P-kirjaimeen meidät johdatti perinteinen punahilkka-satu ja jo tytön punaisesta hilkasta hoksasivat oppilaat mistä kirjaimesta on kyse. Alkaa olemaan jo melko vaikeata keksiä oppilaille vaikeampia salaisuuksia, joita kovasti toivovat :)
Toisena päivä punahilkan hilkkaan piirtyi p-kirjain, jota harjoiteltiin toiminnallisesti. Tauluun maalattiin vedellä p-kirjaimia sivellintä käyttäen.
Luokan lattialle levitetylle voimapaperirullalle oppilaat harjoittelivat p-kirjaimen kirjoittamista eri koossa.
Palikoilla rakennettiin erilaisia p-kirjaimia.
Ja myrkkysieni-pelin avulla oppilaat kertailivat kirjaimia ja niiden äänteitä.
Tunnin päätteeksi jokaisen vihkoon ilmestyi suuri p-kirjain.
Kolmantena päivänä päästiin p-sanoja treenaamaan ihan urakalla. Tunnin aluksi leikimme punahilkan korissa on-leikkiä samaan tapaan kuin laivaa lastataan. Punahilkan koriin mahtuikin yhtä jos toista p-kirjaimella alkavaa.
Luokassa oli kolme tehtäväpistettä, joissa toimittiin:
- Luokan seinille oli kiinnitetty väärinpäin (tekstipuoli seinään päin) pieniä lappuja, joissa oli punahilkka-satuun liittyviä p-kirjaimella alkavia sanoja. Oppilaiden omatoimisena harjoituksena toimi "write the room"-tehtävä. Oppilas kävi lukemassa lappuun kirjoitetun sanan ja kirjoitti sen omaan vihkoonsa. Samaa lappua sai käydä katsomassa niin monesti kuin tarvitsee, että saa kirjoitettua sanan oikein. Tämän olen huomannut hyväksi harjoitukseksi itsenäiseen työhön, myös lukutaidottomat pärjäävät ja treenaavat vähintäänkin työmuistia harjoituksessa.
- Luokassani on koulunkäynninohjaaja-harjoittelija, joka peluutti Aliasta p-alkuisilla sanoilla.
- Opettajan ohjauksessa oleva ryhmä harjoitteli p-äännettä ja sen yhdistämistä muihin äänteisiin. Luimme ja kirjoitimme lyhyitä sanoja taululle. Luokkani taitavimmille lukijoille oli lisäksi Boggle-tehtävä, eli oppilaat etsivät taululle piirretystä ruudukosta p-kirjaimella alkavia sanoja ja kirjoittivat sanat vihkoihinsa.
Melkoinen määrä sanoja vihkoihin tulikin, kun pisteet kierrettyään oppilaat halusivat vielä kirjoitella vihkoihin omia kotona keksimiään sanoja.
Punahilkka-jakson pidin oppilaille kirjavinkkausta ja luin Timo Parvelan Ella ja kadonnut karttakeppi-kirjasta oppilaille katkelman, jossa Ellan luokka suunnittelee oopperan tekemistä. Ooppera päätetään tehdä punahilkka-sadusta, mutta Ellan opettajan tekemä punahilkka-käsitkirjoitus ei ole ihan samanlainen kertomus, minkä me kaikki tunnemme, tosin ei lainkaan huono :)
Kiinnostus Ellaa kohti heräsi ja ainakin yksi oppilas aikoi seuraavalla kirjastoreissulla etsiä Ella-kirjat käsiinsä. |
Punahilkka-pääsi myös englannin tunneillemme. Teimme itse punahilkka-sadun: opettaja kertoi ja kerronnan myötä esitimme yhdessä satua. Rekvisiitaksi riitti hyvin punainen silkkihuivi, eväskori isoäidille ja taulululle piirretyt kukkaset.
Samalla tuli kerrattua värejä, kun mietimme minkä värisiä kukkia punahilkka kedolta löysi. Punahilkan kotikylän taloja oli yhtä monta kuin meitä, kun laskimme kaikkien käsistä muodostetut katon harjat ja ruokien englanninkielisiä nimiä harjoittelimme kun pakkasimme korin ja purimme sen.
Teimme punahilkka-sadun kahdella englannin tunnilla. Toisella englannin tunnilla sadun jälkeen pelasimme tuttua myrkkysieni-peliä kolmella tavalla:
- Numerot: ryhmällä oli käytössään numerokortit 1-10, myrkkysieni valittiin numeroiden joukosta.
- Värit: ryhmällä oli eri värisiä rakennuspalikoita käytössään, myrkkysieneksi valittiin yksi väri.
- Ruoat: opettajan ohjaamassa myrkkysieni-leikissä korissa olevat ruoista yksi oli myrkkysieni. Korista löytyi porkkana, kurpitsa, kurkku, päärynä, omena, mehupullo ja leipä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti