Esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä suunnittelemamme Tylypahka-teemapäivä alkaa lähestyä ja pienet velhokoululaiset saivat listat tarvittavista koulutavaroista. Siispä suunnaksi Viistokuja ja Ollivanders!
Viimeinen kauppa oli kapea ja nuhjuinen. Oven päällä luki hilseilevin kultakirjaimin: Ollivanders - hienoimpia taikasauvoja jo vuodesta 382 eKr. Pölyisessä näyteikkunassa oli yksi ainoa taikasauva kauhtuneella purppuranpunaisella tyynyllä.
Kulkunen helisi jossain kaupan perukoilla, kun he astuivat ovesta sisään. -- Jo paikan pölyisyys ja hiljaisuus tuntuivat tiukkuvan salaperäistä taikaa.
"Hyvää päivää", toivotti pehmeä ääni. -- Heidän edessään seisoi vanha mies, jonka suuret, vaaleat silmät hohtivat kuin kuut kaupan hämäryydessä.
"No niin sitten, Harry Potter. Katsotaanpa." Hän veti taskustaan pitkän mittanauhan, jossa oli hopeisia viivoja. "Kumpi on sinun sauvakävesi?"
"Öh, olen oikeakätinen", Harry sanoi.
"Ojenna kätesi. Juuri noin." Hän mittasi Harryn olkapäästä sormenpäihin, sitten ranteesta kyynärpäähän, olkapäästä lattiaan, polvesta kainaloon ja pään ympäri. --
Yhtäkkiä Harry huomasi, että mittanauha, joka mittasi juuri hänen sieraintensa väliä, teki sen itse.
"Riittää jo." -- "Hyvä on Harry Potter. Kokeilepa tätä. Pyökkiä ja lohikäärmeen sydänjuurta. Yhdeksän tuumaa. Mukava ja joustava. Ota käteesi ja huitaise." --
Harry kokeili. Ja kokeili. -- Kokeiltujen sauvojen pino hontelolla tuolilla kasvoi yhä korkeammaksi. --
Harry otti sauvan. Hän tunsi äkillisen lämmön sormissaan. Hän kohotti sauvan päänsä päälle, kiskaisi sen suhauttaen tomuisen ilman halki alas, ja sen päästä purkautui juova punaisia ja kultaisia kipinöitä, jotka loivat välkehtiviä valotäpliä seinille. (Harry Potter ja Viisasten kivi)
.jpg)
( Kuva löytyi täältä. )
Taikasauvan oikean pituuden selvittäminen on tarkkaa työtä ja oppilaat tutustuivat aluksi vanhoihin mittoihin, joiden avulla itselleen sopivan taikasauvan pituuden saattoi selvittää. Etsimme omasta kehosta löytyvät mitat, kuten vaaksa, tuuma, syli, kyynärä ja jalka. Sen jälkeen oppilaat alkoivat pareittain mitata toisiaan.
 |
| Tuuman mittausta |
 |
| Vaaksa |
Mittaustulokset kirjattiin tietenkin ylös, samalla oppilaat vertailivat keskenän keneltä löytyy pisin ja lyhin vaaksa ja jalka.
Kun mittaukset oli tehty ja kirjattu ylös, oppilaat etsivät värisauvoista vaaksaansa ja tuumaansa vastaavat sauvat. Osa joutui kokoamaan vaaksan useammasta kuin yhdestä sauvasta.
Mittanauhaa ja värisauvoja apuna käyttäen laskimme taikasauvan oikean pituuden, vaikka seikkailimme oppilaille vielä hyvinkin haastavalla lukualueella. Oivalluksia mittanauhan käytöstä laskemisen apuna varmasti syntyi, maanantaina varmastikin vahvistamme näitä syntyneitä oivalluksia.
Valitettavasti koulumme tarvikevarastosta olivat päässeet yksisarvisen häntäjouhet ja lohikäärmeen sydänjuuret loppumaan. Sen vuoksi teimme taikasauvaan salaisen taikakoodin sisältävän koristenauhan. Jokainen oppilas suunnitteli oman 4-5 paljetin pituisen sarjansa ja pujotti sen rautalankaan. Sen jälkeen ryhmissä istuvat oppilaat vaihtoivat paikkaa ja jatkoivat vieruskaverin suunnittelemaa sarjaa. Sarjan täydentämisen jälkeen vaihdettiin jälleen paikkaa, kunnes jokainen oli tarkastellut oman sarjansa lisäksi kolmea muuta sarjaa. Lopuksi oppilaat tarkistivat, että heidän sarjansa oli virheetön.
 |
| Sarjoittamisen ymmärtämisen lisäksi paljettien pujottaminen oli erinomainen hienomotoriikan harjoitus. Kenelläkään ei kuitenkaan palanut pinna, vaikka tehtävä oli monelle haastava. |
Kun taikakoodi oli rakennettu päästiin viimein itse taikasauvan rakentamisen pariin. Taikasauva sahattiin pajusta.
Sahaamisen jälkeen jokainen sai puukolla veistää taikasauvan mieleisekseen. Osa kuori sauvansa kokonaan, osa jätti myös puunkuorta näkyville.
Lopuksi terävät kulmat hiottiin pyöreämmiksi hiekkapaperilla. Viimeisenä paljeteista koottu taikakoodi kiinnitettiin taikasauvaan.
Siipiirdium lentiusa kaikui koulun käytävällä kun valmiit taikasauvat suhahtelivat tulevien pikkuvelhojen käsissä.
.JPG){kind=link}
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti