maanantai 25. huhtikuuta 2016

3. luokan fykeä (palaminen)

En ole koskaan kokenut fysiikan tai kemian olevan oma juttuni, mutta hauskaa ja toiminnan täyteistä pohdiskelua tämäkin jakso on ollut. Aloitimme tutkimukset palamisesta.

Koulun pihan kiveykseltä löytyi sopiva paikka palamisen tutkimiseen. Ryhmissä oppilaat saivat lämpökynttilän, tulitikun, lasiastian ja paperia. Lisäksi meillä oli ämpärillinen vettä.

Ensimmäisenä tehtävänä oppilailla oli sytyttää kynttilä, tämä ei pihalla ollutkaan niin helppoa kuin luulisi, vaan oppilaat joutuivat suojaamaan tuulta pieniltä tuulenpuuskilta. Samalla tuli pohdittua, mitä kaikkea tuli tarvitsee palaakseen. Tässä vaiheessa keksimme lämmön ja palavan aineen.
Samalla tutkittiin mistä liekki on kuumin eli oppilaat asettivat kätensä kynttilän sivuille ja yläpuolelle (polttamatta kuitenkaan itseään) ja kertoivat havainnoistaan.


Koska vielä yksi asia palamisen tarvitsemista asioista puuttui, kokeilimme asettaa lämpökynttilän päälle lasiastian. Olin jakanut ryhmille eri kokoiset purkit. Ennen lasiastian asettamista kynttilän päälle asetimme hypoteeseja siitä, mitä tulee tapahtumaan. Lisäksi pyysin ryhmiä ottamaan kellolla aikaa ja tarkkailemaan milloin tapahtuu ja mitä.
No, kynttiläthän sammuivat? Miksi? Miksi toisten ryhmien kynttilöiden sammuminen kesti kauemmin kuin toisten?
Tämän kokeen avulla oppilaat hoksasivat itse, että palamiseen tarvitaan happea.


Seuraavaksi tutkimme paperin palamista. Lasiastiat täytettiin vedellä ja sijoitettiin lämpökynttilän viereen. Paperista taiteltiin pitkä "sauva" ja taas otettiin aikaa, kuinka kauan paperin syttyminen kestään. Paperin sytyttyä se upotettiin vesiastiaan.
Miksi paperi syttyi niin nopeasti?


Jos ei edelliseen kysymykseen vielä osattu vastata, löytyi vastaus kun vesiastiassa uitettua paperia yritettiin sytyttää. Eihän se syttynyt, eikä paperi edes lämmennyt kunnolla. Lämpöä ei siis ollut riittävästi.

Oppitunnin päätteeksi kaikki tulitikut ja paperit, joita olimme polttaneet tai yrittäneet polttaa kasteltiin vesiämpärissä ennen roskikseen viemistä. Ja tietenkin keskustelimme yhdessä siitä, miksi näin piti tehdä.




Sisällä luokassa työskentely jatkui palamisen parissa ja teimme vihkomuistiinpanot oppimastamme.


                                   video

Luokassa teimme myös kokeen, jossa lautasella oli vesivärillä värjättyä vettä ja kynttilä. Kynttilän päälle asetettiin lasipurkki. Mitä sitten tapahtuukaan?
Kirjasimme vihkoihin kokeen suoritusohjeet ja hypoteesit, joita oppilaat asettivat siitä mitä tulisi tapahtumaan. Sen jälkeen kokeilimme, mitä oikein tapahtuukaan...

Viikon päätteeksi tutustuimme paloturvallisuuteen. Luokka jakaantui kolmeen ryhmään (8-9 oppilasta / ryhmä). Jokainen ryhmä sai mukaan iPadin. Ryhmien tehtävänä oli tehdä lyhyet videoklipit (vrt. kamerakynäpedagogiikka) koulurakennuksesta poistumisesta tulipalotilanteessa, koulusta löytyvien sammutusvälineiden käytöstä sekä hätäkeskukseen soittamisesta. Jokaisella ryhmällä oli siis yksi näistä aiheista.

Alla on kooste paloturvallisuusryhmän klipeistä, kaiken kaikkiaan he esittelivät ämpärin, palopostin, vaahtosammuttimen ja sammutuspeiton käytön.


                                         

Lopuksi tietenkin esittelimme videoklipit muulle luokalle ja jokainen ryhmä vielä videon jälkeen kertasi muulle luokalle mikä videoissa oli tärkeintä.



Ohjeet koulusta poistumiseen tulipalotilanteessa hätäpoistumis-ryhmä saneli muille oppilaille vihkoon kirjoitettavaksi. Ja mihinkäs tämä tunti olisi päättynyt, jos ei hätäpoistumisharjoitukseen. Aikaa meni 2min 20s, tavoitteenamme on tehdä poistuminen alle kahteen minuuttiin, eli pitänee ehkä muutamia kertoja vielä harjoitella.


Ei kommentteja: