Viime viikolla olimme 3. luokkalaisten kanssa metsäyökoulussa. Koska kyseessä on yökoulu, sisältävät minun yökouluni aina jonkin "kouluosuuden". Tällä kertaa se oli Amazing Race Suomi-kisailu. Suomi-teemaa on käsitelty jokaisena lukuvuonna (1-3) vähän, mutta kaipasin vielä jotain yhteenvetoa teemasta. Lisäksi ensi vuotta varten oppilaiden olisi hyvä oppia lukemaan ympäristöopin kappaleita itsenäisemmin ja tekemään muistiinpanoja. Tätä silmällä pitäen varasin yökoulua edeltäviltä viikoilta kolme ympäristöopin tuntia, joiden aikana oppilaat neljän hengen ryhmissä opiskelivat Suomi-kappaleita oppikirjasta. Ryhmillä oli erilaisia tyylejä ja niitä jonkin verran nostin esiin työskentelyn ohessa, jotta ryhmät huomaavat miten opittavaa aluetta voi työstää. Toiset ryhmät tekivät työnjaon siten, että jakoivat kappaleet jokaiselle ryhmänjäsenelle ja kukin oli vastuussa omastaan kertoen aina tunnin lopuksi omat muistiinpanonsa muille. Toiset ryhmät etenivät taas kappale kerrallaan yhdessä lukien ja pohtien. Lisäksi löytyi näiden hybridimalli, jossa neljän hengen ryhmä jakaantui kahdeksi pariksi, joka työsti omia kappaleitaan kirjasta. Oppilaat tiesivät opiskelevansa Amazing Race-kisailua varten.
Kisassa oli seitsemän rastia, joukkueita oli viisi. Näin ollen kaksi rastia oli aina vapaana. Joukkueilla oli tunti aikaa kiertää rasteja ja voittaja olisi se joukkue, joka keräisi tunnin aikana eniten pisteitä. Muistutin kuitenkin, että tehdään hommat huolella eikä hosuta! Meillä osallistui tälläkin kertaa metsäyökoulun iltaosuuteen niin paljon vanhempia, että saatoin nakittaa vanhemmat rastien pitäjiksi ja itse kierrellä, ohjata ja seurata lasten työskentelyä. Kiitos luokkani ihanille ja aktiivisille vanhemmille!
1. rasti - Kaupungit ja nähtävyydet kartalle
Oppilailla oli iso voimapaperille piirretty Suomen kartta. Karttaan oli merkitty palluroita kaupunkien ja paikkakuntien merkiksi. Joukkueiden tehtävänä oli sijoittaa kaupunki-kortit oikeille paikoilleen. Kaikille kaupungeille (Rovaniemi ja Helsinki) ei ollut merkitty paikkaa, vaan ne piti löytää paikoilleen itse. Kartalle oli merkitty Turku, Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Kuopio, Vaasa, Nuorgam, Espoo, Vantaa ja Oulu.
Paikkakuntien lisäksi tarjolla oli kortteja, jotka sisälsivät nähtävyyksiä ja vierailukohteita merkityiltä paikkakunnilta (Nuorgamista, Espoosta, Joensuusta ja Jyväskylästä en keksinyt mitään yleisesti lasten tuntemia paikkoja, joten ne jäivät ilman nähtävyyttä). Särkänniemi ja Toripolliisi löysivät helposti paikkansa, Heurekassakin joku oli käynyt. Eniten pulmaa taisivat aiheuttaa Puijon torni ja Ateneum.
2. rasti - Suomi lukuina
Tällä rastilla joukkueet saivat kasan kortteja. Toisissa korteissa oli lukuja ja toisissa niille selityksiä.
Suomen asukasluku, matka Rovaniemeltä Helsinkiin, kansanedustajien määrä eduskunnassa, Kemijoen pituus, Haltin korkeus ja niin edelleen. Luvut ja niiden selitykset piti tietenkin parittaa. Vaikka tehtävä aluksi näyttikin mahdottomalta, lähti se ratkeamaan luku kerrallaan. Suomen asukasluvun muisti moni ja Haltin korkeuskin tiedettiin. Kun oli selvinnyt Haltin korkeus, oli helppo päätellä, että Ounasvaara ei voi olla 550 000 m vaan sen täytyy olla 204 m, koska se ei kovin korkea vaara ole.
Tämän tehtävän kävimme luokassa vielä läpi aamupiirissä seuraavalla viikolla ja hyvin oppilaat löysivät oikeat luvut päättelemällä.
3. rasti - Suomi lukuina osa 2
Toisellakin rastilla pähkäiltiin lukujen parissa, nyt tosin olivat kyseessä kilometrit Suomea ristiin rastiin. Hieman heikosti ehdimme luokassa tehdä sanallisia tehtäviä, joten kätevänä hyödynsin Matematiikkaa 3b-kirjan sanallisista Suomi-tehtävistä ne, joita emme luokassa laskeneet. Oppilaat siis pähkäilivät sanallisten tehtävien parissa laskien esimerkiksi kuinka pitkä matka olisi jalkaisin Närpiöstä Ilomantsiin ja takaisin, kun yhdensuuntainen matka on 542 kilometriä.
1 kommentti:
Niin mahtava yökoulu on taas ollut :)
Lähetä kommentti