keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Pääsiäinen





Koulussamme pääsiäinen on kevään ja uuden elämän juhla, alaluokkalaisten kanssa Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus sivuutetaan kokonaan. Pääsiäisen tapahtumia Jeesuksen kautta käsitellään vasta ylemmillä luokilla. Koin tällaisen lähestymisen pääsiäiseen itselleni vieraaksi, mutta tällainen kokonaisuus tipuista, noidista ja pääsiäispupuista syntyi..

Luokkamme pääsiäisikkuna.
Luokassamme raikasi pääsiäiseen liittyen useita lauluja, etenkin Nuhainen noita-rap oli oppilaiden suosiossa, tosin Noita lentää-laulun lepakon kuola tuntui olevan oppilaista jotakin kutkuttavan yököttövää ja lepakon kuolasta toivoivat laulettavan useita kertoja :)

Pääsiäisen värit

Virpojien vitsakimput
kirjavina hehkuvat.
Mistä niihin värit saivat
lasten sormet sukkelat?
Auringolla hallussaan on 
kirjo koko paletin,
pääsiäisen värit kaikki
loihti Luojan sivellin.

Valkoinen on pajunkissa,
taikka poski täysikuun.
Valkoinen on munankuori
piirrän sille silmät suun.
Auringolla hallussaan...

Vihreänä ruohotupsu
lautaselta ponnistaa,
vaikka ruskeana vielä
ulkona on kaikki maa.
Auringolla hallussaan...

Keltainen on kananpoika
narsissikin, tiedän sen.
Sininen on taivaan väri,
iltarusko punainen.
Auringolla hallussaan...
(Jukka Salminen, sanat Leena Tillikka,
Musiikin mestarit 1-2)

Nuhainen noita-runorap

Nuhainen noita ja sen kissa,
asuivat mun naapurissa.
Se aivasti ja niisti,
mutta aina kiisti tehneensä taikoja...
(Salla Peltola
Musiikin mestarit 1-2)

Noita lentää

Noita lentää luuta liitää, 
tuuli vinkuu noita kiitää,
tuonne kauas vuorellensa pohjoiseen.
Noita lentää...

Siellä taikajuoman keitää, 
sekaan hämähäkin heittää,
laittaa käärmeennahka suolaa 
sekä lepakonkin kuolaa.
Noita lentää...
(Esa Lamponen,
Muskaripellen lauluja)

Noitien vuori

Noitien vuorella asustaa tuo noita x2
Seuranaan on kissoja ja paljon lepakoita x2
(Esa Lamponen,
Muskaripellen lauluja)


Palmusunnuntai / virpominen

Palmusunnuntain virpomisperinnettä lähestyin oppilaideni kanssa jo aiemmin Ihme pääsiäinen!-kirjasta muokkaamani tarinan avulla. Tarina löytyy täältä: Väinön palmusunnuntai. 
Tarinan pohjalta keskustelimme oppilaiden virpomiskokemuksista ja vertailimme niitä Väinön isomummun virpomiseen. 
Keskustelun jälkeen siirryimme askartelemaan virpomaoksia. Koristelu sujui höyhenien ja silkkipaperin avulla. Silkkipaperista teimme kukkia: päällekkäin asetetuista silkkipapereista leikattiin ympyröitä, jotka rutistettiin keskeltä kukan muodoon. Lopuksi kukkaan sai liimata silkkipaperi mytyn kukan emiksi.
Kirjoitusharjoituksena jokainen kirjoitti vihkoon joko yhdessä opetellun virpomislorun tai jonkin itse entuudestaan osaamistaan.

Pääsiäisviikko

Malkamaanantai

Mitä tarkoittaa malkamaanantai? Eräs selitys malka sanan käytölle löytyy Raamatusta: "nähdä rikka toisen silmässä, mutta ei malkaa omassa silmässä" eli syytetään syytöntä. Ainakin ekaluokassa, jossa hyvin usein keskustellaan toisten tekemisistä kantelemisesta, vaikka itse hölmöillään ihan yhtälailla, on malkamaanantain nimen merkitys hyvä päivänavaus-aihe.

- Pihaleikit / liikunta:

  • Noidan kattila: Leikkialueen keskelle merkitään kartioilla, hyppynaruilla tms. noidankattila. Valitaan noita (hippa) joka yrittää ottaa leikkijöitä kiinni. Noidan saadessa jonkun leikkijöistä kiinni joutuu tämä noidan kattilaan. Muut leikkijät voivat pelastaa noidan kattilaan joutuneita ottamalla heitä kädestä kiinni ja juoksemalla käsikädessä kiinnijääneen kanssa sovittuun turvapaikkaan, jonka jälkeen molemmat ovat taas mukana leikissä. Jos noita saa kiinni käsikädessä juoksevan parin joutuvat molemmat takaisin noidan kattilaan.
  • Muna-tipu-pupu: Leikkialueelle merkitään kartioilla molempiin päätyihin "turvaraja" sekä leikkialueen keskiviiva. Luokka jaetaan kahteen ryhmään, keskenään molemmat ryhmät päättävät ovatko munia, tipuja vai pupuja. Kun ryhmät ovat valinneet hahmonsa asetutaan riveihin keskiviivan molemmin puolin. Opettajan merkistä molemmat ryhmät tekevät oman hahmonsa eleen: puput nostavat kädet pään päälle korviksi, tiput nostavat kädet suun eteen nokaksi ja munat menevät kyykkyyn muna-asentoon. Tipun nokka rikkoo munan, joten tipu voittaa munan, pupu on isompi kuin tipu eli pupu voittaa tipun, mutta pupu ei voi munalle mitään eli muna voittaa pupun. Tipu-pupu-muna-kisan (vrt. kivi-paperi-sakset) voittanut joukkue lähtee ottamaan toisen joukkueen jäseniä kiinni ja he yrittävät päästä oman turvarajansa taakse. Jos joku jää kiinni, siirtyy hän vastapuolen joukkueeseen. Leikki jatkuu, kun ryhmät sopivat uudelleen mitä hahmoja ovat. (Vastaava leikki tunnetaan myös mm. nimellä rotat ja revot, idean kivi-paperi-sakset-leikin yhdistämiseen löytyi Ulos oppimaan!-kirjasta (Hanna ja Matti Tampio), jossa hahmoina olivat Pontius Pilatus, Herodes ja ylipappi)
  • Munan piilotus + ohjelmointi: Oppilaat työskentelevät pareittain, toinen parista vie munan (yllätysmunan muovikuori) leikkialueen lähelle piiloon. Munan piilottaja ohjaa munan etsijää munan luokse "robottikielellä" (ota yksi askel, käänny oikealla, käänny vasemmalla jne.). Kun muna löytyy, vaihdetaan rooleja.
  • Munaviesti: luokka jaetaan sopivan kokoisiksi ryhmiksi, jokainen ryhmä saa munan (yllätysmunan muovikuori). Ryhmän tehtävänä on kuljettaa muna putoamatta viestinä sovitun reitin läpi viestinä. Munaa kuljetetaan esim. polvien välissä, pään päällä jne.


Kuten arvata saattaa, 1. luokan oppilailla on hyvin monia erilaisia munan kuljetustapoja. Muutaman viestikierroksen jälkeen jokainen sai keksiä omia tapoja kuljettaa munaa ja toisten keksimiä tapoja kilvan kokeiltiin.






- Äidinkieli: 
  • Papupata-leikki pääsiäissanoilla: Kaksi oppilasta menee luokan ulkopuolelle, sillä välin muu ryhmä valitsee jonkin pääsiäiseen liittyvän sanan, esim. pääsiäismuna. Kutsutaan luokan ulkopuolella olevat oppilaat sisään ja aloitetaan keskustelu. Aina kun pitäisi sanoa yhdessä päätetty sana (esim. pääsiäismuna) sanotaankin papupata. Ulkopuolella olleiden oppilaiden tehtävänä on keksiä mikä sana papupata on. 
  • Mikä pääsiäiseen liittyvä sana? : Opettaja on koonnut taululle tavuja, luetaan yhdessä jokin taululle kirjoitetuista tavuista. Mikä pääsiäiseen liittyvä sana voisi alkaa tällä tavulla? Oppilaat kuiskuttelevat parinsa kanssa minkä sanan annetulla tavulla keksivät ja kirjoittavat sen pienelle liitutaululle. Kun kaikki parit ovat valmiita, käydään läpi mitä sanoja on keksitty.
  • Pääsiäisbingo: Oppilailla on bingo-ruudukko, jossa on 9 ruutua. Jokainen oppilas piirtää ruutuihin valitsemansa pääsiäissanat (pajunkissa, muna, tipu, pupu, mämmi, narsissi, noita, rairuoho, kukko) tai opettaja piirtää bingo-ruudut valmiiksi oppilaille ja kopioi. Luokkaan/käytävään/kouluun on piilotettu pieniä lappuja seinille, joihin on kirjoitettu kuvia vastaavat sanat. Löytäessään sanan, oppilaat lukevat sanan (tai päättelevät poissulkemis-strategialla mikä sana on kyseessä) ja palaavat takaisin luokkaan ja kirjoittavat löydetyn sanan sitä vastaavan kuvan alle. Tarvittaessa oppilaat käyvät lapun luona tarkistamassa, että sana kirjoitettiin oikein. Opettaja voi myös auttaa oppilaita luokassa kirjoittamisessa. Mikäli kaikki oppilaat eivät osaa lukea, voidaan liikkua pareittain.
Käytävän seiniltä löytyi pääsiäiseen liittyviä sanoja,
kaikki sanat saattoi päätellä alku- ja loppukirjaimien perusteella
vaikkei koko sanaa osaisikaan vielä lukea.

