Loppiainen - kolmen kuninkaan juhla

Koulussamme huomioidaan loppiainen ja kolmen kuninkaan saapuminen seimen luo joulun päätöksenä, joten tänä vuonna tuli itsekin valmisteltua opetuskokonaisuus loppiaisesta. Aiempina vuosina loppiainen on jäänyt melko vähäiselle huomiolle, vaikka toisaalta se selkeästi lopettaa joulun.

Taivahalla syttyi juuri tähti kirkas, tähti suuri,
josta viisaat itämaan riemastuivat aikoinaan.

Maria, Joosef, aasi ja pieni Jeesus-lapsi asuivat vanhan miehen tallissa vielä pitkään lapsen syntymän jälkeenkin. Pieni aasi ikävöi eläintovereitaan Nasaretissa, mutta tärkeintä oli, että se sai olla Marin lähellä. Marialla oli kädet täynnä työtä pienokaisen kanssa, mutta silti hänellä oli aikaa harjata ja hyväillä aasia aina silloin tällöin. Joosef kävi ilmoittautumassa veroluetteloon, sen vuoksihan he olivat Betlehemiin matkustaneet. Vaikka elämä tallissa sujui hyvin, eivät Maria ja Joosef voineet olla huolehtimatta tulevaisuudesta. He olivat köyhiä matkaajia, joilla ei ollut turvanaan sukulaisia, joiden luona he olisivat voineet asua kunnes lapsi olisi riittävän vanha matkustaakseen kotiin Nasaretiin. 

Sinä samaisena pimeänä yönä, jolloin Jeesus-lapsi syntyi talliin istui kolme kuningasta Melkior, Kaspar ja Baltasar korkeassa tähtitornissa katseet kiinnittyneinä taivaalle. Miehet olivat kummissaan, taivaalle oli ilmestynyt tähti. Se oli paljon kirkkaampi kuin yksikään taivaan muista tähdistä ja se oli uusi, vasta ilmestynyt taivaalle. 

Vanhin kuninkaista Melkior katseli tähteä kaukoputkensa läpi ja alkoi sitten kovalla kiireellä pakata tavaroitaan ja hoputti tovereitaankin tekemään samoin "Tuo tähti ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin yhtä asiaa, nyt meidän on lähdettävä heti!" Nuoremmat kuninkaat eivät oikein ymmärtäneet mistä oli kyse, mutta he tekivät työtä käskettyä. 

Lopulta vanha Melkior rauhoittui sen verran, että saattoi kertoa Baltasarille ja Kasparille mistä oli kyse. "Tuo tähti on merkkinä siitä, että ennustus on toteutunut. Kuningas on tullut! Kuninkaalle on vietävä lahja, mitä voisimme viedä uudelle kuninkaalle?" Hetken pohdittuaan päätti Kaspar viedä lahjaksi kultaa, se oli oikea lahja kuninkaalle. Melkior innostui Kasparin lahjasta ja päätti viedä kuninkaalle suitsuketta, sillä oli ennustettu, että kuningas olisi myös kaikkien pappien ylimmäinen pappi. Suitsuke oli täydellinen lahja papille. Baltasar mietikseli hetken ja muisti sitten ennustuksen kertoneen kuninkaan uhraavan itsensä, hyvän tuoksuinen mirha olisi sellaiselle kuninkaalle oikea lahja.

Tavarat pakattuaan kuninkaat nousivat kameleidensa selkään ja lähtivät seuraamaan tähteä. Tähti loisti ilta illan jälkeen taivaalla, eikä jättänyt heitä koskaan pulaan. Tähti johti kolme kuningasta Jerusalemiin, siellä he kyselivät kaivolla vettä hakemassa olevilta ihmisiltä tiesivätkö he mitään uudesta kuninkaasta, mistä hänet löytäisi? Ihmiset, joilta miehet kyselivät uudesta kuninkaasta, viittoilivat epätietoisina kohti kuningas Herodeksen linnaa. 

Kolme kuningasta pääsivät viimein Herodeksen puheille. Herodes oli aiemmin kuullut ennustuksesta, jonka mukaan uusi kuningas syntyisi, mutta nyt kuullessaan arvokkaiden vieraiden tulleen etsimään uutta kuningasta hermostui Herodes ja pauhasi: "Täällä ei ole muita kuninkaita kuin MINÄ!"

Kolme kuningasta jatkoivat matkaansa, kun Herodes ei tiennyt mitään uudesta kuninkaasta. Herodes kuitenkin pyysi kuninkaita paluumatkalla poikkeamaan vieraisilla ja kertomaan mistä olivat kuninkaan löytäneet. 

