torstai 26. lokakuuta 2017

Desimaalilukujen kertailua vitosten kanssa




Aloitimme 5. luokan desimaalilukujakson pelaillen. Oppilaat jakautuivat neljän oppilaan ryhmiin ja jokaisella ryhmällä oli kymmenjärjestelmävälineiden desimaaliosat, TSKY-alustat, 12 hernepussia sekä pelilauta, joko voimapaperille tai suoraan lattiaan permanent-tussilla piirrettynä (vinkki: permanent-tussi lähtee muovimatosta pyyhekumilla irti, tunnin päätteeksi neljä oppilasta ja 4 pyyhekumia, 2 min päästä lattia oli puhdas).



Oppilaat heittivät vuorotellen omat hernepussinsa pelilaudalle. Kun kaikki hernepussit oli heitetty, ryhmä kokosi luvun eli laski yhteen ykköset, kymmenesosat ja sadasosat.


Jokainen oppilaista rakensi luvun omalle alustalleen kymmenjärjestelmävälineillä ja kirjoitti luvun numeroilla vihkoonsa. Lopuksi ryhmä tuli sijoittamaan luvun luokan lattialla olevalle lukusuoralle. Viime vuonna lukusuora oli desimaaliluvuilla haastava, mutta nyt luvut löysivät paikkansa lukusuoralta helposti.


Harjoituksen päätteeksi jokainen oppilas järjesti oman ryhmänsä luvut pienimmästä suurimpaan ja harjoitteli lukujen lukemista matematiikan kielellä parilleen. "Kuusi pilkku kolkytyks" sijaan vaadin oppilailta matikan tunneilla, että he osaavat sanoa luvut oikein eli kuusi kokonaista 31 sadasosaa.


Oppikirjastakin löytyi sopiva tehtävä tunnin lopuksi tehtäväksi ja oppilaat tunnistivat luvuista kymmenesosia, sadasosia ja tuhannesosia.


Jatkoimme desimaalilukujen kanssa työskentelyä ja desimaalilukujen vertailua pelaamalla sude- ja pide-pelejä (desimaaliluku-versio Hannele Ikäheimon ja Eija Voutilaisen Murtolukuja välineillä luokille 3-6-kirjan sumu- ja pimu-peleistä). Oppilaat pelasivat 4 oppilaan ryhmissä. Jokaisella oppilaalla oli kymmenjärjestelmävälineet. Oppilas nosti pöydällä olevasta pinosta kortin ja rakensi kortissa olevan desimaaliluvun pöydälle. Jokainen oppilas teki samoin, lukujen väliin oppilaat asettivat askartelutikuista vertailumerkit. Se oppilas, jonka luku on kierroksen suurin saa sinipunakiekon pisteen merkiksi. Jokainen oppilas ottaa oman lukunsa pois pöydältä ja alkaa uusi kierros. Sude-pelissä voittaa SUurimman DEsimaaliluvun rakentanut oppilas, pide-pelissä voittaja on PIenimmän DEsimaaliluvun rakentanut oppilas.

Oppilaat rakensivat lukunsa ja vertailivat desimaalilukuja.

Ulkona pelasimme desimaalilukujen kanssa samoilla sude- ja pide-korteilla useampia leikkejä. 

Lukujen ominaisuuksia tutkimme leikissä "Kaikki luvut liikkeelle". Leikissä jokaisella oppilaalla on desimaalilukukortti ja he asettuvat leikkialueen päätyyn. Alueen keskellä oleva opettaja huutaa "Kaikki luvut liikkeelle". Oppilaat kysyvät "Ai mitkä?" Opettaja kertoo jonkin luvun ominaisuuden "Ne luvut, joissa ei ole yhtään kymmenesosaa". Kaikki oppilaat, joilla ei ole luvussaan kymmenesosia saavat vapaamatkan leikkialueen toiseen päähän, muita oppilaita opettaja yrittää ottaa kiinni (vrt. mustekala-leikki). Kiinnijääneet jäävät ottamaan muita kiinni seuraavalla kierroksella. Leikki päättyy, kun kaikki oppilaat on saatu kiinni.

Leikin päätyttyä oppilaat muodostivat jonon heillä kädessä olevien desimaalilukukorttien avulla siten, että he olivat jonossa pienimmästä suurimpaan.

Oppilaat nimesivät toistensa luvut ja pienemmän luvun saanut voitti toisen
pelaajan kortin itselleen.

Pikalukuhippa toimii myös desimaalilukukorteilla. Oppilailla oli kädessään yksi kortti, kaikki ottivat kaikkia kiinni. Kiinni jäädessä hippa ja kiinniotettu asettuvat vastakkain ja laskevat kolmeen paljastaen korttinsa. Molempien pitää osata kertoa kaverin luku matematiikan kielellä, sen jälkeen pienemmän luvun saanut oppilas muodosti sormistaan vertailumerkin ja nappasi suuremman kortin itselleen. Eli tässä pelissä pienemmällä luvulla voitti. Voittanut oppilas jatkoi peliä pelaten seuraavaksi kortilla, jonka juuri voitti. Hävinnyt oppilas käy hakemassa opettajalta uuden kortin, ellei hänellä ole aiemmin voitettuja kortteja.

Roskis-peliä pelasimme joukkuepelinä ulkona 4-5 oppilaan joukkueissa. Joukkueella oli neljän (tai viiden) ruudun suora. Ensimmäinen oppilas juoksi kauempana olevan opettajan luokse, otti salaisuuspussista desimaalilukukortin, yhdessä ryhmän kanssa oppilaat päättivät mihin ruutuun oppilas menee seisomaan. Sen jälkeen seuraava oppilas lähti hakemaan korttia. Valittuaan ruutunsa oppilas ei saanut enää vaihtaa paikkaa, jokaisen oppilaan tuli asettua ruudukkoon pienimmästä suurimpaan. Jos oppilaan saamaa lukua ei voinut ruutuun enää sijoittaa, menee luku "roskiin" eli oppilas juoksi opettajan luokse ja vaihtoi lukunsa toiseen. Ensimmäinen joukkue, jonka ruudukko oli täynnä voitti pelin, mikäli lukujono oli oikein pienimmästä suurimpaan järjestetty. Roskis-peli ulkona oli päivän hittipeli ja oppilaat olisivat halunneet pelata sitä uudelleen ja uudelleen.

Roskis-pelin ulkoversiossa oppilaat menivät itse ruudukkoon kortit kädessään.

Arvaa mitä lukua ajattelen-peliä jatkoimme roskis-pelistä oppilaille käteen jääneillä korteilla. Asetuimme piiriin ja joku oppilaista valitsi yhden luvuista, jotka leikkijöillä oli kädessään. Kyllä/ei-kysymyksillä leikkijät yrittivät saada selville mikä luku on kyseessä. Mikäli oma luku ei voi olla ajateltu luku, meni leikkijä kyykkyyn, mutta saattoi jatkaa edelleen kysymysten esittämistä.

Luvut, joilla oli leikitty siirrettiin lukusuoralle.

Ulkona emme enää ehtineet sijoittaa lukuja lukusuoralle, mutta luokassa sijoitimme luvut vielä lukusuoralle. Minulla oli luokan lattialla kaksi blankoa-lukusuoraa, jolle oppilaat sijoittivat lukuja. Lisäksi voimapaperin suikaleelle mittasimme janan ja luvut merkittiin myös janalle. Sovimme, että lapuissa olevat luvut ovat metrejä, joten oppilaat mittasivat esim. 1.46 m janalle. Samalla tuli kerrattua, että senttimetri on metrin sadasosa ja millimetri tuhannesosa metristä.


Mittayksikkömuunnoksia kertailimme, kun samat luvut
merkittiin myös voimapaperille piirretylle janalle. Kortissa
oleva luku oli metrejä ja oppilaiden piti mitata ja merkitä
janalle luku. Samalla muunsimme metrit vielä senttimetreiksi.

Lukujonotaidot ovat tärkeitä ja niitä treenattiin desimaalilukujakson alussa sekä pareittain hernepussilla kopitellen, että Kaboom!-pelillä. Lukujono-Kaboomissa oppilas nostaa purkista jäätelötikun ja sanoo tikussa olevasta luvusta seuraavat viisi lukua sovitun säännön mukaan. Tällä kertaa pelasimme esimerkiksi siten, että lukuun piti lisätä aina 0.2 eli kun oppilas nosti tikun jossa luki 2.7 jatkoi hän lukujonoa 2.9, 3.1, 3.3, 3.5, 3.7. Saadessaan Kaboom!-tikun joutuu oppilas laittamaan kaikki keräämänsä tikut takaisin purkkiin.

Tein desimaalilukuja varten kaksi erilaista Kaboom!-settiä,
toinen oli helpompi ja toinen vähän vaikeampi, koska siinä
oli myös sadasosat.

Lisäksi löysin teacherpayteacher.comista desimaali- ja murtolukuihin tehdyn sovelluksen Uno-pelistä. Sitä päästiin myös oppilaiden kanssa testaamaan. Oppilaat pelasivat Uno-sovellusta mielellään, hieman muokkaamista se kuitenkin vaatii ennen kuin peli harjoittaa desimaali- ja murtolukuja. Skip-, reverse- ja draw two-kortteja on pakassa liikaa ja sen vuoksi oppilaat pelasivat väriä, eivätkä juurikaan miettineet mikä murtolukukortti tai desimaalilukukortti sopisi pelattavaksi. Luultavasti poistan nuo erikoiskortit pakasta ja pelaamme tätä jatkossa ehkä siten, että pienryhmässä on aikuinen mukana pelissä, jolloin aikuinen voi pysäyttää pelin aina välillä ja pohtia yhdessä oppilaiden kanssa millä numerokortilla voi peliä jatkaa.
Eli tämä peli vaatii hieman sääntöjen muokkaamista ennen kuin siitä tulee hyvä matikkapeli.


Tällaisilla touhuilla aloittelimme desimaaliluku-jaksoa ja kertailimme desimaaliluvun käsitettä. Ensi viikolla jatketaan desimaalilukujen parissa.



5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aivan huikea juttu! Ilolla ja jännittyneenä luin kaiken läpi :-))))) KIIIIITOS!
Olipa hieno idea myös tuo SUDE ja PIDE -pelit... mutta katso alla kohta 2)

:-)))) Hannele

Pari korjausta:

1) Otsikko po. Desimaalilukujen...
2) SUMU- ja PIMU-pelit on esitetty kirjassamme Murtolukuja välineillä luokille 3-9.
Tekijöinä ovat Hannele Ikäheimo ja Eija Voutilainen. Kustantaja: ELLI

Anniina-ope kirjoitti...

Kiitos Hannele!
Korjasin kirjoitusvirheet, niitä tuppaa omiin teksteihin helposti jäädä, kun ei omia virheitä nää.

Aliisi kirjoitti...

Olit nähnyt vaivaa tämän suunnittelussa ja meille muille esitellessäsi. Kiitos kovasti. Tässä oli monta asiaa, jotka ovat mietityttäneet itseä. Hernepussileikki oli super innovaatio!
Terv. Suvi Sankinen

Niina Pasanen kirjoitti...

Tuo oppikirjan sivu näyttää mielenkiintoselta. Mikä kirjasarja teillä on käytössä? Mukavasti taas pystyn suoraan hyödyntämään sun juttija täältä lun siirryin itekki isompoen opeks. :D Iso kioyos Anniina!

Anniina-ope kirjoitti...

Meillä on käytössä tänä vuonna Neeviikuu-kirja. Kirjasta löytyy oppilaille ihan hyviä tehtäviä ja toimii VaNen parina menetelmän oman kirjasarjan puuttuessa. Oppikirja on parempi kuin opeopas. Jonkun verran olemme oppikirjassa hyppineet asioiden yli, kun opetan opsin mukaan enkä kirjan.
Vanetetuille oppilaille Neeviikuu 5. luokan kirja tuntuu helpohkolta.