Sanat kirjoitettiin bingo-ruudukkoon kuvien
yläpuolelle.
- Maalaus:
  • Harjoitellaa vihreän sekoittamista ja maalataan pääsiäisruohoa märkää märälle tekniikalla koko paperin täydeltä. Maalataan vedot pystysuunnassa, tavoitteena on saada työhön mahdollisimman montaa erilaista vihreää. Tavoitteena ei ole tasainen pinta vaan mahdollisimman elävä ruohikko.
Tikkutiistai

Mitä tarkoittaa tikkutiistai?
Tikkutiistaina vuoltiin ennen vanhaan sytykkeitä, tikkutiistaina vuoltujen sytykkeiden uskottiin olevan erityisen hyvällä onnella varustettuja.

- Käsityö:
Oppilaiden pääsiäismunakori
  • Pesukone-huovutimme jo edellisellä viikolla 1. ja 5. luokkien yhteistyönä pääsiäismunia. Jokainen oppilas kääri kotoa tuomansa yllätysmunan muovikuoren huovutusvillaan, munat laitettiin sukkahousun lahkeeseen ja pestiin pesukoneessa. Lopputuloksena on hyvin huopuneita pääsiäismunia.
  • Jatkoimme oppilaiden kanssa pesukonehuovutuksen päälle huovuttamista märkähuovuttaen, sitten että jokainen sai mahdollisuuden koristella munansa värikkääksi.

Oppilaiden huovuttamia pääsiäismunia.

- Matikka:



  • Opettaja on piilottanut koulun pihalle/kouluun pääsiäismunia (yllätysmunan muovikuoria), valokuvasuunnistuksen tapaan oppilaat pareittain etsivät munia apunaan valokuva munakorin sijainnista.
Munien sisältä löytyi netistä tulostettuja ClipArt-kuvia
pääsäismunista. 
  • Kun kaikki munat on löydetty jokainen oppilas saa oman munan ja avaa sen. Jokaisen munan sisällä on lappu, jossa on pääsiäismunan kuvia. Kuvissa munia on eri määrä. Oppilaat laskevat munien lukumäärän, miettivät miten lukumäärän voisi kertoa tarkemmin, esim. 15 munaa, 12 korissa ja 3 korin vieressä, eli 12+3. Oppilas kirjoittaa post-it-lapulle kuvassaan olleiden munien lukumäärän laskennon kielellä (summamuoto) ja asettaa post-it-lapun lukusuoralle oikeaan kohtaan.
  • Kun kaikki ovat asettaneet post-it-laput lukusuoralle, jakaa opettaja munakuvat uudelleen oppilaille. Jokainen laskee myös tämän kuvan munien lukumäärän, miettii miten sen voisi kertoa laskennon maan kielellä ja etsii lukusuoralta kuvaa vastaavan post-it-lapun ja kiinnittää kuvan sinitarralla lapun viereen.


  • Lopuksi tutkitaan yhdessä löydettyjä pareja ja mietitään, olisko ollut muita vaihtoehtoja kertoa munien lukumäärä laskennonmaan kielellä.


Kuvaamataito:


  • Maalataan edellisen päivän ruohikkoon haarukalla tipuja. 


Lopputuloksena oli melko hellyyttävä tipulauma luokan seinällä :)







Kellokeskiviikko

Mitä tarkoittaa kellokeskiviikko? Kellokeskiviikkona laitettiin karjalle kellot kaulaan.

Pääsiäisretken reitti oli merkitty pääsiäismunilla.

Koko päivän metsäretki, klo 8.30-12. Retkilounas laavulla koko koulun voimin.
Retkeilimme koko koulun yhteiselle tapaamispaikalle metsän halki kiemurrellen reilun tunnin verran.  Metsässä polkumme varrella oli suuntaa osoittamassa pääsiäismunakortteja, joiden kääntöpuolella oli jokin pääsiäisloru tai tehtävä (tavuista sanan kokoaminen tai sanallinen laskutehtävä). Kilometrin pituinen reitti metsän halki sujui mukavasti, kun oppilaat kirmasivat aina munakortilta toiselle ja yhdessä aina luimme kortin ja ratkaisimme tehtävän.


Korteissa oli pääsiäisruno tai tehtävä, joka ratkaistiin aina
kortin löytyessä matkan varrelta.
Pääsiäismunakorttien tehtävien ratkomisen lisäksi leikimme matkalla munanryöstöä, joka osoittautui erinomaiseksi leikiksi ekaluokkalaisille.
  • Munan ryöstö: luokka jaetaan kahteen joukkueeseen, molemmat joukkueet piilottavat munakorin omalle leikkialueen puolikkaalleen. Jokainen leikkijä saa itselleen "hännän", jonka menettäessään leikkijä on poissa pelistä, kunnes saa opettajalta uuden hännän. Kun molemmat joukkueet ovat piilottaneet oman munakorinsa, lähtevät joukkueet etsimään toistensa munakoreja. Löytäessään toisen joukkueen munakorin leikkijä saa ottaa mukaansa yhden munan ja yrittää palata omalle munakorilleen munan kanssa. Mikäli leikkijä saadaan kiinni ennen matkalla (eli häneltä napataan häntä) joutuu leikkijä luovuttamaan ryöstämänsä munan kiinniottajalle ja palaamaan hännän kanssa leikinjohtajan luokse. Kiinni jäänyt tulee opettajan luokse saa uuden hännän (vastapuolen väri) ja samalla vaihtaa joukkuetta. Leikki päättyy, kun jomman kumman joukkueen munakori on tyhjä tai kun toisesta joukkueesta loppuvat pelaajat ja "ryöstösaalis jaetaan". Joukkueiden munakorissa oli yllätysmunan kuoria, joiden sisältä paljastui pelin loppuessa pienet suklaamunat. Munia oli koreissa yhtä monta kuin oppilaita ryhmässä, eli jokainen sai yhden.

Kun kymmenkunta korttia oli jo kerätty matkan varrelta ja muutamia alkoi väsyttää käveleminen, pydähdyimme pitämään taukoa ja tutkimaan löytämiämme kortteja. Niistä löytyikin samankaltaisuuksia ja jonkin aikaa järjesteltyämme saimme jo löytämämme 10 korttia taulukoitua ja saimme myös selville, että matkaa oli jäljellä enää 6 kortin verran.

Levähdystauko ja munien järjestelyä.

Kaikkien munakorttien löydyttyä löysimme muun koulun jo laavulta odottelemassa meitä. Ohjelmassa oli isompien oppilaiden kuoron lauluesitys, vapaata leikkiä ja retkilounas. Lisäksi 5. luokkalaiset koulukummit olivat järjestäneet ekaluokkalaisille pienen pääsiäismunajahdin.

5. luokkalaiset olivat pukeutuneet velhoksi, karhuksi,
hämähäkeiksi, ampiaisiksi jne. ja ekaluokkalaisten autettua
kaikkia apua tarvitsevia eläimiä saivat he aarteen,
eli suklaamunat jokainen.



Eväiden syönnin jälkeen osa luokasta innostui vielä tarkistamaan löysimmekö varmasti kaikki munakortit metsästä ja loogista kokoelmaa järjestettiin useampaan otteeseen ennenkuin kaikille mieleinen taulukointi järjestys löytyi.

Kokonaisuudessaan reittimerkit muodostavat loogisen kokoelman. 

Tällainen pääsiäinen tällä kertaa, nyt tämä ope aloittaa pääsiäisloman! Rauhallista pääsiäistä!

T.  Anniina-ope

P.S. Alta löydät luokkani pääsiäiskertomuksen!


