Äidinkieltä ja eläimiä

Koulussamme vietettiin lauantaikoulupäivää, jonka teemana oli lumenveisto. Edeltävällä viikolla kaikki luokat tekivät muotteja apunakäyttäen riittävän määrän lumikuutioita koulun pihaan, niin että kaikille riittäisi lauantaina veistettävää. Ennen lauantaikoulupäivää jokainen luokka työsti "Jänis ja tervanukke"-satua, jonka pohjalta kaikki lumiveistokset suunniteltiin. 

1. luokan kanssa työstimme Jänis ja tervanukke-satua ja eläinteemaa koko viikon ajan. Aamunavauksena lauloimme ja loruilimme eläimistä:

Aa, aa apina,

puusta kuului rapina.

Kuka siellä hyppii,

puusta banaanit nyppii?

Laulu:

Five little monkeys jumping on the bed,

one fell off and bumbed his head.

Mommy called the doctors and the doctor said:

No more monkeys jumping on the bed.

Four little monkeys jumping on the bed...

("Apinat" pomppivat tietenkin penkeillä, kunnes putoavat

ja päänsä satuttavat.)

-----

Jänöjussi puputti,

juu, juu juputti.

Suu supussa suputti,

korvat hupussa huputti.

Silmät ristissä ripitti,

pakoon juosta kipitti.

Laulu: 

Pikku pupu järven jäällä,

hyppii iloisella päällä.

Pienet jäljet jälkeen jää,

niitä pupu säikähtää.

Pikku pupu juokse, 

äitijänön luokse.

Äiti sulle selittää

miksi jäljet jälkeen jää.

(Olin laulukirja)

----

Karhun mörrikät,

jörrikän pörrikät,

kestiä pitävät kaiken kesää.

Syksyllä vasta, kömpivät pesään.

Siellä ne nukkuvat makoisasti,

uuden hunajan tuoksuun asti.

(Lorua lausuessamme tömistimme hitain,

karhun askelin)

----

On metsän kätköissä kettuja,

jotka osaavat paistaa lettuja.

Niiden lettubaari on metsän parhain

ja tungos jo melkoinen aamuvarhain.

Vaan silloin on ketuilla oikein hoppu

kun joku huutaa : LETUT ON LOPPU!!!

(Lorua lausuessamme "taputimme lettuja" kämmenillä,

kunnes lopussa kädet nousivat suulle ja huusimme lettujen loppuneen)

----

Tuuli puhuu kuusikossa,

susi ulvoo kuutamossa,

aukoo suurta suutaan,

alkaa kuulle huutaa:

juustoksi sua ennen luulin,

saduksi sen eilen kuulin,

raketit on valjastettu,

sinutkin on paljastettu.

 (Tuulen ääntä teimme runossa hieroen

käsiä yhteen lorun tahtiin)

----

Norsulla on kärsä vahva,

oivallinen nostokahva.

Tömistely siitä alkaa,

kun se nostaa töppöjalka.

(Norsun kärsä tehtiin eteen ojennetusta kädestä, 

jonka ali toinen käsi kurottuu ottamaan nenästä kiinni. 

Ja norsun tömistykset tietenkin loppuun.)'

----

Olipa kerran kurki,

joka yhdellä jalalla kulki.

Se siipensä levitti (ja silmänsä sulki)

ja päätään kallisteli.

Olisimpa surkea, 

jos muistuttaisin kurkea.

(Toimitaan lorun ohjeiden mukaan,

ryhmästä riippuen voi sulkea silmät,

silloin tosin päänkallistelu ja pystyssä

pysyminen ovat hyvin haasteellisia.)

----

Leijonaa mä metsästän,

tahdon saada suuren,

enkä pelkää ollenkan!

----

Sen lisäksi, että eläimet vilisivät aamun avauksissamme viikon ajan toteutimme perjantaina osana luokassani toimineen harjoittelijan näyttöä äidinkielen kokonaisuuden eläimiin ja satuun liittyen. Tunti toimi pistetyöskentelynä, jolloin harjoittelija ohjasi yhtä pistettä, minä toista ja oppilaat toimivat itsenäisesti kolmannella.

1. Eläin-alias ja tavutus

Koulunkäynninohjaaja-harjoittelijan ohjauksessa pienryhmä pelasi Aliasta kuvaillen eri eläimiä. Kun oikea eläin keksittiin, tavutettiin eläimen nimi taputtamalla yhdessä ja kuullosteltiin eläimen nimen alku- ja loppuäänteitä.

2. Muistipeli

Muistipeli-kortteina oli perinteisen eläinmuistipelin kortit, mutta kuvakortin pari oli korvattu eläimen nimellä. Aluksi oppilaat etsivät parit korteille siten, että kortit olivat oikein päin. Sanan alku- ja loppuäänteen tunnistamalla myös lukutaidottomat löysivät oikeat parit, sillä poissulkemisen menetelmää on harjoiteltu paljon. 

Kun oikeat parit olivat löytyneet pelasivat oppilaat korteilla muistipeliä.

3. Sana-arvoitukset

Minun kanssani oppilaat työskentelivät ensin riimien parissa täydentäen riimeille keksimäni lorunpätkät. Oppilailta tuli moneen kohtaan paljon parempia ehdotuksia kuin olin itse keksinyt.

OI MITEN HYVÄÄ ONKAAN KAHVI,

TOTESI PITKÄKAULA ________________________.

(KIRAHVI)

SIELLÄ UINUU PÄIVÄUNILLA

SUUREN SUURI ____________________________.

(GORILLA)

MEINASI JO MELKEIN ALKAA KAPINA,

ONNEKSI APUUN TULI _______________________.

(APINA)

TÄMÄ LUOKKA EI OLE LAINKAAN HUONO,

SITÄ EI KAATAISI EDES SARVI_________________.

(SARVIKUONO)

POPSI PORKKANA JA VITAMIINI,

SILLOIN OLET TERVE KUIN ____________________.

(DELFIINI)

MINUN OMA KULLAMURU,

NOPEA KUIN _______________________.

(KENGURU)

Riimiteltyämme siirryimme tutkimaan sana-arvoituksia. Arvoitussanat oli kääritty rullalle (kiinnitetty klemmarilla) siten, että vain sanan alku näkyi. Tutkimme yhtä rulla kerrallaan ja pohdimme mikä eläin voisi olla kyseisellä sanan alulla piilotettuna ja avasimme rullaa kirjainkirjaimelta tarkistaen oppilaiden arvausta. 

Tekstitason lukijoiden kanssa teimme sana-arvoitukset oikeinkirjoitusharjoituksena, kun oikea eläin oli keksitty he kirjoittivat sanan pienille liitutauluille ja sitten rullaa avaamalla tarkistimme oliko sana oikein kirjoitettu. Yllätyksekseni kenguru meni oikein, mutta delfiinistä tuli delViini.

------

Tunnin päätteeksi kerroin oppilaille sadun Jänis ja tervanukke. Satu kertoo eläimistä, jotka pohtivat mistä saisivat vettä, sillä aurinko on porottanut niin kuumasti, että kaikki joet ja järvet ovat kuivuneet. Eläimet päättävät rakentaa kaivon, mutta jänis ei jaksa tehdä töitä vaan katsoo muiden työskentelyä laiskana sivusta. Kun kaivo on valmis ja eläimet koloissansa nukkumassa käy jänis salaa kaivolla juomassa, mikä ei muiden eläinten mielestä ole reilua. Kaivolle asetetaan seuraavaksi yöksi vahti, mutta jänis huijaa vahtina olleen karhun metsään laulullaan ja käy karhun hortoillessa metsässä jälleen luvatta juomassa. Samoin käy seuraavanakin yönä. Lopulta ovela kettu ehdottaa, että kaivolle rakennetaan tervattu variksenpelätti vahtiin. Variksenpelätti ei jäniksen lauluun sorru, vaan seisoo paikallaan kaivon vieressä. Jänis hermostuu ja käy komentamaan tervattua nukkea. Huitaistessaan tassulla nukkea jänis jää kiinni tervattuun variksenpelättiin ja siitä muut eläimet sen seuraavana aamuna löytävät. Jänikselle pohditaan rangaistusta ja lopulta päädytään sulkemaan jänis ruokakomeroon ja lihottamaan niin paksuksi, että se halkeaa. Kun eläimet sitten yrittävät heittää jäniksen mäenrinteeltä alas, jotta tämä halkeaisi, hyppää ketterä jänis tassuilleen ja toteaa, puijasimpas teitä ja loikkii tiehensä. 

------

Lauantaina oli vuorossa lumenveisto. Reilun kahden tunnin ajan työstimme koulun pihamaalla lumikuutioitamme. Ekaluokkalaiset työskentelivät 2-4 oppilaan ryhmissä (neljä tosin alkoi olemaan jo liikaa) ja veistivät lumesta valitsemansa eläinhahmon. Ekaluokkalaisille vaikeinta oli alussa lumiveistoksen kolmiulotteisuuden hahmottaminen, mutta kun työ saatiin alkuun osasivat oppilaat jatkaa omatoimisesti. Mukana olleiden vanhempien apu tuli kyllä tarpeeseen, kiitos heille! :)

Opettaja voi ylpeänä esitellä oppilaidensa aikaansaannoksia:

 Kun kaikkien lumiveistokset oli saatu valmiiksi ja koulun tarjoamat hodarit oli syöty, ekaluokkalaiset rakensivat vielä kaikki yhdessä kaivon kaikkien eläinten keskelle. 

Punaisia poskia, hyvää mieltä ja hienoja tuotoksia! Kiitos niin oppilaille kuin mukana olleille vanhemmille!