Lopulta tähti johti kolme kuningasta Betlehemiin, jossa tähti säteili vieläkin kirkkaampana kuin aiempina päivinä vanhan tallin yläpuolella. Kuninkaat laskeutuivat kameliensa selästä ja kumartuivat astumaan oviaukosta sisään. 

Maria ja Joosef katsoivat hämmästyneinä vieraita, kolmea arvokkaan ja rikkaan näköistä miestä, jotka polvistuivat lapsen vuoteen ääreen. "Olemme nähneet poikanne syntymän tähdistä. Hän on suuri kuningas ja tulimme kumartamaan häntä." Sen jälkeen kolme kuningasta ojensivat lahjansa, kullan, mirhan ja suitsukkeen. Yhtä yllättäen kuin olivat saapuneet, lähtivät kolme kuningasta jättäen Marian ja Joosefin ihmetelemään aarteita, jotka heille oli ojennettu, he eivät olleet koskaan nähneet sellaisia kalleuksia. 

Seuraavan aamuna kolme kuningas keskusteli aamiaista syödessään, he olivat kaikki nähneet yöllä saman unen. Unessa heitä oli varoitettu ja käsketty kiertää Herodeksen linna kaukaa. "Siinä kuninkaassa olikin jotain omituista", pohtivat kuninkaat ja lähtivät etsimään toista reittiä kotiseudulleen. (Kertomus on muokattu jatkoksi joulukuussa jatkokertomuksena kerrotulle Marian pieni aasi-kirjalle Satu Reinikaisen Ihme joulu kirjan kertomuksista.)

Tunnin aluksi kerroin oppilaille ylläolevan kertomuksen loppiaisen tapahtumista. Keskustelimme tarinasta seuraavien kysymysten pohjalta:

• Miksi kolme kuningasta vei Jeesus-lapselle lahjoja?
• Mitä sinä veisit lahjaksi kuninkaalle?
• Miksi kolme kuningasta eivät paluumatkallaan menneet Herodeksen luo?
• Miksi luulet Herodeksen halunneen tietää mistä kuningas löytyisi?
• Mitä luulet Marian ja Joosefin tehneen lahjoilla? (Keskustelun johdatus siihen, että Maria ja Joosef olivat kaukana kotoa, köyhiä muukalaisia, joilla ei ollut sukulaisia turvanaan. Lahjojen avulla Maria ja Joosef saatoivat elää kaukana kotoa ja lopulta palata kotiin.)

Suomessa lapset saavat lahjoja jo jouluaattona, mutta esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa ei lahjoja tuo jouluaattona joulupukki, vaan loppiaisena 6. joulukuuta saapuvat kolme kuningasta, jotka tuovat lahjoja lapsille. Myös lahjotoiveita sisältävät kirjeet lähetetään kolmelle kuninkaalle. Loppiaista edeltävänä iltana lapset jättävät kenkänsä seimen ääreen ja kenkien viereen pieniä herkkuja kuninkaille ja heitä kuljettaville kameleille. Kuninkaat jättävät lahjat lasten kenkiin. (Lähde: tunturisuden joulusivut)

Meidänkin luokkaamme, seimen viereen, on jätetty pieni lahja oppilaille. Kolmen kuninkaan lahjana oppilaat saivat uudet liidut.

Tunnin lopuksi maalataan kuninkaan kruunu. Märkää märälle tekniikalla oppilaat maalaavat ensin paperinsa kullan keltaisella. Sen jälkeen punaista ja sinistä apuna käyttäen oppilaat maalaavat pieniä jalokiviä kruunuun. Tyyli on vapaa ja valmistellaan pian aloiteltavaa värien sekoittamista, niille jotka haluavat puhtaan punaisia tai sinisiä jakokiviä kruunuunsa ohjataan ottamaan väriä pois puhtaalla siveltimellä ja käsipyyhe paperilla.

Kolme kuningasta olivatkin todella rikkaita kuninkaita, ainakin jos asiaa voi päätellä jalokivien lukumäärästä :) Keskittynyttä ja tarkkaa työtä oppilaat tekivät, kun koko ajan piti olla tarkkana, ettei väriä laita liikaa, jolloin jalokivi levisi todella isoksi. 

Päivän päätteeksi osallistuimme koulun Kolmen kuninkaan juhlaan, jossa koulumme kolmas luokka esitti kuninkaiden kumarruksen.