Sivut

perjantai 24. huhtikuuta 2020

Ekaluokkalaisten merirosvo-teema etäopetuksessa, päivä 5

Merirosvo-teeman viimeisenä päivänä oli ohjelmassa matematiikkaa, lukemista ja kirjoittamista sekä askartelua.



Oppilaat saivat jälleen WhatsAppin välityksellä videon, jolle oli luettu Aarresaari-kirjan viimeiset tapahtumat sivulta 31 eteenpäin. Aarresaari-kirjassa John Silver karkaa laivalta rahasäkin kanssa. Joku muukin merirosvo karkasi laivalta.. Kuka vei yhden aarrearkuista?






Onneksi live-tunnin alussa selvisi, että tuo kelmi, joka oli aarrearkun laivasta varastunut, olikin vienyt mennessään aarrearkun, jonka sisälle kapteeni oli sullonut haisevat sukkansa. Aarre oli siis onneksi hyvässä tallessa. Itse asiassa liiankin hyvässä tallessa, sillä arkku oli lukossa ja lukon aukaisemiseen tarvittaisiin koodi.

Live-tunnilla harjoiteltiin sanallisia tehtäviä, jotka liittyivät teemaan. Opettaja luki tehtävät ääneen, yhdessä piirrettiin kuva, mietittiin miten asia sanotaan matikan kielellä ja lopuksi vastattiin kysymyksiin kokonaisilla virkkeillä. Nopeimmat kirjoittivat vastaukset kokonaisilla virkkeillä vihkoihinsa, se on joka tapauksessa oppilailla edessä 2. luokalla.

                            

                           



Ratkaistuamme kunkin tehtävän kirjoitimme aina laskusta vastaukseksi saadun luvun pienelle paperilapulle. Näistä kolmesta numerosta muodostui koodi, jolla aarrearkku aukeaisi. Mutta mihin järjestykseen numerot pitäisi kirjoittaa? Livetunnin päätteeksi oppilaat jäivät keksimään kuinka monta erilaista koodia he numeroilla 9, 6 ja 8 voisivat muodostaa.

Keksimiään koodeja sai kokeilla Vimeoon salasanan taakse asetettuun aarrearkkuun. Pian alkoi tulla viestejä "Aarrearkku aukesi!"  Sinäkin voi kokeilla linkistä, saatko aarrearkun auki. https://vimeo.com/411107469

Sanalliset tehtävät ohjeineen ja mallikuvineen löytyi myös blogista videolta siltä varalta, että tekniikka pettää eivätkä kaikki oppilaat pääse live-oppitunnille.



Lisäksi matikassa harjoiteltiin vielä timanttien laskemista kuvista. Oppilaat saivat omien taitojensa mukaan laskea timantit joko yksitellen tai ryhmissä harjoitelleen kahden, viiden ja kolmen ryhmissä laskemista.









Kun aarre oli löytynyt pääsivät oppilaat satuilemaan ja keksimään millaisen aarteen he olivat löytäneet. Hauskoja tarinoita oppilailta syntyikin ja myös hyvin sympaattisia. Eräs oppilaista päätti käyttää aarrearkun kultarahat johonkin järkevään kuten ruokaan ja toinen taas päätti, ettei itse rahaa tarvitse, mutta antaisi aarteen äidille, isälle ja mummolle.






Päivän päätteeksi oppilaat piirsivät, askartelivat tai rakensivat oman merirosvolaivan sisälle tai ulos. 

...............................................

Hyvin onnistui teemaviikon toteuttaminen myös etäopetuksessa. Viikon päätteeksi soittaessani kaikille oppilaille oli palaute oppilailta myönteistä, merirosvo-viikko oli ollut kiva. Ehkäpä tässä vielä jokin toinenkin teemaviikko saadaan aikaan, mikäli etäopetus jatkuu toukokuun loppuun.. 

Kaikki teemaviikon päivät löytyvät täältä:
5. päivä löytyy tästä blogitekstistä yläpuolelta


torstai 23. huhtikuuta 2020

Ekaluokkalaisten merirosvo-teema etäopetuksessa, päivä 4



Neljäntenä päivänä Aarresaari-kirjasta luettiin sivut 26-31.

Matikassa jatkettiin ketjulaskun harjoittelua paaluvarustuksen puolustamisen yhteydessä ja heitettiin kävyillä (tai sisällä sukilla) maalitauluun. Lisäksi tänään poikkeuksellisesti tehtiin myös matikan kirjaan tehtäviä ja harjoiteltiin myös kirjasta ketjulaskuja.



Suomen kielessä oppilaat saivat WhatsApp-viestinä kuunneltavakseen tarinan Bartholomeus Korpusta, joka löytyy Mauri Kunnaksen kirjasta Apua merirosvoja. Kuuntelemisen jälkeen oppilaat tekivät kuullunymmärtämiseen liittyvän Kahoot-visailun Kahoot löytyy täältä.

Pienryhmä tunnilla sadutin oppilaita ja jokainen pienryhmä keksi oman tarinansa siitä mitä merirosvoille tapahtuu Timanttisaarella. Taitavimmat oppilaat kirjoittivat oman ryhmänsä tarinan vihkoon.  Toisille ryhmille riitti pelkkä satuileminen, jolloin myös tarinassa ehti tapahtua enemmän.

Tänään oli englannin livetunti, jolla opeteltiin merirosvo-sanoja englanniksi ja tehtiin merirosvo-sudokua, jossa harjoiteltiin uusia sanoja. Alla olevat RoyalBaloon sudokut voi ilmaiseksi ladata täältä. 





Lisäksi oppilaille oli tarjolla englanninkielinen video merirosvo-teemalla.




Käsitöissä askarreltiin aarrearkku, johon kollegani oli tehnyt ohjevideon.


                                     

Hienoja aarrearkkuja oppilaat olivatkin saaneet väkerrettyä. Selvästi viikon aikana on kotien glitter-varastot kaivettu esiin, koska tänään oli myös eilisistä miekoista useampi saanut glitterkuorutuksen.




Lisäksi liikunnassa oppilaiden piti ulkona harjoitella merirosvoille tärkeitä taitoja, kuten miekkailua, tasapainoilua, kiipeämistä, roikkumista ja mastosta kannelle liukumista eli leikkipuistossa touhutessa näitä kaikkia tuli helposti harjoiteltua. 

Huomenna on edessä viimeinen merirosvo-päivä. Saadaanko aarre turvallisesti kuljetetua kotisatamaan? Vai kähveltääkö joku kelmi konna aarteen rohkeilta merirosvoilta?



keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Ekaluokkalaisten merirosvo-teema päivä 3

Kolmas merirosvo-päivä alkoi jälleen satuhetkellä. Tänään Mauri Kunnaksen Aarresaari-kirjasta luettiin sivut 20-25.

Matematiikassa oppilaat harjoittelivat ketjulaskua laskemalla kultarahoja, jotka aarteen kätkijöiltä oli pudonnut polulle.



Aarreluolassa oli labyrintti, jonka oppilaat rakensivat kepeistä tai kotona kynistä ja harjoittelivat ohjelmoinnillista ajattelua ohjaamalla valitsemansa lelun labyrintin läpi.


Ohjelmoinnilliseen ajatteluun liityvät tehtävät jatkuivat livetunnilla. Pelasimme aluksi sananselityspeliä. Selitettäviä sanoja olivat kaukoputki, masto, puujalka, silmälappu, aarrekartta, aarrearkku, miekka ja pulloposti.
Pulloposti toimi aasinsiltana seuraavaan tehtävään. Olimme saaneet pullopostia!



Oppilaat piirsivät ruutuvihkoonsa pallon ruutujen risteykseen aloituspisteeksi ja sitten piirsimme viivaa vihkoon kirjeen ohjeen mukaisesti. Ohjeesta muodostui koira. 


                                                       

Liikuntaa ja matikkaa yhdistelevänä välipalana oppilaat hyppäsivät vauhditonta pituushyppyä käyttäen miekkaa mittayksikkönä, lisäksi kokeiltiin lankkuasento ja mahdollisimman pitkälle venyttämistä.



Suomen kielessä oppilailla oli luetunymmärtämisen tehtävänä kollegani kirjoittama tarina Kapteeni Puujalasta. Tekstistä laadittiin neljä eri versiota, jotta kaikki oppilaat saivat oman tasoisen tekstin. Lukemisen jälkeen oppilaat tekivät tarinaan liittyvän Kahoot-visailun.











Oppilaan askartelema miekka





 Tänään tehtäviä oli vähemmän ja oppilaat olivat merirosvotehtävistä nopeasti valmiita. Merirosvo-tehtävien lisäksi oppilaat lukivat kirjaa tai pelasivat ekapeliä sekä pitivät satusiestan. Tänään oli myös uskontoa, jonka sisältö oli irrallaan merirosvo-teemasta.


Teeman aiemmat osat löydät näistä linkeistä:
1. päivä
2. päivä 



tiistai 21. huhtikuuta 2020

Ekaluokkalaisten merirosvo-teema etäopetuksessa, päivä 2

Jos eilen oli muutamalla oppilaalla rekvisiittaa livetunneilla, oli rekvisiitan määrä tänään tuplaantunut. Eräs oppilas oli piirtänyt itselleen viikset ja parran, toinen oli kehittänyt itselleen merirosvohahmon, joka oli oli hyvin kissamainen ja hän oli tehnyt itselleen myös hännän.

Leikki on siis lähtenyt lapasesta myös oppilailla, näinhän se oli tarkoituskin!

Jakson ensimmäisen osan löydät täältä, jos se on mennyt sinulta ohi.


Oppilaat saivat eilen iltapäivällä linkin Aarresaari-tarinan seuraavaan osaan. Tarinan toinen osa piti kuunnella ennen aamun oppituntia, jotta oppilas tietää missä tarinassa mennään. Toisessa osassa luettiin Mauri Kunnaksen Aarresaari-kirjasta sivut 12-19.

Kollegani piti aamun livetunnin kaikille koulumme ekaluokkalaisille. Livetunnilla oli ympäristöoppia ja viime viikolla aloitettu tunne-jakso jatkui merirosvoteeman mukaisesti ja aiheena oli pelko. Pelon tunne on ajankohtainen, mutta lasten ehkä on helpompi keskustella pelosta merirosvo-teeman kautta. 

Pelkoon liittyviä hyviä tehtäviä löytyi Suomen Ladun Tunteet hukassa-materiaalista, vaikka nyt ei tunteiltukaan metsässä. 

Tunnilla oppilaat miettivät missä pelko tuntuu. Lisäksi harjoiteltiin pelon karkotuskeinoja sanoittamalla asia, joka pelottaa ja hieromalla pelottavaa asiaa käsien välissä ja sitten puhaltamalla se ilmaan. Oppilaat saivat myös tehtäväkseen pohtia missä kotona olisi oma pelkokallio, eli sellainen paikka, jossa on turvallinen olo ja johon voi mennä kun oikein pelottaa.

Kollegani teki myös oppitunnista videon siltä
varalta, että tekniikka pettää eivätkä kaikki pääse
oppitunnille.

Viimeiseksi oppilaat saivat tehtäväkseen suunnitella itselleen supersankari-paidan, joka auttaisi heitä olemaan rohkeita. Supersankaripaidan sai kuvittaa itselle mieluisalla tavalla ja siihen sai kirjoittaa tsemppilauseita itselleen. 

Supersankaripaidan myötä oppilaat pääsivät suunnittelemaan omaa merirosvohahmoaan, jonka he piirsivät käyttämään supersankaripaitaa. Merirosvohahmon suunnittelun apuna oli "ystäväkirjan" sivu, johon oppilaat vastasivat vihkoihinsa. 

Jokainen opettaja loi kirjan pohjalta itselleen merirosvohahmon.

Me opettajat olimme myös kaikki luoneet itsellemme merirosvoroolit tai oikeastaan pukeuduimme Aarresaari-kirjan hahmoiksi ja täytimme omasta hahmostamme ystäväkirjan. Oppilaiden lukutehtävänä oli lukea opettajien merirosvohahmojen vastaukset ja kuka kukin on tyylinen tehtävä oli oppilailla lukutehtävän lopuksi Kahootissa.


Oman luokkani pienryhmätunneilla jatkoimme merirosvohahmojen kehittelyä. Harjoittelimme adjektiivejä ja vastakohtia. Ensin listasimme ylös ylipäätään merirosvoja kuvailevia adjektiivejä. Jos oppilaat eivät keksineet, minä kyselin ovatko merirosvot pelokkaita. No eivät tietenkään, he ovat rohkeita ja niin saatiin adjektiivejä pitkä lista.
Vihkoon piirtämiensä merirosvohahmojen ympärille oppilaat kirjoittivat yhdessä tehdystä listasta viisi omaan hahmoon sopivaa adjektiiviä. Sen jälkeen keksimme vielä miksi kukin merirosvo on sellainen kuin on. Esimerkiksi eräs merirosvo oli iloinen, koska oli löytänyt aarteen. Toisen ilon syy oli saatu jäätelö. Eräs merirosvo oli antelias ja oli antanut edelliselle jäätelön. Eli yhteisen keskustelun avulla syntyi oppilaiden merirosvohahmojen välille vuorovaikutusta. Merirosvohahmot pääsevätkin myöhemmin yhteiselle seikkailulle, mutta siitä myöhemmin lisää.

Oppilaiden merirosvohahmoja
Matikassa tehtiin tänään vielä yksi ostosreissu merirosvojen ja merenkulkijoiden sekatavarakauppaan, jossa harjoiteltiin kokoamaan ostoksista 20 euron ostoskoreja. 




Seikkailulla tulee ihan varmasti nälkä, joten arjen taitona harjoiteltiin voileivän tekemistä sekä jälkien siivoamista välipalan teon jälkeen. 


Päivän askartelutehtävänä oppilailla oli miekan askartelu. Kierrätysaskartelu on noussut etäopetusjakson aikana kunniaan.. Miekkaa tarvitaan tehtävissä huomenna.


Kollegani teki videon miekan askartelusta oppilaille.



Oppilaiden askartelemia miekkoja

Musiikissa harjoiteltiin videon avulla perussykettä. Kiitos videosta kuuluu kollegalleni.


Lisäksi musiikissa harjoiteltiin perinteisestä leijonan metsästys-laululeikistä tehtyä "Aarretta mä metsästän"-sovellusta.



Tällainen merirosvo-päivä oli tänään, huomenna seikkailut jälleen jatkuvat! 


maanantai 20. huhtikuuta 2020

Ekaluokkalaisten merirosvo-teema etäopetuksessa, päivä 1

Näin tuttuni fb-seinällä postauksen muutama viikko sitten kuinka hänen lapsensa leikkivät kotipihalla merirosvoa. Leikit olivat lähteneet jostain lasten opettajien antamasta tehtävästä, joka oli vienyt lapset mukanaan. Innostuin merirosvo-teemasta etäopetuksessa ja lähdin sitä vähitellen pohtimaan. Sain myös muut koulumme ekaluokan opettajat innostumaan aiheesta ja päätimme toteuttaa merirosvo-viikon. 

Rungon teemaviikolle tarjoaa Mauri Kunnaksen Aarresaari-kirja, joka on jaettu viiteen osaan eli viikon jokaiselle päivälle. Luin tarinan videolle pätkissä, jotta lapset voivat kuunnella ja nähdä kirjan kuvat samaan tapaan kuin jos lukisimme kirjaa koulussa. Tekijänoikeussyistä en voi blogissa jakaa videoita kirjasta, ne jaettiin oppilaillekin WhatsApp-viestillä, jotta jako tapahtui suljetulla alustalla.
Mauri Kunnaksen versio Aarresaaresta löytyy äänikirjana Nextorysta, joka on tällä hetkellä oppilaille ilmainen, mutta ongelmalliseksi tulee kaikkien huoltajien rekisteröityminen Nextoryn käyttäjiksi, joten helpommaksi tuli lukea kirja itse videolle.


Päivän tehtävät liittyivät kirjasta luettuun pätkään ja ensimmäisenä päivä luettiin kirjasta sivut 6-11. Koulupäivän tehtävät liittyivät matkavalmisteluihin.

Aloitimme vierailemalla merirosvojen ja merenkulkijoiden sekatavarakaupassa. Ostoslista kirjattiin vihkoihin sanelun avulla. Sanelu sisälsi paljon yhdyssanoja, joita viime viikolla harjoittelimme.

                                      

Sanelun jälkeen aloitettiin ostosten teko. Oppilailla oli käytössään edellisellä viikolla askarrellut opetusrahat sekä sanelussa vihkoon kirjoitettu ostoslista. 
Ensimmäisellä ostoskierroksella harjoiteltiin kympistä vähentämistä eli oppilaat ostivat yhden esineen kerrallaan 10 euron setelillä ja selvitimme paljonko rahaa saa takaisin.


                                      

Toisella ostoskierroksella harjoiteltiin kymppiin lisäämistä. Ostimme riippumaton lisäksi erilaisia esineitä ja laskimme ostoksia yhteen.


                                     

Koska aarresaarelle ei voi lähteä ilman aarrekarttaa, oli päivän viimeisenä merirosvo-tehtävänä piirtää itselleen aarrekartta. Samalla harjoittelimme sijainnin määrittämistä ruutujen avulla.


                                     

Tutkimme myös pinta-alan käsitettä aarrekartan avulla.


                                      


Oppilaiden karttoja


Tarinassa vanha merikarhu saa aikaa kello kymmeneen asti illalla ennen kuin merirosvot hyökkäävät, joten pitihän oppilaiden tietää milloin kello on kymmenen. 10monkeys-pelin avulla oppilaat harjoittelivat tasatunteja ja puolituntisia, joihin on lukuvuoden aikana aiemmin jo tutustuttu.

Merirosvo-tehtävien lisäksi oppilailla on päivittäin 30 minuuttia lukemista sekä satusiesta.

Pelkkänä itsenäisenä videoiden varassa tapahtuvana työskentelynä päivä ei mennyt, vaan sanelu ja ensimmäinen kauppareissu (kympistä vähentäminen) tehtiin livetunnilla yhdessä.
Aarrekarttaan liittyvät tehtävät teimme päivän toisella livetunnilla. Itsenäiseksi työksi näiden väliin jäi oppilaille lukeminen, satusiesta, toinen kauppareissu (kymppiin lisääminen) ja kellon aikojen harjoittelu.

Oppilaat lähtivät kivasti mukaan työskentelyyn! Livetunneilla nähtiin merirosvoja, papukaijoja ja pääkalloja. Eräs oppilaistani askarteli tunnin alkua odotellessaan itselleen silmälapun, jotta hänelläkin on roolivaatteet. Odotan huomisia oppitunteja innolla!



perjantai 3. huhtikuuta 2020

Ekaluokan etäkoulu (eli korvaava opetus)

Nyt on pari viikkoa eletty koronaviruksen vuoksi poikkeustilassa, koulut ovat olleet pääosin suljettuina ja etäopetus on saatu käyntiin.

Meillä on onneksi sen verran iso koulu, että luokattomat opettajat valjastettiin lähiopetukseen ja me luokanopettajat saimme keskittyä täysillä etäopetuksen suunnitteluun ja käynnistämiseen. Mikä oli suuri helpotus, koska valmiuslaki ja opetuksen siirtäminen etäilyksi vaati luokanopettajilta "alanvaihtoa yhdessä yössä". Ainakin tällaiselta vahvasti kokemuksellisuuteen, konkretiaan, toiminnallisuuteen ja metsässä rymyämiseen suuntautuneelta opettajalta. Ensimmäisen viikon aikana työtunneista ei kannattanut pitää kirjaa, kellon ympäri tein töitä. Iltaisin revin väkisin itseni tietokoneen edestä ylös ja kävin hölkkäämässä 45 min. Keho oli niin stressikierroksilla, että tavoitteellisemmasta treenistä ei kannattanut edes haaveilla...

Koululta kotiin lainaamani A4-kokoinen valkotaulu on ollut aivan
verraton apu verkko-oppitunneilla. Siihen saa nopeasti ja näkyvästi
kirjoitettua oppilaille mallin vihkoon kirjoitettavasta tekstistä.

Tuosta alkutilanteesta on kuitenkin päästy jo pitkälle. Kaikkiin lapsiin on päivittäin kontakti ja työskentelytavat kehittyvät koko ajan. Esittelen tässä blogissa kuinka meidän ekaluokissa on etäopetus toteutettu.

Meillä opetusta suunnittelemassa ja toteuttamassa on neljä 1. luokan opettajaa. Minun päävastuunani on matematiikka, oman luokkani suomen kieli ja ev. lut-uskonto. Muut opettajat toteuttavat materiaalia ympäristöoppiin, musiikkiin, kuvataiteeseen, liikuntaan ja englantiin. Yhteinen suunnittelu ja työn jako vähentävät työn kuormaa huomattavasti. Lomailua tämä etäopetus ei kyllä siitä huolimatta ole! Paljon helpompaa ja kivempaa olisi olla yhdessä lasten kanssa oppimassa...

Etäopetus tarjoaa ainakin näin tiiminä työskenteleville erinomaisen mahdollisuuden ammattitaidon kehittämiseen työn ohessa. Muutama päivä sitten ihailin musiikista vastaavan opettajan laulupiirtämiseen tehtyä videota. Katselin videota haltioissani: Voiko näinkin tehdä? En ole ikinä edes ajatellut moista mahdollisuutta... Kyselin kollegaltani lisää ja samalla meni kyllä myös menetelmään liittyvä kirja tilaukseen. Etäopetus antaa siis mahdollisuuden kokeilla (vai pakottaa meidät kokeilemaan?) uusia laitteita ja sovelluksia sekä oppia asioita kollegoiltamme, kun suunnittelemme opetusta yhdessä tai jaamme tekemäämme esimerkiksi somessa.

Mutta miten käytännössä olemme siis ekaluokan etäkoulun järjestäneet? Loimme ekaluokkalaisille julkisen blogin, johon oppilaat helposti pääsevät ilman käyttäjätunnuksia ja salasanoja myös omilla kännyköillään. Blogissa julkaistaan aina edellisenä iltana seuraavan päivän tehtävät. Kaikille ekaluokkalaisille yhteiset tehtävät ovat blogin etusivulla ja välilehdiltä löytyvät suomen kielen tehtävät jokaiselle ryhmälle erikseen. Blogin lisäksi opetusta ja ohjausta annetaan live-oppituntien ja WhatsAppin FaceTime-puhelujen avulla. Näin voimme tavoittaa nimenomaan suoraan oppilaat ja ainakin osassa perheistä lapset pystyvät toimimaan suhteellisen itsenäisesti ilman aikuisen jatkuvaa apua, jota esimerkiksi tehtävien lähettäminen Wilmaan vaatisi. 

Blogi sisältää kirjoitettuja ohjeita sekä paljon videoituja ohjeita, joiden ymmärtäminen on ehkä hieman helpompaa s2-oppilaille tai niille, joiden lukutaito ei vielä riitä luetunymmärtämiseen.

Koulupäivä alkaa aamulla klo 8.15, jolloin toivotan oppilaille WhatsAppissa hyvää huomenta ja pyydän heitä nostamaan kätensä ylös 🙋 sen merkiksi, että ovat valmiita aloittamaan koulutehtävät.

Klo 8.15-8.45 kokoonnumme ekaluokanopettajien kesken Teams-palaveriin suunnittelemaan tai vain jakamaan fiiliksiämme.

Klo 9.00 alkaa oppitunti HangoutsMeet-sovelluksen avulla. Avaan kokouksen klo 8.45, linkki oppitunnille löytyy blogista ja vähitellen alkaa oppilaita ilmestyä oppitunnille. Aamun oppitunti on avoin kaikille koulumme ekaluokkalaisille, oppilaita on ollut paikalla tällä viikolla 40. Aamun tunnilla tehdään jonkin oppiaineen tehtävät yhdessä. Minun tunneillani tehdään matikkaa kolmena aamuna viikossa. Tiistaisin ja torstaisin on toisten ekaluokkien opettajien toimesta livetunnilla ympäristöoppia, englantia tai musiikkia. Aamun tunnilla vuorovaikutus on rajallista ison ryhmäkoon vuoksi, eivätkä kaikki pääse ääneen. Esittämiini kysymyksiin pyydänkin usein oppilailta vastauksen  chattiin, joka mahdollistaa sen, että useat oppilaat voivat vastata samaan kysymykseen. Mikäli oppilailla on kysymyksiä tai asiaa, he pyytävät chatissa puheenvuoroa kirjoittamalla chattiin "asia" tai "kysymys" ja minä jaan puheenvuoroja sopivissa väleissä. Oppitunnin päätteeksi käyn läpi päivän tehtävät, oppitunnin päätyttyä on oppilailla mahdollisuus jäädä juttelemaan opettajan kanssa tunnille.

Oppitunnin jälkeen oppilaat saavat työskennellä noin 1.5 h itsenäisesti. Toki FaceTime-puhelun avulla saa ottaa milloin tahansa arkisin klo 8-14 välillä yhteyttä ja autan oppilaita, jos he eivät ymmärrä jotakin tehtävää. Oppilaiden itsenäisen työskentelyn aikana valmistelen seuraavan päivän tehtäviä ja kuvaan opetusvideoita. 

Klo 11-13 otan yhteyttä oppilaisiin, kyselen kuulumisia ja seuraan miten koulutehtävät ovat edistyneet. Aluksi käytin tähän WhatsAppin FaceTime-puheluita ja soitin jokaiselle oppilaalle. 
Kokemuksen karttuessa olen kuitenkin ottanut käyttöön pienryhmäopetuksen kolmena päivänä viikossa. Oppilaat on jaettu 3-5 oppilaan ryhmiin ja tuo ryhmä saa etukäteen ilmoitettuna aikana 30 minuutin opetustuokion suomen kielestä. Usein varsinainen opetus on kestänyt noin 20 minuuttia ja loput 10 minuuttia on käytetty esimerkiksi mekaanisiin kirjaimen piirtämisharjoituksiin, joiden ohella on samalla voinut myös jutella. Kirjainharjoituksia on tehty juurikin tuo oppitunnin loppu ja sen jälkeen olen ohjeistanut, ettei tarvitse tehdä enempää, mutta halutessaan saa tehdä sivun loppuun. Ja yllättävän moni on halunnut tehdä tunnin loputtua sivun valmiiksi 😉
Pienryhmätuntien päätteeksi oppilaat lähettävät minulle aina valokuvan tunnin aikana kirjoittamastaan ja piirtämästään. Tällä viikolla olemme esimerkiksi harjoitelleen yleis- ja erinimiä sekä virkkeisiin liittyviä sääntöjä isojen ja pienten kirjainten osalta. Oppilaan lähettämään kuvaan korjaan oppilaalle opeteltuun asiaan liittyvät virheet ja hän korjaa ne omaan vihkoonsa.

Kerran viikossa pidämme koko luokan suomenkielen tunnin pienryhmän sijaan ja sen yhteydessä on varattu aikaa yhteiseen "välituntiin", jonka aikana voidaan jutella kuulumisia koko luokan kesken. Oppilaat kovasti toivoivat yhteisiä leikkejä välitunneille. Kokeilimme pelata kivi-sakset-paperia ja se toimi yllättävän hyvin meetin kautta. Kollegani kertoi leikkineensä "hae jotain"-leikkiä oppilaiden kanssa eli ohje oli esimerkiksi "hae jotain pyöreää" ja oppilaat etsivät kotoa jotakin sopivaa. Kim-leikki voisi myös toimia etävälitunnilla. Onko ideoita muista leikeistä tai peleistä, joita voisi koko luokan kesken pelata?

Minä koen pienryhmätyöskentelyn tehokkaaksi työskentelytavaksi. Pienryhmätunneilla on mukavasti vuorovaikutusta ja kaikki osallistujat voivat pitää mikit auki. Pienryhmätunneilla toteutuu opiskelun lisäksi nimenomaan vuorovaikutus ja oppilailla on mahdollisuus keskustella myös toistensa kanssa.
Oppilaat toivoivat itse myös henkilökohtaisia puheluita samaan tapaan kuin etäopetuksen alussa, joten päätin ottaa perjantaisin yhteyden jokaiseen oppilaaseen henkilökohtaisesti.
Näiden henkilökohtaisten puheluiden aikana suoritan myös jatkuvaa arviointia. 
Olen pyytänyt oppilasta esimerkiksi tekemään seuraavia asioita:
- lue ääneen kirjaa
- kirjoita saneluni mukaan ja lähetä puhelun päätyttyä kuva kirjoittamastasi 
- luettele minulle parilliset/parittomat luvut 0-30

Perjantaisin olemme tehneet oppilaiden kanssa itsearviointia kuluneesta viikosta. Missä asiassa oppilas on onnistunut? Mikä on ollut vaikeaa? Millaisia tehtäviä oppilas toivoisi lisää? Millaisia tehtäviä oppilaan mielestä on liikaa? Matikkaa, lukemista ja kirjoittamista on pakko olla, niitä ei voi jättää pois, vaikka oppilaat kuinka toivoisivat, mutta yritän vastata oppilaiden toiveisiin mahdollisuuksien mukaan.
Esimerkiksi lisää tehtäviä toivoville on joka päivälle listattu oppimispelejä ja kirjan tehtäviä, joita voi halutessaan tehdä.
Pyysimme myös Forms-kyselyn avulla vanhemmilta palautetta kuluneesta kahdesta viikosta, mutta vielä emme ole saaneet kovinkaan montaa vastausta kyselyyn.  

Iltapäivä kuluukin sitten seuraavan päivän oppituntien valmistelussa, oppilaiden avustamisessa, mikäli heillä on vaikeuksia tehtävien kanssa ja oppilaiden tehtävien kuittaamisessa, kun he lähettävät valokuvia tekemistään tehtävistä. 

Oppilaiden edistymistä seuraan puheluiden ja verkko-oppituntien avulla. Lisäksi monesta tehtävästä pyydän oppilaita lähettämään minulle kuvan. Lisäksi Kahoot pro-versiolla (joka on nyt Koronan vuoksi ilmainen loppukevään) pystyy tekemään Kahoot Challenge-visailuja, joita oppilaat voivat pelata kotona luettuaan tekstin tai katsottuaan opetusvideon. Pro-versiossa opettaja näkee oppilaiden vastaukset ja niiden avulla pystyy seuraamaan kuka ylipäätään on tehnyt tehtävän ja kuinka paljon oppilas on tehtävistä osannut oikein. Huono puoli on, että myös oppilas viiden parhaan pisteet. Tämä on kyllä joitain oppilaita rohkaissut sinikkäästi yrittämään ja muutamat ovat pelanneet kahootin monta kertaa, jotta saavat lopulta kaikki kysymykset oikein. Oppimista sekin 😄
Myös 10monkeys-peli on ilmainen tällä hetkellä ja oppilastunnuksilla voi pelata arkisin klo 7-14 peliä. 10monkeys-pelissä on myös mahdollisuus seurata oppilaiden edistymistä.

Tällaista digiloikkaa en ilman koronaa olisi tehnyt. En kuitenkaan ahdistunut tästä työkuvan totaalisesta muutoksesta, vaan koin alun alkaenkin etäopetuksen haasteena ja mahdollisuutena kokeilla jotain ihan uutta. Olen oppinut näiden kahden viikon aikana valtavasti! Ja koko ajan opin lisää ja kehityn sovellusten käyttäjänä.

Olen parin viikon ajan tehnyt YouTubeen matikkavideoita 1. luokan Varga-Neményi-menetelmään liittyen. Jos sinulla on videoille käyttöä, voit vapaasti jakaa linkkejä videoihin oppilaidesi katsottavaksi. YouTube-kanavani löytyy nimellä Anniina-opettaja tästä linkistä.
Myös omat koirani ovat päässeet mukaan videoille viihdyttämään oppilaita. Monen oppilaan kanssa onkin tullut aivan uudenlainen side, kun he ovat esitelleet minulle omaa lemmikkiään puheluiden tai pienryhmätunnin yhteydessä.

Werneri ja Iitu kyselivät maanantaina menikö
oppilaiden viikonloppu yhtä nopeasti.


Mutta raskasta tämä on ja olisin paljon mieluummin oppilaiden kanssa toteuttamassa lähiopetusta, jos se olisi turvallista. Näin parin viikon etäopiskelun jälkeen alkaa osalla oppilaista ikävä kouluun olla jo kova ja olenkin päivittäin saanut vastata oppilaiden kysymykseen "milloin päästään taas kouluun?"
Vaikka oman luokkani osalta etäopetus näyttää sujuvan hyvin, on minulla huoli etenkin niistä oppilaistani, joiden suomen kielen taito on vasta kehittymässä ja joiden kotona ei puhuta suomea. Nämä oppilaat kyllä kuulevat liveoppitunneilla suomea, mutta he eivät juurikaan osallistu keskusteluun. Toisin sanoen he puhuvat suomea ainoastaan silloin, kun minä tai joku muu opettaja heille soittaa, koska normaaleihin koulupäiviin kuuluva vuorovaikutus luokkakavereiden kanssa esimerkiksi välitunneilla puuttuu. Näihin oppilaisiin yritämme pitää tehostetusti yhteyttä henkilökohtaisilla puheluilla päivittäin, jotta he eivät putoa kelkasta täysin.

Opettajien osalta etäopetus on ainakin meidän tiimin osalta lisännyt yhteisöllisyyttä valtavasti verrattuna aikaan ennen koronaa. Oppilaiden osalta toivoisin vielä löytäväni keinoja, joilla lisätä yhteisöllisyyden tunnetta ja siten helpottaa oppilaiden ikävää kouluun. Onko sinulla ideoita yhteisöllisyyden toteuttamiseksi?