Luokkamme pääsäistarinana, jota kerroin oppilaille pääsiäisviikon, oli Köyhien kulta-kirjasta hieman muokattu versio vanhasta Fabianista ja ensimmäisestä pääsiäisestä, jolloin pääsiäismunia kätkettiin.

Vanha Fabian on kummallinen mies. Hänen pieni mökkinsä näytti ulkopuolelta kuin kenen tahansa muun kyläläisen mökki, mutta sisältä tuon vanhan maalarin koti näytti kovin erilaiselta kuin ne, joihin sinä ja minä olemme tottuneet. Seinillä riippui kullanhohtoisia maalauksia ja koriste-esineitä, jotka oli aseteltu joko ihan lattian rajaan tai sitten ne hipoivat kattoa. Moni tietämätön vierailija saattaisi pitää Fabiania vanhuuden höperönä. Ei kai kukaan järkevä ihminen ripusta taulujaan sillä tavalla? Mutta kaikki oli tarkkaan harkittua: kun auringonsäteet aamulla alkoivat auringon noustessa tanssinsa sisään mökin pikkuruisista ikkunoista heijastelivat ne koko päivän ajan seinille ripustetuista tauluista ja koristeista valaisten mökin hämmästyttävän valoisaksi.
Pääsiäisviikolla kauan sitten eräänä päivänä, jolloin auringonsäteet karkeloivat Fabianin pienessä mökissä hyppäsi mökkiin, aivan kuin auringonsäteen tuomana, jänis. Se ei ollut mikään tavallinen ruskea metsäjänis, vaan kullanhohtoinen jänis. Jänis katseli hieman epävarmana Fabiania, mutta kun vanha ystävällinen mies tervehti vierastaan lämpimästi haihtui epävarmailme jäniksen kasvoilta. ”Vai niin Fabian, hyvä sinä siis näet minut, sitten on kaikki hyvin. Me nimittäin tarvitsemme sinun apuasi.” sanoi jänis.
”Joka kevät pääsiäissunnuntaina pääsiäisenkeli kulkee joukkoineen maan yllä, siunaa pellot ja niityt, metsät ja ihmisten puutarhat. Matkallaan pääsiäisenkeli jättää pensaiden alle ja puiden oksille pienen pieniä aurinkoja”, selitti jänis. ”Niin se on, niin se on”, nyökytteli Fabian, joka oli monesti pääsiäisaamuna nähnyt pääsiäisenkelin ja jatkoi ”Ja nuo pienet auringot hehkuvat lämpöä ja valoa, ne saavat kaikki maan kukat, kasvit ja puut kasvamaan, kukkimaan ja kantamaan hedelmää.”
”Mutta ihmiset”, vanha maalari jatkoi, ” eivät huomaa aurinkoja kulkiessaan puutarhoissaan. He tuntevat sydämensä lyövän kiivaammin, mutta he kulkevat pienten aurinkojen ohi huomaamatta niitä, sillä he eivät näe niitä.”
”Niin, he eivät näe aurinkoja”, sanoi kultainen jänis apeana, ”ja kun he eivät löydä niitä, kaipaa heidän sydämensä turhaan auringonvaloa. Miten he voivat kukkia ja kantaa hedelmää ellei aurinko täytä heitä?”
Huolimatta jänöpupun murheesta Fabiania alkoi tahtomattaankin hymyilyttää, kun hän mietti kuinka ihmiset kukkisivat kuin päivänkakkarat tai kantaisivat hedelmää kuin omenapuut. Mutta sitten hän nyökkäsi vakavana, sillä tietenkin hän tiesi, että ihmiset kukoistavat aivan eri tavalla kuin kasvit.
”Ihmisten on vaikea olla hyviä toisilleen, sillä jos ei sydän itse muutu pieneksi auringoksi on rakastaminen vaikeaa”, pohti vanha Fabian ääneen ja mietti kuinka mistä löytyisi apu ihmisten sokeuteen.
”Juuri siihen me tarvitsemme sinun apuasi, meidän pitää liittää pääsiäisenkelin pieniin aurinkoihin jotain, joka muistuttaa mahdollisimman paljon aurinkoa ja jonka ihmiset voivat nähdä”, selitti jänis.
”Ja mitähän se jokin olisi, joka näyttää pääsiäisenkelin pieneltä auringolta?” kysyi Fabian uteliaaana.
”Kananmuna”, vastasi pieni jänis aivan asiallisesti.
Hölmistyneenä vanha maalari räpytteli silmiään. Kananmuna? Mutta totta tosiaan, hetken mietittyään hän tajusi jäniksen olevan oikeassa. Suuruudeltaan ja muodoltaan kananmuna tosiaan muistuttaa pientä aurinkoa.
”Kysyimme jo kanoilta apua ja ne lupasivat munia niin paljon kuin vain tarvitsemme, mutta meidän on itse kätkettävä ne”, selitti jänis.
”Ketkä me? Sinä ja minä?” kysyi Fabian, ”ette varmaankaan ajatelleet, että minä ryömin kanssanne pensaiden alle ja koloihin?”
”Ehei”, selitti jänis, ”serkkuni metsäjänikset auttavat munien kätkemisessä. Sinun tehtävänäsi on maalata munat kauniiksi, niin että ihmiset ymmärtävät löytäneensä jotakin erityistä. Muuten he luulevat kananmunia tavallisiksi aamiaismuniksi.”
Maalari nyökytteli hymyillen, totta kai hän auttaisi. Mutta juuri silloin oli aurinko tullut matkansa päähän ja ilta-auringon viimeisten säteiden tanssahdellessa ulos ikkunasta katosi myös kultainen jänis. Jäljelle jäi vaan varjoja. Hetken aikaa Fabian katseli ympärille, hän ehti jo naurahtaa itselleen ja pohtia oliko hän tullut vanhuuden höperöksi ja kuvitellut kaiken. Mutta silloin kuului ovelta rapinaa, Fabian kiiruhti ovelle. Avatessaan oven oli portailla kori kukkuroillaan kananmunia.
Epäröimättä aloitti maalari työnsä, hän maalasi punaista, keltaista, sinistä, vihreää. Raitoja, palloja ja pilkkuja, muotoja ja kuvioita. Hieman Fabiania mietitytti ehtisikö hän maalata kaikki munat ajoissa, mutta sitä hänen ei tarvinnut kauaa murehtia. Kylän lapsilla oli nimittäin tapana vierailla Fabian luona, kun heillä tuli tylsää. Lapset auttoivat innoissaan Fabiania munien maalaamisessa ja heidän avullaan kaikki tuli valmiiksi, juuri ajoissa.
Pääsiäissunnuntaina aamulla, kun Fabian oli purolla pesemässä kasvojaan näki hän kuinka pääsiäisenkeli joukkoineen liiti maan yllä ja jätti sinne tänne pieniä aurinkoja. Mutta enkelin perässä kirmasi joukko ruskeita ja harmaita metsäjäniksiä, ne jättivät kirkkaana hehkuvan munan jokaisen pienen auringon viereen.
Sinä pääsiäisaamuna, jolloin pääsiäismunia piilotettiin ensimmäisen kerran, sai vanha maalari nauraa vielä kerran oikein sydämensä pohjasta. Eräs kylän poika, joka oli monessa asiassa kuten lukemisessa ja laskemisessa, tovereitaan taitavampi. Vain maalaamisessa hän ei ollut kovin hyvä, mutta katselemisessa sitäkin parempi. Kun hän oli löytänyt puutarhastaan punaiseksi ja keltaiseksi maalatun pääsiäismunan, juoksi poika Fabianin luokse ja huusi jo kaukaa: ”Sinä olet se pääsiäisjänis, sillä minä näin kun sinä maalasit tätä munaa!” Silloin vanhan maalarin oli pakko nauraa sydämellisesti, sillä hän näki pääsiäisenkelin asettaman pikkuauringon loistavan tuon tarkkanäköisen lapsen sydämestä ja silloin hän ymmärsi kultaisen jäniksen suunnitelman onnistuneen.
”Voi kunpa tietäisit, voi kunpa tietäisit”, sanoi Fabian silittäen ystävällisesti pienen pojan päätä. Ja joka vuosi sen jälkeen Fabian auttoi pääsiäisenkeliä ja kultaista jänistä maalarin taidoillaan, vaikkei hän itse pääsiäisjänis ollutkaan.
(Muokattu Georg Dreissigin kertomuksesta Vanha Fabian ja pääsiäismunat)

1 kommentti:

Mare kirjoitti...

Siellä onkin ollut melkoisen reipas pääsiäisviikko.
Munanryöstö-leikki erityisesti tuppasi naurattamaan :)
Hyvä meno ja meininki opella ja koko luokalla.