maanantai 7. syyskuuta 2015

VaNetusta, vieraita ja vilkasta keskustelua 3. luokassa

Kuulun siihen, vielä pieneen, joukkoon, jotka tänä syksynä saivat oppilaidensa kanssa käyttöön Varga-Neményi-menetelmän mukaiseet uunituoreet Matematiikkaa 3a-kirjat. VaNen maailmassa pääsin siis tänä vuonna ihan uusien asioiden pariin. 3. luokan menetelmäkoulutus alkoi elokuussa ennen koulun alkua ja jatkuu pitkin lukuvuotta, eli tukea on saatavilla. Tosin olen siinäkin mielessä etuoikeutetussa asemassa, että oppikirjailija löytyy oman kollegoista ja tukea saa pyydettäessä ihan livenä.



Syksy on alkanut toiminnallisissa merkeissä, 3. luokan VaNe alkaa pitkällä (6 viikon) kertausjaksolla, jonka aikana kerrataan alkuopetuksessa opetetettuja mm. laskustrategioita, sanallisten tehtävien tyyppejä, lukujonoja ja lukusuoralla työskentelyä. Tämä kertausjakso on kyllä tarpeeseen, minullekin tuli syksyllä uusi ja uppo-outo 25 oppilaan ryhmä. Kertausjakson aikana minulla on hyvin aikaa tutustua oppilaideni taitoihin.

Viime viikolla saimme 3. luokkaan kansainvälisiä vieraita. Kansainvälinen luonnontieteen opetuksen ESERA-konferenssi järjestettiin messukeskuksessa ja konferenssivieraille tarjottiin mahdollisuus erilaisiin ekskursioihin mm. suomalaisiin kouluihin. Tarjolla oli myös mahdollisuus tutustua Varga-Neményi-menetelmän mukaiseen matematiikan opetukseen. Niinpä perjantaiaamuna oli luokassani oppilaiden lisäksi kymmenkunta ulkomaalaista opettajakollegaa seuraamassa matikantuntia, jolla työskentelimme lukujonojen ja lukusuoran sekä llukusuoralla lukujen paikan arvioimisen parissa. Tässä teillekin pieni maistiainen siitä, miten abstraktion tie 3. luokan VaNessa voisi edetä.

------------------

Torstaina pidimme matematiikan tunnin ulkona. Leikimme hippaa, jossa kiinnijääneet menivät kyykkyyn ja heidät saattoi pelastaa "pallottelemalla" kulloisestakin säännöstä riippuen kahden, kolmen, viiden tai kymmenen monikerrat. 
Hippaleikin jälkeen oppilaat jakaantuivat viiteen ryhmään ja jokainen sai lukukortin. Ensin ryhmä järjestäytyi jonoon, siten että korttien luvut olivat suuruusjärjestyksessä. 
Seuraavassa vaiheessa jokainen ryhmä piirsi itselleen lukusuoran 0-100. Minä pyysin oppilaita merkitsemään lukusuoralleen merkit ensin luvun 50 kohdalle, sitten vielä 25 ja 75. Kokoajan minä sekä samanaikaisopettaja kävimme oppilasryhmien kanssa keskustelua siitä, miksi 50/25/75 pitäisi olla heidän merkitsemässään kohdassa.
Kun luvut 0, 25, 50, 75 ja 100 oli merkitty lukusuoralla, pohtivat oppilaat vielä ryhmissään mihin heille tunnin aluksi annetut lukukortit lukusuoralla kuuluisivat. Monet ryhmät saivat aikaan paljon hyvää keskustelua lukujen paikoista ja selittivät niitä sekä opettajalle että toisilleen.

Mihin mikäkin luku lukusuoralla kuuluu? Pohdintaa ja pähkäilyä ulkona.

-----------------

Perjantaina jatkoimme lukusuoran parissa työskentelyä luokassa ja tälle tunnille osallistuivat myös kansainväliset vieraamme. Tavoitteena tällä tunnilla oli ihan jo vieraidenkin takia, havainnollistaa abstraktion tien vaiheet kaikilla kolmella saarella.


Abstraktion tien 1. saari ja keholliset kokemukset

Aloitimme tunnin aamutoimillamme, johon kuuluu kalenterintarkastelu. Kalenterin tarkasteluun liittyy luokassamme aina lukujonot, joita teemme kehorytmien avulla. Nyt harjoittelussa on ollut kolmen monikerrat: oikea jalka tömistää (ope kuiskaa yksi), vasen jalka tömistää (ope kuiskaa kaksi), hyppy molemmilla jaloilla ja kaikki sanoo kolme, jälleen tömistäen neljä ja viisi, kunnes kuusi hypätään ja sanotaan ääneen... Kun merkitsemme kalenteriin päivää merkitsevän lukukortin, pohdimme aina sanottiinko lukujonoharjoituksessa kyseisen päivän luku ja miksi?

Lukujonojen jälkeen jokainen oppilas sai salaisuuspussista lukukortin ja nyt heidän piti tehdä isolla porukalla jono matolle jono siten, että lukukortit ovat suuruusjärjestyksessä. Kun lukujen suuruusjärjestysjono oli valmis, siirryimme lukusuoran pariin, jonka paljastin maton alta.



Kerroin kyseessä olevan 0-100 lukusuora ja kysyin onko ryhmässä joku oppilas, joka tietää ihan varmasti mihin oma luku lukusuoralla kuuluu. Nopeasti oppilaat hoksasivat, että 0- ja 100-korttien omistajille löytyy varma paikka.

Seuravaksi pohdimme mitkä muut luvut löytäisivät helposti paikkansa. Opettaja oli tietenkin fiksusti laittanut salaisuuspussiin luvut 0, 100, 50, 25 ja 75, loput luvut oli ihan satunnaisesti valittuja. Kun lukusuoralle olivat siirtyneet 0-, 100-, 50-, 25- ja 75-korttien haltijat, pohdimme yhdessä vielä lopuille oppilaille paikat.



Asbtraktion tien 2. saari ja toimintamateriaaleilla työskentely

Jokainen oppilas sai värikkään paperisuikaleen, paperisuikaleet olivat eri pituisia, mutta siihen en oppilaiden kanssa tässä vaiheessa kiinnittänyt lainkaan huomiota, oppilaat keskittyivät enemmän paperisuikaleiden väreihin :)
Paperisuikaleen toiseen päähän merkittiin luku 0 ja toiseen päähän 100. Sen jälkeen paperisuikale taitettiin puoliksi, avasimme paperisuikaleen ja mietimme mikä luku on taitteen kohdalla? Miksi? Kun 50 oli merkitty taitteeseen, taitoimme paperin kaksi kertaa. Jälleen pohdimme mitkä luvut tulivat uusien taitteiden kohdalle? Ja tietenkin miksi?


Kun luvut 0, 25, 50, 75 ja 100 oli merkitty paperiliuskalle, etsimme yhdessä paikan monille eri luvuille ja oppilaat perustelivat miksi luku kuuluu heidän valitsemaansa paikkaan. Kymppi ei kuulukaan puoleen väliin nollan ja 25 väliin, vaan sittenkin vähän puolesta välistä nollaan päin jne..


Lopuksi pyysin oppilaita vertaamaan paperiliuskasta tehtyä lukusuoraa naapurin liuskaan. Mitä he huomasivat?


Onko joku nyt tehnyt väärin kun minun 25 on samassa kohtaa kuin naapurilla 10? Jälleen saimme aikaan hyvää keskustelua, kun ope väitti jääräpäisesti "Tässä täytyy nyt olla jokin virhe, eihän se voi mitenkään olla näin!" Ja jes, oppilaat väittivät minulle vastaan :D


Asbtraktion tien 3. vaihe: kuvan tarkastelua ja oppikirjan tehtävä

Tunnin päätteeksi tutkimme vielä oppikirjan tehtävää, jossa lukusuoralle oli merkitty täydet kympit ja kymppien väliin oli merkitty pisteitä, joiden paikat piti arvioida. Mitä lukua merkitty piste saattaa merkitä?


Kun lukujen paikan arviointi lukusuoralla oli pohjustettu huolellisesti abstraktion tietä edeten, ei kirjan tehtävä tuottanut oppilaille juurikaan vaikeuksia. Viiden minuutin hiljaisen työskentelyn aikana jokainen sai arvioitua mitä lukuja lukusuoran pisteet saattaisivat merkitä. Lopuksi oppilaat vielä vertailivat pareittain arvioitaan ja jos he olivat arvioineet eri tavoin, he perustelivat miksi mielestään ovat oikeassa.

Hiljaisen työn aikana opettaja ehti vielä auttaa kahden kesken apua
tarvitsevia kirjan tehtävien parissa.

Tunti kasvaa hetkistä ja siemenistä puu,
pisaroista puron pian rakentuu...
Paljon ehdittiin yhdellä 45 minuutin oppitunnilla tehdä. 
Ope ei paljon ehtinyt istuskella tunnin aikana, mutta eikai se ole tarkoituskaan?


Ei kommentteja: