perjantai 4. huhtikuuta 2014

KiVassa koulussa ei kiusata

Tällä viikolla olemme oppilaiden kanssa paneutuneet kiusaamis-teemaan, koska luokassa on viime aikoina esiintynyt paljon riitelyä ja kiusaamissyytöksiä.


Oli taas kerran jännä huomata, kuinka ekaluokkalaiset tunnistavat kiusaamisen ja pystyvät erottamaan sen esimerkiksi riitelystä, silloin kun tarkkailevat tilannetta ulkopuolisena. Kun omat tunteet ovat pelissä, ei samoja huomioita yleensä osata tehdä vaan kaikki koetaan kiusaamiseksi.

Otin KiVa-koulumateriaalin kuvista kopiot luokan oveen. Ehkäpä välituntiriidat saadaan jatkossa helpommin ja nopeammin selvitettyä, kun voimme helposti palata KiVa-koulun selkeisiin kuviin ja tunnistaa millaisesta tilanteesta välitunnilla oli kyse.

Myös kiusaajien rooleista oppilaat keskustelivat paljon ja pohtivat millaisia itse kiusaamistilanteessa olisivat. Rooleja kiusaamistilanteissa käsittelimme eri tavoin. Ensin kävimme roolit läpi KiVa-materiaalien avulla ja yhdistimme kiusaajat välituntitilanteeseen, johon oppilaiden oli helppo samaistua.

Koulukummiensa kanssa oppilaat työstivät kiusaamistilanteisiin suhtautumista tarinan avulla. Kummi luki omalle ekaluokkalaiselleen seuraavan KiVa-materiaaleista muokatun kertomuksen alun:

Astut sisään liikuntasaliin. Siellä tapahtuu paljon kaikenlaista, ja suuri sali tuntuu olevan täynnä luokkasi oppilaita. Osa kiipeilee köysissä ylös ja alas ja taas ylös, melkein kattoon asti. Salin keskelle on tuotu suuri trampoliini, ja puolapuillakin kiipeilee paljon oppilaita. Huomaat, että puolapuiden luona on pari kaveriasi, ja lähdet kävelemään heitä kohti. Heillä näyttää olevan hauskaa, he nauravat ja huutelevat toisilleen.
Kun olet aivan heidän vieressään, huomaat etteivät he huutelekaan toisilleen, vaan puolapuihin kiivenneelle tytöille. Tämä pitää kiinni ylimmästä puolasta ja näyttää väsyneeltä, siltä että haluaisi jo tulla alas. Mietit hetken, miksi tyttö ei vain laskeudu maahan, mutta sitten ymmärrät, että kaverisi eivät päästä häntä. He huutelevat tytölle ja seisovat edessä niin ettei hän pääse alas. Heillä tuntuu olevan hauskaa ja sinun tekisi mieli mennä nauruun mukaan.
Olet jo päästämäisilläsi ilmoille kunnon naurun tai ehkä aiot huutaa jotain tytölle, joka roikkuu edelleen puolapuilla. Silloin huomaat tytön kasvot. Hänellä ei ole hauskaa. Hän näyttää siltä, että voisi purskahtaa itkuun. 

Luettuaan tarinan ekaluokkalaiset pohtivat ja kirjoittivat kummin kanssa kertomuksen loppuun. Oppilaat pohtivat eri vaihtoehtoja toimia kuvatussa tilanteessa ja kirjoittivat parhaimmalta ja itselle sopivimmalta tuntuvan vaihtoehton kertomukseksi. Tunnin päätteeksi kaikki kertomuksen päätösvaihtoehdot luettiin läpi ja niistä keskusteltiin.

Kiusaamis-aiheeseen liittyen luin viikon aikana oppilaille perinteisiä lastensatuja, joissa kiusaamisaihe nousee hyvin esiin. Tällaisia kertomuksia ovat esim. Tuhkimo ja Ruma Ankanpoikanen. Tarinan jälkeen etsimme luetusta kertomuksesta kiusaajan, kiusatun sekä eri rooleissa (mukana kiusaajat, naureskijat, hiljaiset hyväksyjät ja puolustajat) toimivat henkilöt saduista. Kiitettävästi oppilaat olivat asian ymmärtäneet, toivottavasti asti muistuu mieleen vielä kun seuraava kiusaamistilanne sattuu omalle kohdalle. 



Myös kiusaamistilanteen rooleista tein oppilaille taulun luokan oveen tutkittavaksi ja mieleen palautettavaksi. Useampi oppilas pysähtyikin viikon aikana lueskelemaan oveen kiinnitettyjä julisteita kiusaamistilanteista. 



Loppuviikosta palasimme aiheeseen vielä VanGoghin myötä kun luin oppilaille kirjan VanGoghin elämästä ja siitä kuinka häntä hänen erilaisuutensa vuoksi pilkattiin. Mutta tästä aiheesta voit lukea toisesta päivityksestä :)

1 kommentti:

Mare kirjoitti...

Tärkeä aihe pitää esillä aina välillä