tiistai 20. tammikuuta 2015

Ekaluokan 100. koulupäivä

Kouluvuosi on vierähtänyt niin pitkälle, että tänään oli aika juhlia sadatta koulupäivää. 100. koulupäivän kunniaksi harjoittelimme myös teemapäivää varten oman laulunkin (jonka muuten osaamme soittaa myös huiluilla!).

Kuinka paljon on satanen?
Satanen, satanen.
Kuinka paljon on satanen?
Se on kymmenen kymppiä.

Kuinka paljon on satanen?
Satanen, satanen.
Kuinka paljon on satanen?
Se on kakskymmentä viitosta.

Kuinka paljon on satanen?
Satanen, satanen.
Kuinka paljon on satanen?
Se on viiskymmentä kakkosta.

Kuinka paljon on satanen?
Satanen, satanen.
Kuinka paljon on satanen?
Se on sata ykköstä!
(Sävel: Maijal´ oli karitsa)

100-helminauha
Tänä vuonna minulla ei ole ollut luokassa kalalammikkoa, kuten edellisenä vuonna. Vaan kalenterin vieressä luokassa on ollut helminauha, johon jokaisena koulupäivänä on laitettu yksi helmi. Helmet on pujotettu nauhaan viiden voimaa hyödyntäen ja joka päivä helmet on laskettu. Vuoroin ykkösillä, kakkosilla, vitosilla ja kympeillä, toivoipa eräs oppilas eilen että laskisimme nelosilla. Se olikin jo melkoisen haastavaa..


Jo ennen 100. koulupäivää teimme luokkamme edustalle suuren satataulun (n.120cmX150cm). Postikortin kokoisille paperin palasille kirjoitimme vahaliiduilla luvut 1-100 ja lopuksi laput laveerattiin. Jälkiviisaana voin todeta, että kannattaa antaa jokaiselle oppilaalle kirjoitettavaksi esim. luvut 1-5, luvut 6-10 jne. Vaikka luvut tarkistettiin jäi, silti muutama luku puuttumaan ja kolme lukua oli tuplana.. Tästä erehdyksestä tosin tuli oppilaille tehtävä, mitkä luvut puuttuvat?


100. koulupäivää varten oppilaat saivat tehtäväkseen tuoda kouluun jotakin sata. Jotta oppilaat saisivat ideoita siitä mitä esimerkiksi voisivat tuoda, luin oppilaille Margery Cuylerin 100th day Worries-kirjan Jessicasta, joka ei keksi mitä veisi kouluun 100. koulupäivän näyttelyyn. Kirja on englanninkielinen, mutta helposti luettavissa suomeksi.

Koulutonttukin oli osallistunut näyttelyymme, vaan oliko ilmapalloja sittenkään
sata? Ei ollut.. yritys oli kyllä kova, mutta Prisman ilmapallot olivat niin
huonolaatuisia että parikymmentä poksahti täyttövaiheessa...

Kouluun kertyi monenlaisia näyttelyesineitä. Tietenkin kaikki tuodut näyttelyesineet tarkistuslaskettiin päivän aluksi. Tässä satanäyttelymme satoa:

100 pähkinää, 100 kuulaa ja 100 grammaa sokeria.

100 karkkia, 100 kiveä, 100 hernettä ja 100 auringonkukan siementä.

100 riisimuroa ja 100 suklaamuroa.

100 lukua.

Muutamat oppilaat olivat urakoineet ja tehneet itse jotakin sata. Yläpuolella on nauha, johon oppilas oli kirjoittanut luvut 1-100. Ja alapuolelta löytyy sadan sanan lista, jonka eräs oppilas oli kotona kirjoittanut näyttelyä varten.


100 sanaa.

Näyttelyn kokoamisen ja siihen tutustumisen jälkeen jatkoimme lukuun sata tutustumista. Eräässä facebookin opettaja-ryhmässä kävimme keskustelua 100. päivän juhlistamisesta ja joku opettaja kysyi miksi 100. koulupäivää pitäisi juhlia. Miksi ei? Pieni juhla on aina paikallaan :) Mutta kirjasimpa ihan viralliset oppimistavoitteet päivän osalta ylös:

Kongnitiiviset tavoitteet:
- Lukualueen laajentaminen alueelle 0-100 (tähän asti ekaluokkaa olemme pääasiassa rallatelleet lukujonoja erilaisin loikin alueella 0-30, varsinainen laskeminen tapahtuu vielä alueella 0-10).
- Harjoitellaan lukujonotaitoja.
- Harjoitellaan kaksinumeroisten lukujen merkitsemistä ja lukemista.
- Tutustutaan satatauluun.
- Opitaan, että sata on "sata ykköstä", "kymmenen kymppiä" ja "kaksikymmentä vitosta".
- Harjoitellaan laskemaan sataan "ykkösillä" (1,2,3..99,100), "kympeillä" (10,20,30..90,100) ja "vitosilla" (5,10,15...95,100).



- Kuinka paljon sata todella on? Teemalaulumme antoi jo siihen vinkkiä. Tutkimme yhdessä satasen muodostumista helmitaulun (10x10 helmeä) ja helminauhan (20x5 helmeä) avulla. Kuinka monta sormea jokaisen oppilaan luokkamme oppilaan pitäisi näyttää, jotta tulisi yhteensä 100? Kokeilimme kaikki näyttämällä kymmenen sormea ja liikaa! Entä 5 sormea? 19 oppilasta + opettaja -> sata! Maalasimme paperille jokaisen käden ja työn kuivuttua kirjoitettiin alle "viiden loikat sataan".



Pienryhmissä työskentelimme neljässä eri toimintapisteessä:

- Sata-bingo: Salaisuuspussissa oli lukuja lukualueelta 1-100. Yksi kerrallaan oppilaat nostivat kortin pussista ja sanoivat luvun ääneen. Kaikki etsivät luvun omasta sata-taulustaan ja värittivät. Oppilaiden lukutaidosta riippuen luvut voivat olla kirjoitettu numeroin tai kirjaimin, jolloin oppilaille tulee tarkan lukemisen harjoitusta ja samalla pitää myös miettiä miten kyseinen numero kirjoitetaan numeroin. Valmiiseen sata-tauluun muodostui luku 100.



- Sadan palikan rakennelma: Mikä ryhmä saa sadasta palikasta rakennettua korkeimman rakennelman?

Sadasta palikasta voi rakentaa vaikka mitä..
100 palikan torni rakenteilla.

- Sata-palapeli: perinteisen 100-palan palapelin rakentaminenkin olisi ollut hyvä tehtävä, mutta koska minulta ei sellaista löytynyt suurensin sata-taulun A3-kokoiseksi, laminoin ja leikkasin sen palasiin. Pienryhmässä oppilaiden tehtävänä oli rakentaa sata-taulu kokonaiseksi. Kun palapeli oli valmis peittivät oppilaat vuorolla palikalla jonkun luvun, joka muiden piti satataulun perusteella päätellä.

Satataulu-palapelejä oli kaksi, siinä vaiheessa oli opettajallakin pähkäiltävää
kun oppilaat yhdessä vaiheessa sekottivat palapelien palat. Minä kun en
leikannut satatauluja samalla tavalla..

Mikä luku on piilossa? Miten niin? Mistä tiesit?


- Sata leimaa. Oppilaat leimasivat A4-paperille leimoja, tavoitteena 100 leimaa. Jälkiviisaana voin todeta, että opettajan ei kannata antaa käyttöön koko leimakokoelmaansa, sillä oppilaiden aika meni leimoja valitessa.. Leimatut paperit niitattiin tötteröiksi iltapäivää varten...


Ekaluokkalaisten koulukummit tulivat vierailulle ja osallistuivat satapäiväämme yhden oppitunnin ajan.

- Ekaluokkalaisten kummit tutustuivat sata-näyttelyymme  ja ekaluokkalaiset toimivat kummien näyttelyoppaina. Ekaluokkalaiset esittelivät näyttelyyn tuodut esineet ja kertoivat niistä.

Kuhinaa 100-näyttelyssä ja reippaan näyttelyoppaat työssään.

- Kummin kanssa jokainen oppilas laski kuinka paljon on sata tuikkukuorta. Tuikkukuoret laskettiin "ykkösillä" (1,2,3..100) ja nopeimmat ehtivät laskea kuoria usemman kerran sata. Tuikkuja olikin koululle kertynyt melkoinen kasa, sillä luokkamme osallistuu Tuikkujahti-kilpailuun.




- Kuinka paljon ehtii sadassa sekunnissa? Kokeilimme mm. kuinka monta kertaa 100 sekunnissa ehtii istua lattialle ja nousta seisomaan (kriteereinä pepun osuminen lattiaan ja polvien suoristuminen seisoessa). Pojat on helppo haastaa 100 sekunnin punnerrushaasteeseen, kokeilemisen arvoista on myös kuinka monta kertaa 100 sekunnissa ehtii kirjoittamaan "sata".

Vauhtia riitti! Nopeimmat ehtivät istuutua lattialle ja nousta
seisaalleen 77 kertaa 100 sekunnissa. 

Aamupäivän tohinan jälkeen oli aika juhlia 100. koulupäivää... Lukuisten ruoka-aineallergioiden vuoksi en leiponut 100-kakkua kuten moni kollegani, vaan leikimme ruoalla muuten ;-)

Lounaaksi tarjotun riistakeiton lisäkkeeksi teimme 100-sämpylöitä kurkkua
ja paprikaa hyödyntäen.
Jokainen oppilas sai laskea itselleen sata-alustan avulla sata popcornia. 



Satapäivän haasteista selviydyttyään jokainen sai sata-karkin ja herkuttelimme popcornilla.


Päivän päätteeksi rauhoituimme kuuntelemaan kertomusta "The 100th Day of School". Kirjassa ei varsinaisesti oli kovin kummoista juonta, vaan siinä kerrotaan mitä kaikkea eräs luokka teki 100. koulupäivänä. Kirja kokosi hyvin päivän touhut, kun samalla vertailimme mitä samaa ja mitä erilaista me olimme päivän aikana tehneet.


Kotiin lähtiessään muutama oppilas kysyi:
"Juhlimmeko me myös 200. koulupäivää?"

-----------------------

Myös viime vuonna juhlistimme silloisessa ekaluokassani 100. koulupäivää, viime vuoden teemapäivästä voit lukea täältä.

1 kommentti:

Mare kirjoitti...

Ja kaikki tuo yhden koulupäivän aikana. Koko luokka on mennyt sata lasissa harjoituksesta toiseen :)