maanantai 12. maaliskuuta 2018

Keskiaika larppailua (5.-6. luokka)


Historian keskiaika jakso on alkanut innostuksen vallassa. Kollegani rohkaisemana aloitimme viime viikolla larppaamalla keskiaikaista luostaria. Oppilaat olivat noviiseja, jotka tulivat tutustumaan Pyhän Kirstin luostariin. Aamu alkoi hämärässä luokassa kynttilöiden valossa Taize-musiikin soidessa taustalla. Oppilaat toivotettiin tervetulleiksi luostariin.

Operoolissa:
Tervetuloa luostarivierailulle. Minä olen sisar Anniina ja toimin tämän luostarin abbedissana eli johtajana. Minut on pyydetty esittelemään teille tätä Pyhän Kirstin nunnaluostaria. Tämäkin luostari on syntynyt halusta olla lähellä Jumalaa ja omistaa elämä Jumalan palvelemiselle. Minä tulin luostariin, koska halusin auttaa sairaita luostarin sairaalassa. Lisäksi minua kiinnosti mahdollisuus opiskella luostarissa. Tytöille ja naisille luostari on ainoa mahdollisuus oppia lukemaan. Päätökseeni kyllä vaikutti myös se, että vanhempani olivat valinneet minulle puolisoksi vanhan, rikkaan leskimiehen, enkä halunnut naimisiin hänen kanssaan.

Luostarin tärkein paikka on kirkko, jossa toimitetaan jumalanpalvelukset ja rukoushetket, joita on useita päivässä. Joskus luostarissa jaetaan vuorot läpi vuorokauden niin, että joku on koko ajan pitämässä rukoushetkeä tai lukemassa ääneen Raamattua.

Luostarissamme on kirjasto, koulu, nunnien asuintilat sekä sairaala, joihin te pääsette nyt tutustumaan sisarten johdolla.


Luokka jaettiin kolmeen ryhmään ja ryhmät tutustuivat luostarin kirjastoon, kouluun ja sairaalaan. 

Luostarin kirjastossa opittiin, että keskiaikaiset kirjat oli kaikki käsin kopioitu. Oppilaat pääsivät kokeilemaan musteella kirjoittamista ja vanhanaikaisia kirjaimia. Sulkia ei valitettavasti tähän hätään ollut, joten käytimme mustekyniä, jotka oikeasti ovat myöhemmältä ajalta. Haastetta oli mustekynässäkin riittämiin. Oppilaat harjoittelivat kirjoittamaan oman nimensä. Muutama yritti myös kopioida kalligrafisilla kirjaimilla latinaksi kirjoitettua Raamatun tekstiä siitä, kuinka Jumala loi maailman. 

Luostarin koulussa oppilaat toistivat ulkolukuna opettajan perässä latinankielistä tekstiä. Lisäksi oppilaat pähkäilivät Kaarle Suurelle esitetyn arvoituksen parissa kuinka kettu, lammas ja kaali saadaan joen yli ilman, että kukaan heistä syö toista. 


Luostarin sairaalassa oppilaat lukivat lyhyen tekstin sairaanhoidosta keskiajalla. Keskiajalla lääkekasvit usein muistuttivat jollakin tavoin sitä ruumiinosaa, jota oltiin hoitamassa. Oppilaat pohtivat millä rohdolla voisi hoitaa korvatulehdusta, entäpä kurkkukipua?
Lisäksi luostarin yrttitarhassa oli muutamia yrttejä, jotka oppilaiden piti tunnistaa. Mitä sairauksia oreganolla, mintulla ja basilikalla voitaisiin hoitaa?



Luostarilarppi vedettiin läpi tunnissa. Aikaa olisi voinut olla kaksikin tuntia, mutta muiden opettajien tuntien vuoksi aika oli rajattu. Homma toimi erinomaisesti ja oppilaat pitivät! Moni jäi vielä välitunniksi luokkaan kirjoittamaan keskiaikaisia kirjaimia. Tästä kokemuksesta rohkaistuneina jatkoimme heti maanantaina metsässä larppailua..

Maanantaina suuntasimme heti aamusta metsään, jossa vietimme koko koulupäivän. Oppilaat saivat jokainen roolin ja he edustivat eri säätyjä. Ylintä maallista valtaa päivän aikana käytti Ruotsin kuninkaan Itämaahan lähettämä käskynhaltija, eli minä ja mukana ollut koulunkäynninohjaaja oli piispa ja johti tarvittaessa kirkkoa. Tosin päivä sujui niin hyvin oppilasvetoisesti, että käskynhaltija ja piispa saivat lähinnä valvoa tapahtumia.





"Tänään seikkailemme keskiaikaisessa Pirttimäen läänissä. Ruotsin kuningas hallitsee Itämaata, jota myöhempinä aikoina alettiin kutsua Suomeksi. Pirttimäen alue on läänitetty kreiville, joka on aloittamassa uuden linnan rakentamisen maansa puolustamiseksi.
Pirttimäen alueella toimii myös Pyhän Yrjänän luostari, joka on kuuluisa taitavista sairaanhoitajista. Pirttimäen kirkkoa johtaa pappi, joka valvoo huolehtii jumalanpalveluksista, opettaa kansalle kristinuskoa ja valvoo, etteivät ihmiset tekisi syntiä.
Pirttimäen alueella on paljon taitavia käsityöläisiä. Heitä on muuttanut paljon kirkon lähettyville ja alueelle on muodostunut pieni keskusta, jossa käsityöläiset ja kauppiaat asuvat. Käsityöläisistä ja kauppiaista on muodostunut oma säätynsä, porvaristo, jotka ovat arvoasteikolla talonpoikien yläpuolella ja aatelisten alapuolella, siitäkin huolimatta, että varakkaimmat porvarissäädyn edustajat ovat rikkaampia kuin monet aateliset.
Elämme kevättä, päivä pitenee ja samoin talonpoikien työpäivät, sillä kelloa emme tunne. Työpäivä alkaa auringon noustessa ja päättyy sen laskiessa. Pirttimäen suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjänän muistopäivä lähestyy ja sitä juhlitaan kylän kirkossa, luostarissa sekä kirkon menojen jälkeen järjestettävillä markkinoilla ja turnajaisissa.
Olet tänään osa Pirttimäen keskiaikaista yhteiskuntaa. Huolehdithan saamistasi tehtävistä huolellisesti. Saat päivän aluksi ohjeita tehtävistä, joista sinun pitää päivän aikana huolehtia. Päivä saattaa sisältää myös yllättäviä käänteitä, sillä koskaan ei tiedä uhkaako vaara läänityksen ulkopuolella, syttyvätkö puiset rakennukset palamaan vai leviääkö Pirttimäkeen jokin vaarallinen sairaus. "

Aloituksen jälkeen jokainen sai roolinsa ja roolihenkilön päivän aikana toteutettavat tehtävät lapulla. Oppilaille jaetun materiaalin voit tulostaa täältä

Kruununvouti ja talonpojat olivat alkuosan päivästä linnoitustöissä. Sopivan linnan paikan löydyttyä kruununvouti johti työtä ja lapiot heiluivat. Lumesta muodostui jykevä linna vallihautoineen. Linnoituksen valmistuttua kruununvouti antoi talonpojille tehtyä työtä vastaan vuokralle peltoa ja maata mökkiä varten. Talonpojat mittasivat tarkasti jokaiselle aarin kokoisen maa-alueen ja alkoivat suunnitella mitä pelloilla viljelisivät. Pappi kävisi myöhemmin keräämässä myös talonpojilta kirkon kymmenykset, joten jotain maataloustuotteita pitäisi olla papille maksettavaksi.


Kirkko ja luostari perustettiin retkipaikalla keskeiselle ja korkealle paikalle. Pappi ja kaksi luostarin nunnaa rakensivat itselleen kirkon ja luostarin. Luostari koristettiin lumesta muovailluilla risteillä. Päivän aikana pappi piti "jumalanpalveluksen", jossa hän luki kirkkokansalle Ritari Yrjänän tarinan runomuodossa ja luki kuulutukset. Lisäksi papin luona kävi yksi jos toinen synnintekijä tunnustamassa pahat tekonsa, jotka pappi antoi heille anteeksi. Pappi kiersi myös päivän aikana keräämässä kymmenyksiä talonpojilta ja aatelisilta.

Luostarin väki oli kuuluisa parantamisen taidoistaan. Luostarin rakentamisen jälkeen nunnat tutkivat lähimaaston antimia ja keräsivät muutamia rohtoja, joita saattoivat antaa sairaille ja loukkaantuneille. Luostarin väellä oli mukanaan myös moderni ensiapulaukku, jonka sisältöön he tutustuivat sekä SPR:n lapsille tehdyn materiaalin avulla he myös harjoittelivat haavojen sidontaa, kolmioliinan käyttöä jne. Ne taidot olivat tarpeen, sillä useampi keskiajan pirttimäkeläinen "satutti" itsensä tai sairastui kuumetautiin, jolloin heidän oli mentävä luostariin sisarten hoivattavaksi.
Lisäksi luostarin sisaret vierailivat linnanrouvan ja emännöitsijän luona opettamassa heille haavojen sidontaa, jotta mahdollisen sodan syttyessä olisi myös linnan väellä taidot hoitaa haavoittuneita ritareita. 
Pirttimäen suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön muistopäivän lähestyessä luostarin väki jakoi vuorot ja luki tauotta legendaa ritari Yrjöstä ja tämän kamppailusta lohikäärmettä vastaan.


Linnan keittiössä valtaa piti linnanrouva uskotun emännöitsijänsä kanssa. Linnanrouva ja emännöitsijä pitivät huolta siitä, että linnassa oli aina tuli hellassa ja lämmintä. He keittivät valmistivat iltapäivän turnajaisiin kuumaa mehua sekä suunnittelivat pitojen ruokalistan tutustuttuaan ensin keskiaikaiseen ruokaan. 
Vaikka keskiajalla pääasiassa syötiin käsin, olivat linnan asukkaat hieman parempaa väkeä ja linnassa käytettiin lusikoita. Linnanrouva ja emännöitsijä vierailivatkin Pirttimäen porvarien luona ja tilasivat käsityöläisiltä linnaan oikean puulusikan.

Porvarit huolehtivat päivän aikana puiden pilkkomisesta ja siitä, että linnan keittiöön oli puuta saatavilla. Aseenkantajat juoksivat linnanrouvan pyynnöstä hakemaan puita, joita porvarit olivat pilkkoneet. Porvarissääty Pirttimäessä koostui pääosin käsityöläisistä ja he valmistivatkin erilaisia puutuotteita. Linnanrouvan tilaama puulusikka tehtiin päivän aikana, samoin ritareille keihäitä ja kaikkien kummastukseksi myös haarukka. Haarukka ei kuitenkaan saanut varauksetonta hyväksyntää, sillä papin mielestä haarukka muistutti paholaisen kolmipäistä talikkoa ja tuollaisen paholaisen apuvälineen käyttöä ruokapöydässä kauhisteltiin ja vähän myös pelättiin. 


Ritarit ja aseenkantajat valmistautuivat turnajaisiin. Ritarit aloittivat päivän laatimalla ritarien säännöt, jotka he ritarikoulutuksessa opettivat aseenkantajille. Ritarit ja aseenkantajat valmistelivat turnajaisia varten maalitaulun tarkkuusheittoon ja harjoittelivat miekkailua.
Varsinaiset turnajaiset pidettiin päivän päätteeksi. Turnajaisissa kilpailtiin kolmessa lajissa. Pukkitappelussa, tarkkuusheitossa sekä renkaan sieppaamisesta miekalla laukkaavan ratsun selästä. Koska oli talvikarnevaalien aika ja Pirttimäessä vietettiin väärän kuninkaan - päivää, saivat turnajaisiin osallistua niin aateliset, talonpojat, porvarit kuin pappissäädyn edustajat.

Turnajaisten jälkeen linnanrouva ja emännöitsijä tarjoilivat kaikille lämmintä mehua ja kertoivat keskiaikaisesta ruoasta sekä suunnittelemastaan ruokalistasta illan pitoja varten. Pidoissa ritarit esittivät aiemmin jo jumalanpalveluksessa kuullun legendan Pyhästä Yrjöstä.

Ennalta annettujen tehtävien lisäksi päivä sisälsi sattuma-kortteja. Säännöllisen epäsäännöllisesti oppilaat saivat sattuma-kortteja ja heidän piti toimia kortin kertomalla tavalla. Monet "loukkaantuivat" tai "sairastuivat" ja menivät oloaan valittaen luostarin sairaalaan hoidettaviksi. Jotkut olivat tehneet syntiä ja huijanneet toveriaan, silloin oppilas keksi millaisen petoksen oli tehnyt ja lähti tunnustamaan syntinsä papille. Lisäksi kirkkoon lähettetiin ajoittain papin oppiin oppilaita lukemaan mukaan otetuista kirjoista pätkiä, jotta kehyskertomus täydentyisi. 



Päivä oli ihan huikea! Oppilaat heittäytyivät mukaan leikkiin ja kysyivät jo päivän puolessa välissä, milloin tullaan seuraavan kerran leikkimään jotakin tällaista koko päiväksi! Paras ulkoluokka-päivä ikinä!
Mukana päivässä oli 23 oppilasta (5.-6. luokkalaisia) ja kaksi aikuista. Käyttäytymisen pulmia päivän aikana ollut, vaan kaikki oppilaat toimivat roolissaan omatoimisesti. Aikuisten aina ajoittain ohjatessa leikkiä oikeaan suuntaan, aikuisilta käytiin myös monesti kysymässä neuvoa, jos ei oltu varmoja kuinka tulisi toimia. Larppi kesti kokonaisuudessaan n. 3 tuntia. Mukana oli meillä oli lehmänkello, jolla kutsuttiin oppilaat kokoon muutamia kertoja larpin aikana "kyläkokoukseen", silloin jokainen sääty kertoi mitä olivat tehneet ja miten aikoivat jatkaa. Näin kaikki pysyivät kärryillä siitä, mitä ympärillä tapahtui, vaikkei roolissa olisi asiaa tietyn säädyn reviirille. 

Läksyksi oppilaat saivat kirjoittaa lyhyen tekstin siitä roolihahmonsa päivästä ja täydentää sitä oppikirjasta löytyvillä asioilla kyseisestä säädystä. Huomenna kokoamme larppi-päivän kokemukset ja oppimamme, jotta voimme jatkaa aiheen käsittelyä eteenpäin.




3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

AIVAN HUIKEA!!! Tuossa olisi ollut ihanaa olla mukana, sillä historia on aina ollut lempiaineeni. Mahtava opettaja olet.

Tanja

Anonyymi kirjoitti...

Hienolta kuulosti. Mutta mistä ihmeestä hissaan riittää näin paljon tunteja? Meillä niitä on se 1 vk, joten tuohon olisi mennyt jo kuukauden tunnit, vaikka olisi esim. äidinkielen tunteja käytetty.
Tanja

Anniina-ope kirjoitti...

Hei!
Toteutan opetusta teemaopetuksena. Hissan-jaksolla historian ja ympäristöopin tunnit ovat hissaa, samoin äikäntunneista osa kuuluu hissan teemaan (viikossa yksi kirjallisuustunti ja kaksoistunti kieliopille, näppistaidoille ja tekstitaidoille). Ympäristöopin jaksoilla taas ei opiskella lainkaan historiaa.
Metsäpäivinä oppilailla ei ole välitunteja, joten niissä säästyy päivässä jo 75 min ja ruokailukaan ei metsässä vielä puoltatuntia kuten koululla. Näin ollen metsässä aikaa on enemmän.. Ja meneepä niitä vuoden aikana turhempaankin oppitunteja, joten en ota stressiä siitä, että oppilaat ovat ulkona koko päivän ja toimivat aktiivisesti ryhmänä.
Larppi kesti 3 h, joten se otettiin käytännössä hissan ja äikäntunneista, historiaa ja draamaa.. Metsäpäivänä liikuttiin, joten yksi liikuntatunti kuitattiin myös tuolta päivältä. Lisäksi viikkoon kuuluu se sosiaalisenkasvun tunti, itse lasken metsäpäiviltä aina sen viikon tunnin pidetyksi, koska metsäpäivät ovat aina ryhmäyttäviä kokonaisuuksia ja tekevät todella hyvää luokan sosiaalisille suhteille.