Piki ja pöljä päivä - koulun aloitus 1. luokalla

Uusi koulu ja uusi ekaluokka olivat vastassa viime viikolla. Ekaluokkalaisten ensimmäisen teeman rakensin Katri Kirkkopellon Piki ja pöljä päivä-kuvakirjan ympärille. Kirjassa käsitellään ryhmään liittymistä, kiusaamista, tunteita, itsetunnon vahvistamista ja ystävyyttä. Aihepiiri on siis täydellinen koulutulokkaille!  Kirjassa tosin Piki menee päiväkotiin, mutta lukiessani kirjaa oppilaille vaihdoin päiväkoti sanat kouluiksi. 

Tämän teeman olen suunnitellut kollegani ja ystäväni Tanja Törnin kanssa yhdessä.

1. koulupäivä

Oppilaat tiesivät, että koulussa pitäisi oppia lukemaan. Sen takia kerroinkin heti ensimmäisenä päivänä, että tapoja lukea kirja on kolme (Daily5-menetelmä). Ja, että heti ensimmäisenä päivänä oppisimme lukemaan kirjaan! Aika huikeaa, eka päivä ja heti päästään asiaan!

Daily5-menetelmän mukaisesti esittelin lapsille tavan lukea kirjaa kuvien avulla. Katselimme yhdessä kirjan kuvia ja lapset kertoivat kuvien perusteella tarinaa. Kun olimme päässeet muutaman sivun eteenpäin kirjassa ja keskustelleet lasten kertomasta tarinasta, oli aika esitellä toinen tapa lukea kirjaa. Se oli tietenkin tekstin lukeminen. Luimme saman pätkän kirjasta ääneen ja huomasimme, että kuvien avulla luettu tarina oli samanlainen kuin tekstistä luettu.

Supersankari Myrsku alkaa riehua..

Ensimmäisenä päivänä luimme kirjaa siihen kohtaan, jossa Piki päästää Myrskyn valloilleen aloittaa salamoiden heittelyn Zwum!

Mahti-kortit voi tulostaa netistä ilmaiseksi. Itselläni ei ole kaikki
 sarjan kortteja, vaan olen valinnut niistä itselleni 16 sopivinta
 ja tulostaessa pienensin ne puoleen alkuperäisestä koosta,
 jotta ne kulkevat myös esimerkiksi metsäretkillä helposti
taskussa. Mahti-kortit voi tulostaa täältä.

Mahti-korttien avulla keskustelimme kirjan henkilöiden tunteista luetun pätkän eri kohteista. Sen jälkeen lapset saivat itse kertoa omista tunteistaan. Jokainen oppilas sai post-it lapun, jonka oppilas sai käydä asettamassa taululle valitsemansa tunteen kohdalle.

Innostuneita ja iloisia oppilaita oli paljon, kourallinen oppilaita jännitti kouluun tuloa ja muutamaa väsytti, minkä ymmärrän hyvin. Pitkän kesäloman jälkeen aamukuuden herätykset ovat olleet opellekin haastavia..

Tässä tehtävässä saimme tarkastella ensimmäistä laatimaamme pylväsdiagrammia ja samalla pääsimme vertailemaan lukumääriä. Mitä tunnetta luokassa oli eniten? Mitä vähiten? Oliko jännittäjiä enemmän kuin väsyneitä vai toisin päin?

Ruokailun jälkeem suuntasimme oppilaiden kanssa ulos ja teimme pienen temppuradan koulunpihalla olevaan metsikköön. Pompimme kiveltä kivelle, kuten Piki, joka halusi koulumatkalla tutkia jokaisen kiven ja kiertää jokaisen puun. Siispä myös pujottelimme puiden ympäri. 

Menimme temppuradan läpi muutamia kertoja ensin hitaasti kuin etana, Myrskyn lailla vauhdikkaasti ja lopuksi iloisella mielellä.

Leikimme myös kuka pelkää opettajaa-leikkiä, eikä enää kukaan jännittänyt!

Liikuntatunnin lopuksi kertasimme välitunti-säännöt ja sen kuinka leikkiin pääsee mukaan.

2. koulupäivä

Toinen koulupäiväkin aloitettiin rakentamalla post-it lapuilla pylväsdiagrammi. Nyt ei jännittänyt enää ketään! Päin vastoin innostuneiden torni kasvoi kasvamistaan ja luokassa alettiin tarvita tikkaita!

Ensimmäisenä päivänä oli jo opittu kaksi tapaa lukea kirjaa, joten tänään oli vuorossa kolmas. Kolmas tapa lukea kirja on jälleen kertoa jo luettu tarina. Kuvia katsellen muistelimme mitä tarinassa oli tähän mennessä tapahtunut. Oppilaat kertoivat vapaasti kirjan tapahtumista ja kyselemällä ohjasin lapsia nimeämään tarinassa esiintyneitä tunteita.

Kirkkopellon kuvitus on vahvaa ja
kuvat tuovat esiin tapahtuman tunnelman.

Jatkoimme kirjan lukemista tämän päivän osassa Piki satutti ystäväänsä Lumia ja lopulta Apunen ärähtää Pikille. Kirjan kuvitus on erittäin onnistunut. Oppilaista huomasi, että he säikähtivät sitä, että Apunen ärähti Pikille. Siitä nousikin jälleen hyvä keskustelun aihe. Oliko Apusella syy ärähtää? Miksi Apunen ärähti? Olisiko tilanteen voinut ratkaista jotenkin muuten? Vihaako Apunen Pikiä?

Pohdimme myös mikä sai Pikin riehumaan ja miksi Pikillä tuli ikävä isoa. Mahti-tunnekortit toimivat myös tässä kohtaa hyvänä apuna keskustelussa.

Sitten olikin aika leikkiä. Seisoimme piirissä ja harjoittelimme ensin katsekontaktin ottamista vieruskaveriin ja lähetimme Pikin salaman kiertämään piirissä. Jokainen katsoi samalan saatuaan vieruskaveria silmiin, sanoin "Zwum!" ja teki kädellä liikkeen ohjaten salaman kaverille. Kun salamaa oli ensin pyöritetty piirissä järjestyksessä, sai salaman heittää piirin yli kenelle tahansa, kunhan oli ensin saanut katsekontaktin kaveriin.

Jatkoimme vielä toisella katsekontakti-leikillä. Edelleen seisoimme piirissä, opettaja aluksi keskellä. Oppilaiden tehtävä oli ottaa kaveriin katsekontakti ja vaihtaa paikkoja. Keskellä olija yritti huomata vaihdot ja saada itselleen paikan. Tässä pelissä oltiin siis aivan hiljaa, vain katseet puhuivat.

Harjoittelimme myös loogista päättelyä sekä suhde- ja suuntakäsitteitä Pikin kuvista väritetyllä loogisella kokoelmalla. Oppilaat kertoivat aina mikä kortti pitäisi kääntää "Ylhäältä toinen rivi, vasemmalta ensimmäinen" jne. Samalla arvuuteltiin paljastuuko kortista rohkea vai ujo Piki ja minkä väriset haalarit ja viitta Pikillä on.

Päivän pihaleikki-hetkessä pelasimme jälleen kuka pelkää opettajaa sekä polttopalloa. Samalla pohdittiin millaiset säännöt polttopallossa tulisi olla, jotta ketään ei satu ja kaikilla on mukavaa, eli ettei kukaan alkaisi Myrskyksi. Ja mukavastihan meidän pelihetki meni!

Läksyksi oppilaat saivat pohtia kotona omia supersankarin ominaisuuksiaan. Jokainen valitsi supersankarihahmon, jonka sai värittää ja piirtää koulussa mieluiseksi. Jos haluat käyttää samoja hahmoja, voit tulostaa ne täältä.

Supersankarihahmot ovat peräisin Freepik:istä,
josta hyödynsimme vain sankarien ääriviivat.
Alkuperäiset supersankarit löytyvät täältä.

Kotona vanhempien kanssa pohdittiin jokaisen vahvuuksia ja hyviä ominaisuuksia. Tämä tehtävä olikin tehty kodeissa todella huolellisesti ja monella oppilaalla tekstiä oli paljon. Tämä tarjosi seuraavana päivänä niin minulle opettajana kuin muille oppilaille mahdollisuuden tutustua paremmin toisiimme. 

3. koulupäivä

Aamulla oppilaat kysyivät ensimmäisenä saavatko merkata pylväsdiagrammiin mikä on päivän fiilis ja tokihan he saivat. Nyt yhtä väsynyttä lukuun ottamatta kaikki olivat innostuneita ja open piti kiipeillä, jotta viimeisetkin laput saatiin katon rajaan, jonne pylväs ylettyi.

Tänään tutustuttiin dokumenttikameraan ja jänskäähän se oli, kun jokaisen piirtämä supersankari laitettiin näkyviin taululle ja opettaja luki ääneen kunkin oppilaan supersankarin vahvuuksia!

Piki ja pöljä päivä-kirjaa luettiin jälleen eteenpäin ja pääsimme pohtimaan kielikuvia "pääsee sammakoita suusta" ja "mitä sinun päässäsi oikein liikkuu". Sammakot olivat oppilaille vaikeampi juttu, mutta ilmeisesti joltakulta oli joskus kyselty liikkuuko päässä jotakin, koska sen merkitys oli oppilaille tuttu.

Jotta sammakoita ei pääsisi keneltäkään suusta koulussa, askartelimme luokan seinälle sammakot. Sammakoille tehtiin vihkoset, joista sammakot voivat opetella kauniita sanoja. Oppilaat ehdottivat kauniita sanoja ja virkkeitä, jotka kirjasin taululle isoilla kirjaimilla. Jokainen oppilas valitsi omalle sammakolleen opeteltavaksi ainakin yhden kauniin sanan tai virkkeen. Monet kirjoittivat useampia.

Läksyksi oppilaat saivat sammakko-monisteen, joka oli hienomotoriikan harjoitus. Sammakon loikat piirrettiin ensin sormella, sitten lyijykynällä ja lopuksi vielä värikynällä. Itsearvioinnin harjoittelu aloitettiin heti ja oppilaat ympyröivät sen hymynaaman monisteen alareunasta, joka kuvasi heidän mielestään omaa onnistumista tehtävässä. Monisteen voit tulostaa Kleuteridee:n sivuilta.

4. koulupäivä

Kertasimme Piki ja pöljä päivä-kirjan tapahtumat alusta alkaen ja sen jälkeen luimme kirjan loppuun. Lukemisen yhteydessä harjoittelimme lukustrategiana ennakointia. Pohdimme millaisen loppuratkaisun kirja voisi saada, kun Lumi on suuttunut Pikille ja Piki yrittää mennä pyytämään anteeksi.

Keskustelimme vielä kirjan tunteista Mahti-korttien avulla ja palasimme tilanteeseen, jossa Apunen ärähtää Pikille. Totesimme, että koulussa ja kotona aikuinen voi joskus joutua ärähtämään, jos lapsi ei noudata annettuja ohjeita, mutta se ei tarkoita, ettei aikuinen välittäisi lapsesta.

Parempi sammakot seinällä kuin suussa.

---------------------------

Piki ja pöljä päivä-kirjan ympärille rakennettu teemakokonaisuus toimi erinomaisesti koulun alkuun ja kirjan avulla tuli kerrattua ja opeteltua tietoja sekä taitoja, joita koulussa toimiessa tarvitaan. Jakson aikana minun oli opettajana havainnoida oppilaiden taitoja. Kuka on näppärä hienomotoriikan tehtävissä? Kuka osaa neuvoa ja auttaa kaveria? Kuka tunnistaa tunteita? Kuka osaa sanoittaa Pikin tunteita?

Suosittelen Kirkkopellon Piki ja pöljä päivä-kirjaa niin varhaiskasvatukseen kuin alkuopetukseen. Kollegani Tanja on toteuttanut samaa teemaa uuden 2. luokkansa kanssa ja kirja upposi hyvin myös heihin. 

......................

Lukuvuonna 2023-2024 toteutimme tämän teeman uudelleen. Isoja päivitystarpeita emme tätä blogijuttua lukiessamme keksineet, jotain kuitenkin.

Tein alla olevan kaltaisen monisteen oppilaille. Monistetta tehdessä lukijat tekivät itsenäisesti, mutta vielä lukemattomia ohjasin alku- ja loppuäänteen kuunteluun, jotta oikea tunne listasta löytyy. Monisteen löydät täältä. 

Sammakko-askartelun toteutin siten, että esittelin oppilaille Pinterestistä https://pin.it/7CUPrpN neljä erilaista vaihtoehtoa ja niistä jokainen valitsi millaisen sammakon tekisi.