keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Jo joutui armas aika.. katsetta menneeseen ja tulevaan



Koulussamme juhlittiin kevätjuhlia perjantaina, koska juhlat jouduttiin pitämään naapurikoululla oman juhlasalin puuttuessa siirtoparakistamme. Juhlat sujuivat hyvin, vaikka oma panostukseni toteutukseen oli vähäistä. Luokkamme viulisti oli luvannut soittaa ja kaksi oppilastani ilmoitti haluavansa tanssia, neljäs piirsi taustan esitykseen. Kenraaliharjoituksessa näin esityksen kokonaisuutena. Eikös tämä ollut juuri sitä uuden opsin mukaista oppilaiden osallisuutta? ;-)

Lauantaiaamuna pelasimme tiukan pesismatsin opettajat vastaan kutoset ja osuin palloon!! :D Näissä tunnelmissa oli siis hyvä jakaa todistukset ja lähettää oppilaat kesälomille! Opettajakin oli ollut kiltti, jos kiltteyden mittarina pidetään suklaan määrää.

Ennen lomamoodiin asettumista on hyvä pohtia: Mikä meni hyvin? Mikä ei toiminut? Mitä haluaisin ensi vuotta varten kehittää?

Kolme asiaa jatkoon

1. Kalenteri

Luokassamme oli käytössä tänä vuonna "kalenterivihkot". Kalenterivihkoon tulostin oppilaille teacherpayteachersistä kalenteripohjia aina pari kuukautta eteenpäin. Säännöllisin väliajoin kaivettiin kalenterit esille ja merkittiin kalenteriin tulevat, tiedossa olevat, tapahtumat ja erikoisaikataulut. Näin oppilas saattoi kalenterista seurata ajankulua ja suunnitella omaa ajankäyttöään.



Kalenterivihkoon tehtiin myös elokuussa 3-5 tavoitetta lukuvuoden osalle. Lukuvuoden kuluessa ajoittain otimme viikon tavoitteita, joita kirjattiin kalenterivihkoon ja arvioitiin niiden toteutumista. 

Jokaisen jakson alkaessa jaoin oppilaille monisteen, johon olin kirjannut ko. jakson tavoitteet (opittavat asiat sekä työskentelytaitoihin liittyvät tavoitteet). Monisteeseen oli kirjattu myös isoimmat tehtävät, joita jakson aikana tehdään eli esimerkiksi jos jakson aikana toteutetaan jokin tietoteksti tai roolipeli. Ja lopuksi oppilas löysi monisteesta vielä listan asioista, jotka jakson päätteeksi arvioin ja joista jaksosta annettu arvosana muodostuu. Joissain jaksoissa kirjasin myös perusteet eri arvosanoille. Etenkin silloin, jos oppilaan piti jakson lopussa kokeen sijaan palauttaa vihko ja siihen tehtyjä itsenäisiä tutkimustehtäviä, määrittelin kuinka monta tehtävää ja kuinka laajoja niiden tulee olla, jos oppilas tavoittelee arvosanaa 9 jne. Jakson lopuksi oppilas täytti kalenterivihkoon vielä pienen itsearvioinnin. Opettajan valitsemia 3-4 asiaa arvioitiin hymynaamalla ja lisäksi vaadin, että oppilaan oli kirjoitettava sanallinen arvio ainakin kahdesta arvioidusta kohdasta ja kirjata perusteet arviolleen.



Kalenterivihko oli mielestäni erinomainen työkalu, joka ohjaa oppilasta oman työskentelyn suunnitteluun ja samalla arviointiin. Kalenterivihko menee siis jatkoon!

2. Ulkoluokka

Ulkoluokka-hankkeen myötä tänä vuonna ulkona opettamisesta tuli säännöllistä. Opiskelun määrä lisääntyy vuoden mittaan ulkona koko ajan, kun ulkona työskentelystä tuli "arkipäivää". Toki ulos pakotti myös liikuntasalin puute (olemme evakossa kaksi lukuvuotta ilman liikunta- ja käsityötiloja omassa koulussa), joten liikunnan opetusta tuli toteutettua monella tavalla ja nyt painotus oli luontoliikunnassa. Pitkä talvi mahdollisti sen, että liikuntatunneilla hiihdettiin, luisteltiin, pulkkailtiin, retkeiltiin ja lasketeltiin. Olimme metsässä keskimäärin kerran kuussa yhden päivän, sen lisäksi viikottain pidin ulkona oppitunteja, myös muita kuin liikuntatunteja. Rospuuttokeleillä ulkona oppiminen oli vähäisempää, mutta alkusyksystä ja loppukeväästä olimme päivittäin ulkona.
Ulkoluokkailu jatkuu ensi lukuvuonna ja tarkoitus on vieläkin lisätä ja tehostaa ulkona tapahtuvaa oppimista. Kaikilla ensi vuoden oppilaillani on polkupyörät ja ajatus on, että otamme alkusyksyn vakkaripaikaksemme läheisen luontokohteen, jonne voimme helposti siirtyä polkupyörillä. Lisäksi yhteistyö rinnakkaisluokan kanssa mahdollistaa kolmen aikuisen läsnäolon retkellä ja siten tehokkaamman työskentelyn.
Miksi haluan siirtää opetustani ulos? Ulkona opetus on konkreettista ja toiminnallista. Ahtaassa luokassa liikkumista joutuu aina jonkin verran rajoittamaan, niitä rajoja ei ulkona ole. Ulkona toimimme yhdessä, jolloin ryhmätyötaidot korostuvat. Koen, että metsäretkillä on ryhmäyttävä vaikutus, vaikka retkeen ei sisältyisi varsinaisia ryhmäytystehtäviä. Toisaalta myös monella koulussa tiettyä roolia kantavalta oppilaalta, tämä rooli karisee metsään saavuttaessa eikä hänen tarvitse enää esittää mitään vaan hän uskaltaa olla oma itsensä.
Lisäksi kuluneen vuoden aikana olen huomannut, kuinka oppilaiden luontosuhde ja kiinnostus ympäristöasioihin on noussut. Esimerkkinä eräänä sunnuntaina luokkamme WhatsApp-ryhmässä oppilaiden aloittama keskustelu siitä, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. He keskustelivat toista tuntia siitä miten ilmastonmuutos näkyy eri puolilla maailmaa ja mitä uhkia ilmastonmuutos tuo tullessaan.
Koen, että ulkoluokkailu on Ops2016-mukaista toimintaa parhaimmillaan. Miksi?
- fyysinen aktiivisuus
- erilaiset oppimisympäristöt
- konkretia
- kestävä kehitys

3. Roolipelit

Keväällä opiskelimme useampia historian kokonaisuuksia roolipelin avulla. Se oli työtapa, joka itseäni hieman jännitti aluksi, koska en ollut varma saanko koko luokan leikkiin mukaan. Mutta siitä ei tarvinnut huolehtia, sillä kaikki olivat innolla mukana! Ja kyselivät, emmekö voisi tehdä tällaisia lisää! Ei huolta, ensi vuonna seikkailemme keskiajan Suomessa ja tutustumme Ruotsin suurvalta-aikaan, eiköhän näistä teemoista roolipeli jos toinenkin loihdita!
Suunnitelmissa on lisätä oppilaiden osallisuutta roolipelin kehittelyyn siten, että jokainen jakson aikana kehittelee oman hahmonsa, jota yhteisessä roolipelissä esitää.

Asioita, joita haluan kehittää tai toteuttaa ensi vuonna

1. Rentoutusvälitunti

Osallistuin Espoossa toteutettavaan koulujen vertaisarviointiin oman kouluni edustajana ja sain vierailla lähistön koulussa tutustumassa heidän toimintaansa. Tuolta vierailulta poimin mukaani idean rentoutusvälitunnista, jonka aion ensi vuonna toteuttaa omassa luokassani.
Kerran viikossa pidän rentoutusvälitunnin, joka on oppilaille vapaaehtoinen. Ne, joiden pitää päästä purkamaan välitunnilla energiaansa jalkapallo- tai koripallokentälle, pääsevät tietenkin pelaamaan. Mutta ne, jotka haluavat, voivat jäädä luokkaan rentoutumaan: Kaihtimet kiinni ja luokka hämäräksi, rentoutus musiikki soimaan, muutama venytys koko keholle ja sen jälkeen rentoutustuokio jumppamatoilla maaten. Nähtäväksi jää, tuleeko tästä hitti vai huti.

2. Kirjallisuusopetus

Kuluneen lukuvuoden aikana luimme enemmän kuin aiempina vuosina. Yksi konkreettinen syy, miksi kirjallisuustunti tuli oikeasti joka viikko pidettyä, oli se koulussamme kokoontunut Matilda-ryhmä. Ylöspäin eriyttävään kirjallisuustoimintaan osallistui yksi oppilas luokaltamme, emmekä voineet tietenkään luokassa edetä teemassa hänen ollessa poissa. Koko tuntia oppilaani eivät jaksa lukea alusta loppuun, joten lukutuntien rakenne oli usein sellainen, että puolet tunnista minä luin oppilaille ääneen ja puolet tunnista oppilaat lukivat omia kirjojaan. Vaihdon kohdalla pidettiin pieni tauko, joka saattoi sisältää puheharjoituksia jonkin runon avulla, omasta kirjasta kaverille kertomista tms. jotain, jonka aikana oppilaat nousivat seisomaan, liikkuivat hieman ja pääsivät hetkeksi puhumaan.
Viime vuonna kirjasimme lukemiamme kirjoja Helmet-lukuhaastetta varten, mutta tänä vuonna "vain luimme". Ensi vuonna toivoisin, että lukeminen olisi tavoitteellisempaa ja että luettujen kirjojen määrä konkretisoituisi lukuvuoden lopussa, vaikkapa lukudiplomin avulla.
Daily5-menetelmä on toimiva lukemisen opetusmalli ja ehkäpä ensi lukuvuonna taas enemmän hyödynnän sitä suomen kielen opetuksessa. Tämä jää vielä pohdintaan, mikä on kirjallisuuden opetuksen muoto ensi vuonna. Onko sinulla jokin superidea kirjallisuusopetuksen toteutukseen?

3. Kadonneiden kynien ja kumien mysteeri

Luokassani on vuosia ollut yhteiskäyttö kynät ja kumit. Henkilökohtaisia kyniä ja kumeja en ole jakanut ja tämän ansiosta olenki säästynyt "mulla ei ole kynää"-kommenteilta lähes täysin. Tänä vuonna lyijykynien menekki ylitti aiemmat vuodet ja uusia kyniä piti lisätä luokan purkkiin vähän turhan usein. Oma tulkintani on, että ongelman aiheuttivat kutosluokkalaisten muiden opettajien tunnit. Oppilaat joutuivat ottamaan omasta luokasta kynän mukaan mennessään muualle ja jos tuo muualla oleva tunti oli koulupäivän päätteeksi ja toinen opettaja lopetti tunnin ennen kuin minä omassa luokassa, lähtivät oppilaat kotiin käymättä kotiluokassa, joten kynä jäi johonkin matkalle tai hautautui repun pohjalle..
Yhteiskäyttökynät toimivat mielestäni hyvin silloin, kun luokanopettaja opettaa lähes kaikki tunnit. Nyt kun muiden opettajien tunteja oli puolella luokalla melko paljon, eivät yhteiskäyttökynät toimineet.
Kynäongelma taitaa olla kuitenkin niitä opetusalan ratkaisemattomia mysteereitä? Vai onko sinulla jokin kikka, jolla olet pystynyt ratkaisemaan tämän ikuisen ongelman?

..........................

Näillä aatoksilla päätän kuluneen lukuvuoden. Yhdysluokkaopetus oli opettavaista, eikä se kaikissa tilanteissa ollut helppoa. Ensi vuonna opetan vain yhtä luokka-astetta ja odotan ilolla ensi lukuvuotta. En kuitenkaan kieltäytyisi, jos minulle uudelleen tarjottaisiin yhdysluokkaa, vaan ottaisin haasteen ilolla vastaan. Ensi vuosi ei kuitenkaan ole ihan tavallinen vuosi. Teemme ensi vuonna tiivistä yhteistyötä rinnakkaisen pienluokan kanssa ja tavoitteena on inkluusion toteuttaminen. Yhteisopettajuus on minulle uutta, jännittävää, ehkä jopa pelottavaakin. Hetken lepo ja sen jälkeen innokkaasti kohti uusia haasteita!

Aurinkoista ja lämmintä kesää sinulle!
T. Anniina-ope



P.S. Kevätjuhlassa jaettiin oppilaille stipendejä, mutta näin kesäloman aluksi sain opekin oman stipendin! Sain kunnian vastaanottaa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkinnon erinomaisesta työstä matematiikan opettamisen kehittämiseksi. Nöyränä kiitän tunnustuksesta! Varga-Neményi-menetelmä on antanut minun opettajuudelleni paljon ja olen ollut etuoikeutettu, kun olen saanut työskennellä Varga-Neményi ry:n kouluttajien ja hallituksen kanssa yhdessä ja heiltä oppien. Kiitos Varga-Neményi ry:lle mahdollisuuksista, jotka minulle ovat yhdistyksen kautta avautuneet!





Ei kommentteja: