Eläinten talvi-jakso huipentui ennen hiihtolomaa tehtävään pieneen retkeen, joka suuntautui koulun lähimetsään/järven rantaan. Retkeen varasimme aikaa kaksi tuntia ja retkipaikalle siirryttiin jalkaisin.
Retkipaikalla oppilaat (40) jakautuivat kolmeen ryhmään, jotka kiersivät kolme tehtäväpistettä. Aikaa yhdelle tehtäväpisteelle oli varattu n. 10-15min. Kokonaisuudessaan retki siirtymineneen vei aikaa kaksi tuntia.
1. Eläinten jäljet ja talvinen ravinto
Aluksi oppilaat vain kuuntelivat metsän ääniä yrittäen tunnistaa luonnon ääniä ja luontoon kuulumattomia ääniä.
Oppilaat tutkivat maastosta löytyviä eläinten jälkiä (jänis, orava, kettu). Ne jäljet, joita ei löytynyt tehtiin itse, jotta jäljet osataan myöhemmin tarvittaessa tunnistaa.
Lisäksi oppilaat tutkivat jäniksen jyrsimiä pajuja, sekä lumen alta löytyviä varpuja, joita eläimet voivat syödä talvella.
Oppilaat tutkivat maastosta löytyviä eläinten jälkiä (jänis, orava, kettu). Ne jäljet, joita ei löytynyt tehtiin itse, jotta jäljet osataan myöhemmin tarvittaessa tunnistaa.
Koiran jälki |
Lisäksi oppilaat tutkivat jäniksen jyrsimiä pajuja, sekä lumen alta löytyviä varpuja, joita eläimet voivat syödä talvella.
2. Lumen tutkiminen
Oppilaat toimivat tehtäväkorttien opastamalla tavalla ja pohtivat selityksiä havainnoilleen. Välineinä rastilla oli mittanauhoja, trangia ja digitaalinen lämpömittari.
Oppilaat toimivat tehtäväkorttien opastamalla tavalla ja pohtivat selityksiä havainnoilleen. Välineinä rastilla oli mittanauhoja, trangia ja digitaalinen lämpömittari.
Ohjeet luettuaan oppilaat toimivat pienissä ryhmissä tutkien lumen syvyyttä.
Ensin ringettemaila iskettiin maahan valittuun mittauspaikkaan ja sitten mitattiin mittanauhalla. Lopuksi vertailimme ryhmien saamia mittaustuloksia ja järjestimme ne suuruusjärjestykseen.
Toisessa tutkimustehtävässä pohdittiin veden olomuotoja.
Pohdittuamme mitä lumipallolle saunassa tapahtuisi ja muodostettuamme oletuksen eli hypoteesin, testasimme lumipallon sulattamista trangian avulla. Samalla keskustelimme veden olomuodoista, kun havainnoimme lumipallon sulamista ja höyrystymistä.
Kaikkea vettä emme kuitenkaan höyrystäneet vaan siivilöimme valkoisen kahvinsuodattimen läpi sulattamamme veden ja samalla pohdimme lumen puhtautta. Ja sitä, kannattaako lunta syödä?
Viimeisenä tehtävänä mittasimme lumen lämpötilaa ja pohdimme missä myyrät ja hiiret viettävät talvensa. Riekonkiepit olivat myös osalle oppilaista tuttuja.
Eräs ryhmä päätti tehdä empiiristä tutkimusta lumen lämpötilan suhteen.
3. Metsän eläimet / kuvataide
Metsän puihin tehtiin lumesta lumiveistoksia metsän eläimistä. Idean nappasimme facebookin al-ku-o-pet-ta-jat-ryhmästä ja lisäsimme lumiveistoksiin värit. Työt saivat värinsä suihkepulloista, joihin oli laimennettu pulloväriä.
Suunnitteilla oli myös tämä neljäs piste, mutta jouduimme jättämään sen pois veden noustua jäälle.
4. Jään tutkiminen ja kalojen talvi
Kairataan jäähän reikä ja mitataan jään paksuus. Keskustellaan jäällä liikkumiseen liittyvistä turvallisuusohjeista. Mitataan veden lämpötila. Mitä kalat tekevät talvella?
---------------------------------------------------------------------------
Tehtäväpisteet suoritettuamme oppilailla oli vapaata leikkiaikaa ja tietenkin aikaa syödä eväitä. Kokonaisuudessaan retki oli todella toimiva kokonaisuus: liikuntaa, ulkoilua, kuvataidetta, ylttiä ja vähän matikkaakin saatiin kaksi tuntiseen ympättyä. Pistetyöskentelyn avulla saatiin näppärästi käsiteltyä erilaisia asioita. Jee, hyvä me, hyvä meidän tiimi! Kiitos kollegoille!
---------------------------------------------------------------------------
Tehtäväpisteet suoritettuamme oppilailla oli vapaata leikkiaikaa ja tietenkin aikaa syödä eväitä. Kokonaisuudessaan retki oli todella toimiva kokonaisuus: liikuntaa, ulkoilua, kuvataidetta, ylttiä ja vähän matikkaakin saatiin kaksi tuntiseen ympättyä. Pistetyöskentelyn avulla saatiin näppärästi käsiteltyä erilaisia asioita. Jee, hyvä me, hyvä meidän tiimi! Kiitos kollegoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti