sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Terveisiä Unkarista!

Olen viettänyt syyslomaa yhdessä VaNe-kouluttajien kanssa Unkarissa. Olemme päässeet seuraamaan mahtavia oppitunteja, joista yhdestä kirjoitinkin jo blogijutun. Tässä kirjoituksessa ajattelin hieman kertoa ylipäätään kokemuksiani ja havaintojani unkarilaisesta koulusta.

Kouluvierailujen ja opiskelun lisäksi aika oli vähän turisteiluunkin. Aamuisin
kävin juoksemassa Margitin saaren ympäri ja matkalla sain myös ihailla parla-
menttitaloa, jonka ohi joka aamu juoksin. Juoksusta kireät lihakset saivat ren-
toutua kylpylässä, jossa oli kymmeniä eri altaita... Ja toki kävimme katsasta-
massa myös kauppahallin, josta löytyi tuliaisiksi kouluun palapelejä :)

Olemme vierailleet tähän mennessä kahdessa koulussa, toinen oli yksityiskoulu ja toinen kunnallinen koulu. Molemmissa kouluissa luokissa oli 30 oppilasta ja luokkatilat hyvin pieniä. Oppilaat ovat koulussa klo 8-16. Oppitunteja on päivittäin 4-6 ja iltapäivällä lapset tekevät koulussa läksyjä, leikkivät ja pelaavat. Mikäli lapsilla on harrastuksia saavat he lähteä koulusta oppituntien päätyttyä vanhempien niin pyytäessä, muuten he jäävät koululle. Lakia on muutamia vuosia sitten muutettu ja koulupäivä pidennetty jatkumaan klo 16 asti, sillä etenkin romanilapset olivat koulun jälkeen kaduilla ja heidän tukemisekseen tehtiin yllä kuvattu muutos. 
Luokissa on kaksi opettajaa, jotka ovat jakaneet luokalle opetettavat aineet keskenään. Toinen opettaja seuraa luokassa työparinsa opetusta usein tai seuraa opetusta muussa koulun luokassa, sillä opettajat on velvoitettu seuraamaan toistensa opetusta tietty määrä vuodessa. Meille suomalaisille opettajille oli käsittämätöntä se, että jokaisessa luokassa tämä toinen luokanopettaja vain istui eikä auttanut oppilaita. Tämä tuntui käsittämättömältä resurssien haaskaukselta, ainakin kun itse olen löytänyt tänä vuonna samanaikaisopettajuuden ihanuuden kollegoideni ansiosta.
Unkarilainen ala-aste on nelivuotinen ja sen jälkeen jatketaan yläkouluun. Yleensä 1.-4. luokilla luokanopettaja ei vaihdu.

Unkarissa valtio kustantaa oppilaille halvimman matematiikan kirjan ilmaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajilla ei juurikaan ole vapautta valita oppikirjaansa. Jos koululla on rahaa tai jos vanhemmat suostuvat maksamaan, voi opettaja käyttää myös muuta oppikirjaa. Onneksi oppikirja ei määrää pedagogiikkaa, vaan esimerkiksi Mark-opettaja, jonka oppituntia seurasimme, vanettaa täysillä menemään vaikka hänellä onkin perinteinen matematiikan kirja.

Unkarilaisissa E. Neményin matematiikan kirjoissa on "tekstikirja" ja harjoitus-
kirja erikseen. Suomalaisessa versiossa nämä kaksi kirjaa on yhdistetty suoma-
laisen tradition mukaisesti yhdeksi oppikirjaksi.

Vargalaisuus tai VaNe ei ole Unkarissa enää mikään valtatrendi. Neuvostoaikana vargalainen pedagogiikka oli kaikille pakollista ja Neuvostoliiton hajottua opettajat saivat valita pedagogiikan vapaasti. Näimme täällä Unkarissa sekä VaNe-tunteja että perinteisiä matematiikan tunteja, jotka eivät juuri poikenneet suomalaisista perinteisistä oppitunneista. Perinteisillä oppitunneilla korostui kilpailu, jota oli suomalaisesta näkökulmasta katsellen todella paljon.

Oppitunneilla, olivatpa ne VaNea tai perinteistä matematiikkaa, tapahtui todella paljon. Luokissa ei ollut työrauhaongelmia eivätkä siirtymätilanteet aiheuttaneet ongelmia. Oppilaat viettivät aamupäivän välitunnit sisällä, joten kaikki oppilaat olivat luokassa valmiina pomppaamaan seisomaan kellon soidessa. Puolenpäivän aikaan oppilailla on tunnin ruokatauko ja silloin he myös ulkoilevat.

Shoppailuakin piti tietenkin harrastaa ja kun opettajaporukalla oltiin liikkellä, niin lelukaupat on saanut ihan rauhassa kiertää, tutkia ja hypistellä :) Facopancs-lelukauppa keskustan tuntumassa oli edullinen ja monipuolinen, sieltä lähdimmekin kassit pursuen.


Minun mukaani tarttui Facopancsista huojuvatorni-peli, jonka hankintaa olen suunnitellut jo pitkään. Ostamassani versiossa on mukana myös englanninkielinen dominopeli (hedelmät) ja muistipeli, tosin muistipelin tilalle ajattelin kirjoittaa matematiikan laskuja. Rory´s story cubes-nopat toimivat erinomaisesti tarinan kertomisen tai kirjoittamisen tukena. Lisäksi löysin kasan erilaisia 8-20 sivuisia noppia edullisesti. Sain myös viimein ison 20-helminauhan suurista puuhelmistä, jotka olivat Facopancsissa edullisia. Helmistä menee matonkude helposti läpi, eli isoja ovat! Olisin varmaan ostanut helmiä satahelminauhaan, mutta se huono puoli opettajaporukalla matkailussa on, että kollegani ehtivät tyhjentää helmihyllyä ennen minua niin paljon, että sain tyytyä 20-helminauhaan :)
Palapelit, joiden toisella puolella on aakkoset ja toisella puolella numerot, löysin kauppahallista. Palapelit ovat samaa sarjaa kuin leijona-palapeli, jonka toin Thaimaasta toissa kesänä. 
Eräästä tilpehöörikaupasta tarttui vielä mukaan hamahelmi-taulu, jossa on kaikki aakkoset. Siitä ajattelin olevan iloa, kunhan pääsen taas ekaluokkaan.

Tavallisilta, ei-vane, tunneilta nappasin pari ihan hauskaa leikkiä, joita olemme leikkineet omassa luokassakin jo. Kaksintaistelu-leikki sopii esimerkiksi kertotaulujen drillaukseen. Opettaja osoittaa yhtä piirissä olevista lapsista, tämä menee kyykkyyn ja kyykyssä olevan molemmin puolin olevat oppilaat kilpailevat kumpi osaa vastata nopeammin. Videon leikissä vähinnyt lähtee leikistä pois, meillä kaikki ovat pysyneet pelissä mukana.

                                       

Pum-leikissä opettaja osoittaa vuorollaan kutakin oppilasta ja oppilas sanoo aina seuraavan luvun. Valitun luvun monikertojen kohdalla sanotaan "pum". Kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta, mutta siitä huolimatta ainakin omien oppilaideni on hyvin vaikea "pum"in jälkeen muistaa mikä luku on menossa..



Unkarissa näimme ja opimme niin paljon, että siitä riittäisi useammaksi blogikirjoitukseksi tavaraa. Sillä lauantaina Eszter Neményi koulutti meitä VaNe-kouluttajia 6 tunnin rupeaman, silloin pohdimme jaollisuutta monelta eri kantilta. Lisäksi näimme monta upeaa matikan tuntia, mutta viimeiseksi maistiaiseksi tarjoan teille vielä VaNe-tunnilta hauskan tasokuvioiden tunnistamiseen, muistin harjoittamiseen ja LiikkuvaKoulu-ideologiaan sopivan tehtävän.

Taululle oli merkitty selitys kullekin tasokuviolle, tyyliin "nelikulmio - hyppy", "kolmio - taputus" jne. Opettaja näytti rytmiä taululta ja oppilaat toimivat ohjeen mukaan. Kehorytmi-sarjaa tehtiin molempiin suuntiin, sen jälkeen opettaja peitti merkkien selitykset ja oppilaiden piti muistaa kuhunkin tasokuvioon kuuluva liike.




Ei kommentteja: