torstai 9. marraskuuta 2017

Desimaaliluku-jakso jatkuu 5. luokalla..

Desimaalilukujen käsittely luokassamme jatkui lukusuoratyöskentelyn merkeissä. Jokainen oppilas sai A3-paperista leikatun suikaleen (halutessasi voit antaa oppilaille eri pituisia suikaleita). Suikaleen päihin kirjoitimme 0 ja 1. Sen jälkeen taitoimme suikaleen tarkasti puoliksi ja pohdimme mikä luku on 0 ja 1 puolivälissä. Taitteeseen kirjoitimme siis 0,5, samalla keskustelimme ja muistuttelimme mieleen murtoluvun ja desimaaliluvun yhteyttä ja kertasimme miten puoli kirjoitetaan murtolukuna.

Seuraavaksi lukusuora taitettiin uudelleen puoliksi, jolloin saimme kirjoittaa taitteisiin 0,25 ja 0,75. Taittelimme paperia niin monta kertaa kuin paperia oli helppo taittaa.


Jatkoimme lukusuoran työstämistä noppapelin avulla. Oppilaat piirsivät vihkoonsa 10x10 ruudukon ja saivat kaksi 0-9-noppaa ryhmää kohden. Vuorollaan pelaajat heittivät kahta noppaa ja valitsivat muodostivatko nopan silmäluvuista yhteen-, vähennys-, kerto- vai jakolaskun. Laskun vastaus kertoi, kuinka monta sadasosaa ruudukon ruuduista tuli värittää. Oppilaan väritettyä noppia vastaavan määrän ruutuja, kirjoitti hän luvun desimaalilukuna. Tavoitteena oli saada tasan yksi kokonainen, yhtään yli ei saanut mennä. 
Pelin päätyttyä jokainen pelaaja etsi ruudukkoon värittämilleen luvuille paikat punaiselta lukusuoralta.


Desimaalilukujen pyöristämistä harjoittelimme myös pelin avulla. Oppilaat piirsivät vihkoonsa neljä ruutua, ensimmäisen ja toisen ruudun väliin piirrettiin pilkku. Aluksi pelasimme koko luokan voimin, sen jälkeen pienissä ryhmissä. Pelissä arvottiin neljä numeroa nopalla. Tavoitteena oli joko suurin tai pienin luku. Jokainen nopan silmäluku kirjoitetaan ruudukkoon, oppilas saa itse valita mihin ruutuun numeron kirjoittaa jokaisen heiton jälkeen. Numeroiden paikkoja ei saanut vaihtaa. Neljän heiton jälkeen oppilaat vertailivat kenellä on suurin luku, tämä pelaaja voitti kierroksen. 
Peli ei kuitenkaan päättynyt tähän vaan seuraavaksi oppilaat piirsivät luvun kolmelle janalle, ensin ykkösten, sitten kymmenesosien ja sadasosien väliin. Pyöristyssäännöt muistuivat janojen kanssa työskennellessä hyvin mieliin. 
Samalla oppilaat tutkivat, voittiko suurimman luvun saanut pelaaja myös ykkösten tarkkuudelle pyöristetyn kierroksen? Entä kymmenesosien ja sadasosien tarkkuudella?


Pyöristyssääntöjen käsittely jatkui, sillä oppilaat hoksasivat, ettei kaupassa pyöristetä samalla tavalla kuin matematiikassa. Siispä otimme yhteyttä koulun vieressä sijaitsevaan K-marketiin ja saimme luvan tulla pitämään matematiikan tuntia myymälään.

Aloitimme kaupan tuulikaapissa lyhyellä teoria osuudella. Tutkimme eteisessä olevia mainoksia tarjoustuotteista ja pohdimme, mitä ko. tuotteista pitäisi maksaa, jos yhden kappaleen ostaa käteisellä. Kertasimme kaupan pyöristyssäännöt, jokaisella oppilaalla oli kokemuksia ostosten tekemisestä, joten kaikilla oli jonkinlainen käsitys siitä miten pyöristäminen kaupassa toimii.

Seuraavaksi suuntasimme myymälään. Oppilailla oli vihko, kirjoitusalusta ja kynä. Vihkon sivulle oli laitettu kolme otsikko. Kassalla kalliimpia, kassalla saman hintaisia ja kassalla halvempia. Oppilaat kiersivät kaupassa tutkivat hintalappuja ja listasivat tuotteita ja niiden hintoja eri sarakkeisiin sen mukaan pitäisikö niistä yksittäin ostaessa kassalla maksaa enemmän vai vähemmän kuin hyllynreunassa luki. Tarkan hinnan perään oppilaat pyöristivät kassalla maksettavan hinnan.


Alaspäin pyöristyviä hintoja oli vaikea löytää. Niitä onnistuimme löymään kuitenkin muutamia. Vauvanruoat olivat monet alaspäin pyöristyviä, samoin valmiiksi pakatuissa ja punnituitissa irtokarkkipusseissa oli alaspäin pyöristyviä hintoja.


Jonkin aikaa myymälässä kierrettyämme keräännyimme jälleen myymälän tuulikaappiin keskustelemaan huomioistamme. Eniten kaupasta oli löytynyt hintoja, jotka pyöristyvät ylöspäin. Yhdessä pohdimme syytä tähän.
Keskustelimme myös siitä, että kaupassa voi maksaa käteisen lisäksi kortilla. Pyöristetäänkö kortilla maksettaessa?
Osalla oppilaista oli tietoa kortilla maksamisesta, mutta päätimme kokeilla asiaa. Suffeli oli niitä harvoja tuotteita, jonka hinta (0.47 €) pyöristettiin alaspäin. Annoin yhdelle oppilaista rahaa 45 snt ja menimme myymälään. Oppilas osti Suffelin käteisellä ja minä toisen Suffelin kortilla. Molemmille meistä kassa sanoi hinnaksi 45 snt, mutta vain toinen sai karkin sillä hinnalla... mitäh?


Pyöristämisen harjoittelua jatkettiin luokassa. Matikkavarastoomme koottu kauppa kärrättiin luokkaamme ja hinnoittelin tuotteet meidän tarpeisiimme sopiviksi post-it-lapuilla. Ensimmäisenä oppilaat tutkivat kaupan hintoja ja palauttivat mieleen kaupan pyöristyssäännöt. Leikkirahoilla oppilaat laittoivat kunkin tuotteen viereen sen verran rahaa kuin kassalla käteisellä ostettaessa tarvittaisiin. Tämän tehtävän tekivät ne oppilaat, joille kaupan pyöristyssäännöt aiheuttivat vielä päänvaivaa.


Ne oppilaat, joille pyöristyssäännöt olivat helppoja, aloittivat suoraan haastavammasta tehtävästä, jossa pohjustimme desimaalilukujen yhteenlaskua ja arviointia. Oppilaat saivat 5 euron setelin. Heidän tehtävänään oli tutkia kaupan hintoja ja arvioida mitä he saisivat 5 eurolla ostettua. Tavoitteena oli käyttää raha mahdollisimman tarkasti. Pohdimme mille tarkkuudelle hinnat tulisi pyöristää. Onko yhden euron tarkkuus liian epätarkka? Osa euron tarkkuudelle, osa 50 sentin tarkkuudelle.. Arvioituaan mitä vitosella saisi ja laskettuaan pyöristetyillä arvoilla ostosten loppusumman, oppilaat laskivat ostosten tarkan arvon, jonka loppusumman sai pyöristää kaupan pyöristyssäännöillä.
Tämä oli oppilaista erityisen motivoiva tehtävä. Oppilaat vertailivat ostoksiaan ja sitä, kuka sai tarkimmin koko rahan käytettyä. Vitosen ostokset tehtyään oppilaat hakivat pankista 10 euron setelin, sen jälkeen 20 euron setelin ja yrittivät tehdä myös mahdollisimman tarkat ostokset tuhlatakseen myös nuo rahat mahdollisimman tarkasti.
Laskuharjoitusta tuli paljon ja samalla kertasimme oppilaiden kanssa laskustrategioita, kun pohdimme miten 1,12e+4,13e+3,72e voisi laskea helpoimmin. Osa oppilaista halusi ehdottomasti hyödyntää päässälaskustrategioita, muutama tarkisti miten desimaalilukujen allekkainlasku menikään ja laski tarkat hinnat allekkain.


Tästä jaksomme jatkuukin desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskuihin. Keskitymme jälleen kerran laskustrategioihin, jotta mahdollisimman moni kykenisi laskemaan desimaaliluvuilla päässälaskuja. Laskustrategioita on oppilaideni kanssa treenattu 1. luokasta alkaen ja nyt 5. luokalla strategioiden käyttäminen on jo sujuvaa ja monesti hyvin kekseliästä, kun oppilaat yhdistävät eri laskustrategioita tilanteen vaatimalla tavalla. Taitavat oppilaat hallitsevat strategiat hyvin, mutta strategioita kertaamme aina, kun lukualue laajenee, jotta oppilaat osaavat hyödyntää laskustrategioita myös uudella lukualueella.



Ei kommentteja: