ryhmän tulisi selvittää montako klemmaria omassa pullossa on, pulloa ei saanut avata. Hyvä tovi kuului luokassa ravistelua ja helistelyä, kun couscousin seasta yritettiin saada klemmareita eteenpäin. Pysäyttäessäni työskentelyn noin viiden minuutin kuluttua oli jokaisella ryhmällä arvio klemmareiden määrästä, oppilaat totesivat kuitenkin, etteivät voi olla määrästä ihan varmoja.

Koska klemmareiden määrästä ei ollut täyttä varmuutta, kyselin miten määrän voisi tarkasti selvittää ilman, että pulloa avataan. En tiedä oliko eräs oppilaistani tehnyt vastaavanlaisen tehtävän aiemmin vai keksikö hän ratkaisun itse, koska luokasta tuli ehdotus magneetin käyttämisestä.

                                    

Magneettien ja yhteistyön avulla klemmareita alkoi couscousin seasta nousta ja jokaisen ryhmän pullosta löytyi muutama enemmän kuin olivat tunnin aluksi arvioineet.

Kun klemmarit oli laskettu, siirryimme seuraavaan tehtävään. Magneetti siis toimi muovipullon läpi, toimisiko magneetti myös muiden aineiden läpi? Aloitimme vedestä. Ryhmät saivat vesikipon, jonka pohjalla oli muttereita. Tehtävänä oli jälleen nostaa saada mutteri astiasta kastelematta käsiä tai magneettia. En ehtinyt ottaa kotoa ruokaöljyä mukaan, mutta saman kokeen voi tehdä myös pudottamalla mutterit ruokaöljyyn ja kokeilla magneetin toimivuutta silloin. 

Nyt olimme tehneet jo monia huomioita magneetista, jatkoimme vielä tutkimista lajittelutarjottimien avulla. Jokainen ryhmä sai tarjottimen, jossa oli erilaisia luokasta löytyviä esineitä. Ryhmät lajittelivat esineet aluksi esineet kahteen ryhmään sen perusteella mitä he olettivat "tarttuisiko esine magneettiin vai ei?" Ennakko-oletusten tekemisen jälkeen kokeiltiin. Hyvin lajittelu oli 3. luokkalaisilta sujunut, sillä ainoa esine joka aiheutti päänvaivaa oli muovinen "nipsutin", jonka jousi oli metallia. Kaikki ryhmät eivät olleet jousta hoksanneet..

                          

Työskentely jatkui itse magneetin tutkimisen avulla. Magneetista löytyivät etelä- ja pohjoiskohtio ja tutkimme kahden magneetin vaikutusta toisiinsa. Kuinka ne vetävät toisiaan puoleensa tai kuinka ne toisinpäin käännettynä hylkivät toisiaan. Koulun opetusmagneetit olivat sen verran vahvoja, että hylkimistä oli hauska testata myös siten, että toinen magneetti asetettiin pöydän päälle ja toisella magneetilla pöydän alta liikutettiin pöydän päällä olevaa magneettia.

Tunnin päätteeksi tutustuimme kompassiin ja maapallon magneettisuuteen. Kokeilimmepa vielä miten kompassi reagoi sen lähelle asetettuun magneettiin. Toivottavasti emme sekoittaneet koulun kompasseja täysin pyöritellessämme niitä magneetin perässä..

Tunti päättyi leikkimieliseen kilpailuun, mikä ryhmä saisi kiinnitettyä magneettiinsa pisimmän jonon muttereita. Entä kuinka monta mutteria tavalliseen taulumagneettiin kiinnittyisi.

3. luokan fyke jatkuu (sähkö)

Sähkön tutkiminen alkoi siitä, että jokaiselle ryhmälle oli jaettu pienen pieni hehkulamppu ja kysymys kuului "Miten lamppuun saa valon?". Tässä vaiheessa oppilailla ei ollut vielä mitään muuta materiaalia kuin lamppu. Eli lähdimme liikkeelle oppilaiden käsityksistä siitä, mistä valo lamppuun tulee. 

Se, että lampun syttymiseen tarvitaan sähköä löytyi nopeasti, sen sijaan siihen miten sähkö lamppuun saataisiin oli eriäviä mielipiteitä. Kun en luvannut laittaa hehkulamppua pistorasiaan (ja samalla luennoin sähköturvallisuudesta), keksivät oppilaat paristot. Siispä luokan eteen tarjolle tarjotin ja johtoja, joita oppilaat saivat käyttää avukseen. 

Yllä olevalla "mötikkäparistolla" (jonka virallista nimeä en tiedä) lamppu syttyi helposti, mutta jäynä kun halusin olla, ei näitä mötiköitä riittänyt kaikille ryhmille vaan osalle jäi tavallinen sormiparisto. Sormipariston saaneet ryhmät kokeilivat, mutta ilmoittivat sitten ettei sormiparistolla voi mitenkään saada valoa syttymään.

Hmm.. eikö sormiparisto siis todellakaan toimi? Tutkimme yhdessä miten johdot oli kytketty mötikkäparistoon, jotta valo palaa ja milloin lamppu ei pala. Piirsin oppilaiden selityksen taululle ja samalla hoksasimme + ja - navat. Sen jälkeen pyysin oppilaita tutkimaan sormiparisto uudelleen ja jaoin sormiparistot lopuillekin ryhmille. Hetken aikaa kuului ryhmistä keskittynyttä ohjeistusta  ja työskentelyn ääniä ennen kuin ilmoille kajahtivat innostuneet "Ope kato kyllä tää lamppu sytty". 

Lamput saatiin palamaan sormiparistonkin avulla, mutta samalla huomattiin, että valo oli himmeämpi kuin isolla paristolla.. hmm.. mistähän se johtuu?

Perinteinen mitkä aineet johtavat sähköä-tehtävä innosti oppilaat liikkeelle ja vaati yhteistyötä, sillä useimmissa tilanteissa tarvittiin useampi käsipari kokeilemaan.

Luokassa olevien tuolien jalat ovat metallia, mutta ne eivät johtaneet sähköä, sen sijaan nuottiteline johti sähköä. Olipa kummallista, mistähän se saattoi johtua?

Läksyksi oppilaat saivat kirjata vihkoon 10 kotoa löytyvää laitetta, jotka toimivat sähköllä. Tämä toimi hyvänä sanasto- ja yhdyssanaharjoituksena S2-oppilaille. Seuraavana päivänä oppilaat saivat kertoa mitä sähkölaitteita he olivat kotoa löytäneet. Luokittelimme oppilaiden löytämiä sähkölaitteita ja luokittelun tuloksena totesimme sähkölaitteiden tuottavan lämpöä, valoa tai liikettä. Täytyy kyllä todeta, että joidenkin laitteiden kohdalla oli opettajalle vaikeaa tietää mitä kyseinen laite näistä tuottaa.. 

Sähköturvallisuutta käsittelimme oppikirjan tilannekuvien avulla ja se herättikin oppilaissa paljon keskustelua. Palamista käsitellessämme oppilaat saivat läksyksi tarkistaa, että kotona on palohälytin sekä testata hälyttimen pariston toimivuus. Sähköturvallisuutta käsiteltyämme annoin oppilaille läksyksi tutkia, mistä kotoa löytyy sulakekaappi ja pääkytkin. 

-----------------------

Hankaussähkö eli staattinen sähkö

Hankaussähkön käsittelyssäkin lähdimme ongelmasta liikkeelle. Jokainen ryhmä sai lautasen, jolla oli suolaa ja chiliä sekaisin. Kerroin, että ryhmien pitäisi erotella chili ja suola erilleen. Ryhmät saivat hetken aikaa pähkäillä, miten tehtävän voisi suorittaa.

Osa oppilaista olisi ollut valmis nyppimään chilin palat erilleen suolan seasta, mutta totesimme sen olevan todella hidasta. Mikäs avuksi? Tietenkin ilmapallo!

Ryhmät saivat ilmapallot, jotka puhallettiin ja hinkattiin ilmapalloa hiuksiin sähkövarauksen tuottamiseksi. Ja sitten ihmeteltiin mitä tapahtuu..

                                       

Chilin erottelua piti kokeilla monta kertaa, niin jännää se oli ja kun kaikki olivat saaneet kokeilla, keskustelimme yhdessä läpi mitä oikein tapahtuu.

Luonnossa hankaussähköä on salamassa ukonilmalla. Kokeilimme salaman tekemistä luokassa. Jälleen hinkattiin ilmapalloa hiuksiin, nyt parin minuutin ajan, sen jälkeen oppilaat koskettivat ilmapalloa metallisella lusikalla. Tämä koe oli vaikea, muutama ryhmä sai aikaan pienen pienen salaman ja joku kuuli äänen, mutta tämä koe ei ollut erityisen näyttävä. Uutterasti oppilaat silti yrittivät :)

Alla oleva iPodin lataaminen hedelmillä meidän oli tarkoitus kokeilla, mutta se jäi muun touhun ja tohinan jaloissa tekemättä. Sitä täytyy kuitenkin kokeilla joskus paremmalla ajalla!

                                           

Kuvistunnilla aiheenamme oli "kuin sähköiskun saaneena". Tutkimme aluksi Munchin Huuto-maalausta ja huutajan ilmettä. Keskustelimme siitä millainen mielikuva meille tulee kielikuvasta "kuin sähköiskun saaneena". Oppilaat piirsivät puuväreillä muutavat kasvot ja sen jälkeen kokeilimme uutena tekniikkana puhallusmaalausta. Puhallusmaalauksella syntyi huutaville kasvoille hiukset, joihin oli taidettu useamman minuutin ajan ilmapalloa hangatun :)

Sähkön käsittelyn jälkeen olimme parcour-puistossa ja oppilaat keksivät siellä hankaussähkön sovelluksen. Hinkkaamalla jalkoja parcour-kentän pintaan ja sitten koskettamalla metalliesinettä (tai vaikkapa opettajaa) sai sähköiskun. Tätähän testailtiin sitten paljon.. Opettaja ja avustaja ainakin pysyivät aurinkoisessa säässä hereillä, kun meitä tupattiin vähän väliä tökkimään sormella..

3. luokan fykeä (palaminen)

En ole koskaan kokenut fysiikan tai kemian olevan oma juttuni, mutta hauskaa ja toiminnan täyteistä pohdiskelua tämäkin jakso on ollut. Aloitimme tutkimukset palamisesta.

Koulun pihan kiveykseltä löytyi sopiva paikka palamisen tutkimiseen. Ryhmissä oppilaat saivat lämpökynttilän, tulitikun, lasiastian ja paperia. Lisäksi meillä oli ämpärillinen vettä.

Ensimmäisenä tehtävänä oppilailla oli sytyttää kynttilä, tämä ei pihalla ollutkaan niin helppoa kuin luulisi, vaan oppilaat joutuivat suojaamaan tuulta pieniltä tuulenpuuskilta. Samalla tuli pohdittua, mitä kaikkea tuli tarvitsee palaakseen. Tässä vaiheessa keksimme lämmön ja palavan aineen.

Samalla tutkittiin mistä liekki on kuumin eli oppilaat asettivat kätensä kynttilän sivuille ja yläpuolelle (polttamatta kuitenkaan itseään) ja kertoivat havainnoistaan.

Koska vielä yksi asia palamisen tarvitsemista asioista puuttui, kokeilimme asettaa lämpökynttilän päälle lasiastian. Olin jakanut ryhmille eri kokoiset purkit. Ennen lasiastian asettamista kynttilän päälle asetimme hypoteeseja siitä, mitä tulee tapahtumaan. Lisäksi pyysin ryhmiä ottamaan kellolla aikaa ja tarkkailemaan milloin tapahtuu ja mitä.

No, kynttiläthän sammuivat? Miksi? Miksi toisten ryhmien kynttilöiden sammuminen kesti kauemmin kuin toisten?

Tämän kokeen avulla oppilaat hoksasivat itse, että palamiseen tarvitaan happea.

Seuraavaksi tutkimme paperin palamista. Lasiastiat täytettiin vedellä ja sijoitettiin lämpökynttilän viereen. Paperista taiteltiin pitkä "sauva" ja taas otettiin aikaa, kuinka kauan paperin syttyminen kestään. Paperin sytyttyä se upotettiin vesiastiaan.

Miksi paperi syttyi niin nopeasti?

Jos ei edelliseen kysymykseen vielä osattu vastata, löytyi vastaus kun vesiastiassa uitettua paperia yritettiin sytyttää. Eihän se syttynyt, eikä paperi edes lämmennyt kunnolla. Lämpöä ei siis ollut riittävästi.

Oppitunnin päätteeksi kaikki tulitikut ja paperit, joita olimme polttaneet tai yrittäneet polttaa kasteltiin vesiämpärissä ennen roskikseen viemistä. Ja tietenkin keskustelimme yhdessä siitä, miksi näin piti tehdä.

Sisällä luokassa työskentely jatkui palamisen parissa ja teimme vihkomuistiinpanot oppimastamme.

                                  

Luokassa teimme myös kokeen, jossa lautasella oli vesivärillä värjättyä vettä ja kynttilä. Kynttilän päälle asetettiin lasipurkki. Mitä sitten tapahtuukaan?

Kirjasimme vihkoihin kokeen suoritusohjeet ja hypoteesit, joita oppilaat asettivat siitä mitä tulisi tapahtumaan. Sen jälkeen kokeilimme, mitä oikein tapahtuukaan...

Viikon päätteeksi tutustuimme paloturvallisuuteen. Luokka jakaantui kolmeen ryhmään (8-9 oppilasta / ryhmä). Jokainen ryhmä sai mukaan iPadin. Ryhmien tehtävänä oli tehdä lyhyet videoklipit (vrt. kamerakynäpedagogiikka) koulurakennuksesta poistumisesta tulipalotilanteessa, koulusta löytyvien sammutusvälineiden käytöstä sekä hätäkeskukseen soittamisesta. Jokaisella ryhmällä oli siis yksi näistä aiheista.

Alla on kooste paloturvallisuusryhmän klipeistä, kaiken kaikkiaan he esittelivät ämpärin, palopostin, vaahtosammuttimen ja sammutuspeiton käytön.

                                         

Lopuksi tietenkin esittelimme videoklipit muulle luokalle ja jokainen ryhmä vielä videon jälkeen kertasi muulle luokalle mikä videoissa oli tärkeintä.

Ohjeet koulusta poistumiseen tulipalotilanteessa hätäpoistumis-ryhmä saneli muille oppilaille vihkoon kirjoitettavaksi. Ja mihinkäs tämä tunti olisi päättynyt, jos ei hätäpoistumisharjoitukseen. Aikaa meni 2min 20s, tavoitteenamme on tehdä poistuminen alle kahteen minuuttiin, eli pitänee ehkä muutamia kertoja vielä harjoitella.