Vesi

Yltin aiheena käsittelimme vettä ja samaan teemaan lisäsin vähän kevätsateen ropinaa.

Sataa sataa aina, aina vaan,

sateen ropinan kaikki kuulla saa. 

Sataa sataa aina, aina vaan,

katollakin pisarat tanssii taas.

Kuule kuinka sade näin rummuttaa, 

ra-ta-ta-ta tam tam tam tam taa.

Kuule kuinka sade näin rummuttaa, 

ra-ta-ta-ta tam tam tam tam taa.

Virtanaan, vesi valuu vaan.

Virtanaan, vesi valuu vaan.

(Esa Lamponen)

 Jakson aluksi kuuntelimme Muskaripellen lauluja cd:ltä Esa Lamposen Sade-laulun. Laulun aikana oppilaat istuivat parinsa kanssa perätysten ja takana istuva ropisutti sormen päillä sadepisaroita parinsa päähän. Sateen rummuttaessa taputeltiin olkapäille ja sateen valuessa virtanaan silitettiin parin olkapäitä ja selkää. (Kiitos tästä ideasta itse Esa Lamposelle, joka piti aivan mahtavan kurssin Lapin Yliopistolla!) Kuunneltuamme laulun kerran, vaihtoivat parit osia niin että toinenkin sai rentoutuksen. Oli hienoa seurata kuinka ekaluokan Vili Vilperitkin todella rauhoittuivat ja keskittyivät!

Laulun jälkeen jatkoimme keskustelemaan vedestä ja kävimme läpi paikkoja, joista luonnosta löytyy vettä. Keskustelumme edetessä jokainen piirsi vihkoonsa kuvaa vedestä luonnossa. Ja lopuksi kirjoitimme yhdessä muistiinpanot.

Pohjaveden puhtauden selittäminen ekaluokkalaiselle tuntui haastavalta. Pohjaveden suodattumista maakerroksen läpi voi havainnollistaa seuraavasti:

Astian pohjalle (esim. turkkilainen jugurtti-sankko) tehdään muutamia reikiä. Sankoon laitetaan kiviä, hiekkaa, elollista ainesta, sammalta jne. Kuten samoja aineksi kuin maassakin. Sankkoon kaadetaan vesivärillä värjättyä vettä ja tutkitaan veden suodattumista sammalen ym. aineksen läpi. Suodattuneen veden pitäisi olla melko puhdasta. (Idea tähän kokeeseen jälleen kerran al-ku-o-pet-ta-jil-ta!)

Tunnin päätteeksi lauloimme itse Sade-laulua kitaran säestyksellä.

----------------------

Seuraavalla kerralla oli aiheena veden ominaisuudet ja kelluminen. Harjoittelimme tekemään hypoteeseja, eli ensin oppilaat pohtivat ryhmissä mitä kullekin esineelle vesiastiaan laitettaessa tapahtuu ja sen jälkeen vasta kokeiltiin.

Tutkimisen jälkeen yritimme löytää yhteisiä ominaisuuksia kelluville ja uppoaville esineille. Ja jälleen teimme yhdessä vihkoon muistiinpanot.

Samalle tunnille sopivia tutkimuksia ovat esim.

- lumen sulattaminen vedeksi -> kuinka paljon vettä yhdestä lumipallosta tulee

- veden pintajännitys -> lasin täyttäminen yli laidan

- veden puhtaus -> suodatetaan vesilätäkön, puron, järven jne. vettä

----------------------

Kolmannella tunnilla tutkimme veden olomuotoja. Veden olomuotoja olimme tutkineet jo talviretkellä. Nyt teimme sateen luokassa pesuvatiin, joka esitti maapalloa minikoossa (meri, maa, ilmakehä).

Pesuvatiin laitettiin kuumaa vettä. Astian keskelle asetettiin laakea astia, jossa on hiekkaa ja muuta maa-ainesta. Pesuvadin yläpuolelle asetetaan tuorekelmua ja laakean astian yläpuolelle pieni paino. Kun vesi oli oikeasti kuumaa oli höyrystyminen heti havaittavissa ja pian myös sadetta alkoi tipahdella "maahan". Havainnoinin ja keskustelun myötä löysimme veden olomuodoista nesteen ja höyryn. Kiinteä oli helppo keksiä, kun kysyin mitä pesuvadin sisällölle tapahtuisi pakkasessa.

Jälleen teimme lyhyet muistiinpanot vihkoihin veden olomuodoista ja sen jälkeen aloitimme kuvaamataidon työn sateesta.

Kertasimme jälleen kerran värioppia, pää- ja välivärejä, ja teimme sateenvarjon väriympyrästä. Sen jälkeen oppilaat piirsivät sateenvarjon alle sadetakin helman, kumisaappaat ja lätäkön vahaliiduilla.

Lopuksi oppilaat piirsivät akvarelliliiduilla sadetta työnsä taustaksi. Lopuksi työlaveerattiin vedellä. Idea työhön löytyi Pinterestistä.