Nyt on pari viikkoa eletty koronaviruksen vuoksi poikkeustilassa, koulut ovat olleet pääosin suljettuina ja etäopetus on saatu käyntiin.
Meillä on onneksi sen verran iso koulu, että luokattomat opettajat valjastettiin lähiopetukseen ja me luokanopettajat saimme keskittyä täysillä etäopetuksen suunnitteluun ja käynnistämiseen. Mikä oli suuri helpotus, koska valmiuslaki ja opetuksen siirtäminen etäilyksi vaati luokanopettajilta "alanvaihtoa yhdessä yössä". Ainakin tällaiselta vahvasti kokemuksellisuuteen, konkretiaan, toiminnallisuuteen ja metsässä rymyämiseen suuntautuneelta opettajalta. Ensimmäisen viikon aikana työtunneista ei kannattanut pitää kirjaa, kellon ympäri tein töitä. Iltaisin revin väkisin itseni tietokoneen edestä ylös ja kävin hölkkäämässä 45 min. Keho oli niin stressikierroksilla, että tavoitteellisemmasta treenistä ei kannattanut edes haaveilla...
 |
Koululta kotiin lainaamani A4-kokoinen valkotaulu on ollut aivan
verraton apu verkko-oppitunneilla. Siihen saa nopeasti ja näkyvästi
kirjoitettua oppilaille mallin vihkoon kirjoitettavasta tekstistä. |
Tuosta alkutilanteesta on kuitenkin päästy jo pitkälle. Kaikkiin lapsiin on päivittäin kontakti ja työskentelytavat kehittyvät koko ajan. Esittelen tässä blogissa kuinka meidän ekaluokissa on etäopetus toteutettu.
Meillä opetusta suunnittelemassa ja toteuttamassa on neljä 1. luokan opettajaa. Minun päävastuunani on matematiikka, oman luokkani suomen kieli ja ev. lut-uskonto. Muut opettajat toteuttavat materiaalia ympäristöoppiin, musiikkiin, kuvataiteeseen, liikuntaan ja englantiin. Yhteinen suunnittelu ja työn jako vähentävät työn kuormaa huomattavasti. Lomailua tämä etäopetus ei kyllä siitä huolimatta ole! Paljon helpompaa ja kivempaa olisi olla yhdessä lasten kanssa oppimassa...
Etäopetus tarjoaa ainakin näin tiiminä työskenteleville erinomaisen mahdollisuuden ammattitaidon kehittämiseen työn ohessa. Muutama päivä sitten ihailin musiikista vastaavan opettajan laulupiirtämiseen tehtyä videota. Katselin videota haltioissani: Voiko näinkin tehdä? En ole ikinä edes ajatellut moista mahdollisuutta... Kyselin kollegaltani lisää ja samalla meni kyllä myös menetelmään liittyvä
kirja tilaukseen. Etäopetus antaa siis mahdollisuuden kokeilla (vai pakottaa meidät kokeilemaan?) uusia laitteita ja sovelluksia sekä oppia asioita kollegoiltamme, kun suunnittelemme opetusta yhdessä tai jaamme tekemäämme esimerkiksi somessa.
Mutta miten käytännössä olemme siis ekaluokan etäkoulun järjestäneet? Loimme ekaluokkalaisille julkisen blogin, johon oppilaat helposti pääsevät ilman käyttäjätunnuksia ja salasanoja myös omilla kännyköillään. Blogissa julkaistaan aina edellisenä iltana seuraavan päivän tehtävät. Kaikille ekaluokkalaisille yhteiset tehtävät ovat blogin etusivulla ja välilehdiltä löytyvät suomen kielen tehtävät jokaiselle ryhmälle erikseen. Blogin lisäksi opetusta ja ohjausta annetaan live-oppituntien ja WhatsAppin FaceTime-puhelujen avulla. Näin voimme tavoittaa nimenomaan suoraan oppilaat ja ainakin osassa perheistä lapset pystyvät toimimaan suhteellisen itsenäisesti ilman aikuisen jatkuvaa apua, jota esimerkiksi tehtävien lähettäminen Wilmaan vaatisi.
Blogi sisältää kirjoitettuja ohjeita sekä paljon videoituja ohjeita, joiden ymmärtäminen on ehkä hieman helpompaa s2-oppilaille tai niille, joiden lukutaito ei vielä riitä luetunymmärtämiseen.
Koulupäivä alkaa aamulla klo 8.15, jolloin toivotan oppilaille WhatsAppissa hyvää huomenta ja pyydän heitä nostamaan kätensä ylös 🙋 sen merkiksi, että ovat valmiita aloittamaan koulutehtävät.
Klo 8.15-8.45 kokoonnumme ekaluokanopettajien kesken Teams-palaveriin suunnittelemaan tai vain jakamaan fiiliksiämme.
Klo 9.00 alkaa oppitunti HangoutsMeet-sovelluksen avulla. Avaan kokouksen klo 8.45, linkki oppitunnille löytyy blogista ja vähitellen alkaa oppilaita ilmestyä oppitunnille. Aamun oppitunti on avoin kaikille koulumme ekaluokkalaisille, oppilaita on ollut paikalla tällä viikolla 40. Aamun tunnilla tehdään jonkin oppiaineen tehtävät yhdessä. Minun tunneillani tehdään matikkaa kolmena aamuna viikossa. Tiistaisin ja torstaisin on toisten ekaluokkien opettajien toimesta livetunnilla ympäristöoppia, englantia tai musiikkia. Aamun tunnilla vuorovaikutus on rajallista ison ryhmäkoon vuoksi, eivätkä kaikki pääse ääneen. Esittämiini kysymyksiin pyydänkin usein oppilailta vastauksen chattiin, joka mahdollistaa sen, että useat oppilaat voivat vastata samaan kysymykseen. Mikäli oppilailla on kysymyksiä tai asiaa, he pyytävät chatissa puheenvuoroa kirjoittamalla chattiin "asia" tai "kysymys" ja minä jaan puheenvuoroja sopivissa väleissä. Oppitunnin päätteeksi käyn läpi päivän tehtävät, oppitunnin päätyttyä on oppilailla mahdollisuus jäädä juttelemaan opettajan kanssa tunnille.
Oppitunnin jälkeen oppilaat saavat työskennellä noin 1.5 h itsenäisesti. Toki FaceTime-puhelun avulla saa ottaa milloin tahansa arkisin klo 8-14 välillä yhteyttä ja autan oppilaita, jos he eivät ymmärrä jotakin tehtävää. Oppilaiden itsenäisen työskentelyn aikana valmistelen seuraavan päivän tehtäviä ja kuvaan opetusvideoita.
Klo 11-13 otan yhteyttä oppilaisiin, kyselen kuulumisia ja seuraan miten koulutehtävät ovat edistyneet. Aluksi käytin tähän WhatsAppin FaceTime-puheluita ja soitin jokaiselle oppilaalle.
Kokemuksen karttuessa olen kuitenkin ottanut käyttöön pienryhmäopetuksen kolmena päivänä viikossa. Oppilaat on jaettu 3-5 oppilaan ryhmiin ja tuo ryhmä saa etukäteen ilmoitettuna aikana 30 minuutin opetustuokion suomen kielestä. Usein varsinainen opetus on kestänyt noin 20 minuuttia ja loput 10 minuuttia on käytetty esimerkiksi mekaanisiin kirjaimen piirtämisharjoituksiin, joiden ohella on samalla voinut myös jutella. Kirjainharjoituksia on tehty juurikin tuo oppitunnin loppu ja sen jälkeen olen ohjeistanut, ettei tarvitse tehdä enempää, mutta halutessaan saa tehdä sivun loppuun. Ja yllättävän moni on halunnut tehdä tunnin loputtua sivun valmiiksi 😉
Pienryhmätuntien päätteeksi oppilaat lähettävät minulle aina valokuvan tunnin aikana kirjoittamastaan ja piirtämästään. Tällä viikolla olemme esimerkiksi harjoitelleen yleis- ja erinimiä sekä virkkeisiin liittyviä sääntöjä isojen ja pienten kirjainten osalta. Oppilaan lähettämään kuvaan korjaan oppilaalle opeteltuun asiaan liittyvät virheet ja hän korjaa ne omaan vihkoonsa.
Kerran viikossa pidämme koko luokan suomenkielen tunnin pienryhmän sijaan ja sen yhteydessä on varattu aikaa yhteiseen "välituntiin", jonka aikana voidaan jutella kuulumisia koko luokan kesken. Oppilaat kovasti toivoivat yhteisiä leikkejä välitunneille. Kokeilimme pelata kivi-sakset-paperia ja se toimi yllättävän hyvin meetin kautta. Kollegani kertoi leikkineensä "hae jotain"-leikkiä oppilaiden kanssa eli ohje oli esimerkiksi "hae jotain pyöreää" ja oppilaat etsivät kotoa jotakin sopivaa. Kim-leikki voisi myös toimia etävälitunnilla. Onko ideoita muista leikeistä tai peleistä, joita voisi koko luokan kesken pelata?
Minä koen pienryhmätyöskentelyn tehokkaaksi työskentelytavaksi. Pienryhmätunneilla on mukavasti vuorovaikutusta ja kaikki osallistujat voivat pitää mikit auki. Pienryhmätunneilla toteutuu opiskelun lisäksi nimenomaan vuorovaikutus ja oppilailla on mahdollisuus keskustella myös toistensa kanssa.
Oppilaat toivoivat itse myös henkilökohtaisia puheluita samaan tapaan kuin etäopetuksen alussa, joten päätin ottaa perjantaisin yhteyden jokaiseen oppilaaseen henkilökohtaisesti.
Näiden henkilökohtaisten puheluiden aikana suoritan myös jatkuvaa arviointia.
Olen pyytänyt oppilasta esimerkiksi tekemään seuraavia asioita:
- lue ääneen kirjaa
- kirjoita saneluni mukaan ja lähetä puhelun päätyttyä kuva kirjoittamastasi
- luettele minulle parilliset/parittomat luvut 0-30
Perjantaisin olemme tehneet oppilaiden kanssa itsearviointia kuluneesta viikosta. Missä asiassa oppilas on onnistunut? Mikä on ollut vaikeaa? Millaisia tehtäviä oppilas toivoisi lisää? Millaisia tehtäviä oppilaan mielestä on liikaa? Matikkaa, lukemista ja kirjoittamista on pakko olla, niitä ei voi jättää pois, vaikka oppilaat kuinka toivoisivat, mutta yritän vastata oppilaiden toiveisiin mahdollisuuksien mukaan.
Esimerkiksi lisää tehtäviä toivoville on joka päivälle listattu oppimispelejä ja kirjan tehtäviä, joita voi halutessaan tehdä.
Pyysimme myös Forms-kyselyn avulla vanhemmilta palautetta kuluneesta kahdesta viikosta, mutta vielä emme ole saaneet kovinkaan montaa vastausta kyselyyn.
Iltapäivä kuluukin sitten seuraavan päivän oppituntien valmistelussa, oppilaiden avustamisessa, mikäli heillä on vaikeuksia tehtävien kanssa ja oppilaiden tehtävien kuittaamisessa, kun he lähettävät valokuvia tekemistään tehtävistä.
Oppilaiden edistymistä seuraan puheluiden ja verkko-oppituntien avulla. Lisäksi monesta tehtävästä pyydän oppilaita lähettämään minulle kuvan. Lisäksi Kahoot pro-versiolla (joka on nyt Koronan vuoksi ilmainen loppukevään) pystyy tekemään Kahoot Challenge-visailuja, joita oppilaat voivat pelata kotona luettuaan tekstin tai katsottuaan opetusvideon. Pro-versiossa opettaja näkee oppilaiden vastaukset ja niiden avulla pystyy seuraamaan kuka ylipäätään on tehnyt tehtävän ja kuinka paljon oppilas on tehtävistä osannut oikein. Huono puoli on, että myös oppilas viiden parhaan pisteet. Tämä on kyllä joitain oppilaita rohkaissut sinikkäästi yrittämään ja muutamat ovat pelanneet kahootin monta kertaa, jotta saavat lopulta kaikki kysymykset oikein. Oppimista sekin 😄
Myös 10monkeys-peli on ilmainen tällä hetkellä ja oppilastunnuksilla voi pelata arkisin klo 7-14 peliä. 10monkeys-pelissä on myös mahdollisuus seurata oppilaiden edistymistä.
Tällaista digiloikkaa en ilman koronaa olisi tehnyt. En kuitenkaan ahdistunut tästä työkuvan totaalisesta muutoksesta, vaan koin alun alkaenkin etäopetuksen haasteena ja mahdollisuutena kokeilla jotain ihan uutta. Olen oppinut näiden kahden viikon aikana valtavasti! Ja koko ajan opin lisää ja kehityn sovellusten käyttäjänä.
Olen parin viikon ajan tehnyt YouTubeen matikkavideoita 1. luokan Varga-Neményi-menetelmään liittyen. Jos sinulla on videoille käyttöä, voit vapaasti jakaa linkkejä videoihin oppilaidesi katsottavaksi. YouTube-kanavani löytyy nimellä Anniina-opettaja
tästä linkistä.
Myös omat koirani ovat päässeet mukaan videoille viihdyttämään oppilaita. Monen oppilaan kanssa onkin tullut aivan uudenlainen side, kun he ovat esitelleet minulle omaa lemmikkiään puheluiden tai pienryhmätunnin yhteydessä.
Werneri ja Iitu kyselivät maanantaina menikö
oppilaiden viikonloppu yhtä nopeasti.
Mutta raskasta tämä on ja olisin paljon mieluummin oppilaiden kanssa toteuttamassa lähiopetusta, jos se olisi turvallista. Näin parin viikon etäopiskelun jälkeen alkaa osalla oppilaista ikävä kouluun olla jo kova ja olenkin päivittäin saanut vastata oppilaiden kysymykseen "milloin päästään taas kouluun?"
Vaikka oman luokkani osalta etäopetus näyttää sujuvan hyvin, on minulla huoli etenkin niistä oppilaistani, joiden suomen kielen taito on vasta kehittymässä ja joiden kotona ei puhuta suomea. Nämä oppilaat kyllä kuulevat liveoppitunneilla suomea, mutta he eivät juurikaan osallistu keskusteluun. Toisin sanoen he puhuvat suomea ainoastaan silloin, kun minä tai joku muu opettaja heille soittaa, koska normaaleihin koulupäiviin kuuluva vuorovaikutus luokkakavereiden kanssa esimerkiksi välitunneilla puuttuu. Näihin oppilaisiin yritämme pitää tehostetusti yhteyttä henkilökohtaisilla puheluilla päivittäin, jotta he eivät putoa kelkasta täysin.
Opettajien osalta etäopetus on ainakin meidän tiimin osalta lisännyt yhteisöllisyyttä valtavasti verrattuna aikaan ennen koronaa. Oppilaiden osalta toivoisin vielä löytäväni keinoja, joilla lisätä yhteisöllisyyden tunnetta ja siten helpottaa oppilaiden ikävää kouluun. Onko sinulla ideoita yhteisöllisyyden toteuttamiseksi?
