Ihminen - teemajakso (2. lk)

Keväällä toteutimme 2. luokkalaisten kanssa laajemman ihminen-teemajakson. Aihe oli oppilaista kiinnostava ja sen takia siitä myös tuli laajempi. Tavoitteena oli luoda kokemuksellinen ja käytännönläheinen kokonaisuus. Jakson ajan luokassa työskenteli kanssani luokanopettajaopiskelija, joten meitä oli koko ajan luokassa kaksi aikuista ohjaamassa työskentelyä.

Jakson aluksi jaoin oppilaat ryhmiin, jossa työskentely koko jakson ajan tapahtui. Ryhmät nimettiin väreittäin, sillä jokaisella ryhmällä oli tietyn väriset "kansiot" (taitettu A3-arkki), jonka väliin kaikki jakson aikana tehdyt tehtävät ja muistiinpanot koottiin.

Käytännössä kaikkiin teemoihin käytettiin aikaa kaksi oppituntia ja työskentelytapana oli pistetyöskentely.

1. Aivot

Pisteet:

• Aivojen toimintojen sijainnit: Tutuistuimme monisteen avulla aivojen eri osiin ja siihen, mitkä toiminnot liittyvät mihinkin aivojen osaan. Oppilas väritti aivojen eri osat ohjeen mukaan eri väreillä. Samalla syntyi hyvää keskustelua oppilaille vieraammista käsitteistä kuten ohimot ja takaraivo. Monisteen alkuperäinen versio, jonka osittain suomensin, löytyi 123homeschool4me-blogista.
• Tietoteksti aivoista: Oppilaat lukivat Tutkimusmatka 2-oppikirjan tekstin aivoista ja kirjasivat ylös kokonaisilla virkkeillä viisi mielestään tärkeää tietoa aivoista.
• Ihmishahmon askartelu: Ryhmät piirsivät isolle voimapaperille yhden ryhmänjäsenen ääriviivat ja leikkasivat hahmon irti. Hahmo sai heti itselleen aivot, jotka liimattiin hahmon päähän. Tulostettavat lapsen kokoiset elimet löytyvät Adventure in a box-blogista.
• Lääkärin tarkastus: Tällä toimintapisteellä testasimme aivojen toimintaa. Kokeilimme monisteen alaosasta löytyviä pieniä tehtäviä, kuten tasapainoa ja pikkuaivojen toimintaa sekä muistin ja ohimolohkon toimintaa. Samalla aina etsittiin omasta päästä kyseinen aivojen osa. 
• Aivojumppa: Aikuisen ohjaamana kokeiltiin erilaisia koordinaatiota ja kehon keskilinjan ylittäviä vaativia tehtäviä. 

2. Luut ja lihakset

Johdantona luihin ja lihaksiin toimi videoklippi, jossa professori Lockhart taikoo Harry Potterin kädestä luut pois. Videon avulla herättelimme keskustelua siitä, miksi ihmisellä on luut.

Jakaannuimme jälleen pisteille työskentelemään:

• Luuranko: Luokkaan oli ilmestynyt luuranko, johon oppilaat aikuisen johdolla tutustuivat: opeteltiin nimeämään luita sekä etsitiin ihmisruumiin pisin luu. Lisäksi oppilaat kokosivat aiemmin voimapaperista valmistetulle ihmishahmolle luurangon. Pisteellä oli myös 10 kg levykiekko, jolla oppilaat saivat kokeilla kuinka paljon aikuisen ihmisen luut keskimäärin painavat. Lapsen kokoisen luurangon voi tulostaa Adventure in a box-blogista.
• Tietoteksti luista ja lihaksista: Oppilaat lukivat Tutkimusmatka 2-kirjasta tekstin ja kirjasivat jälleen viisi mielestään keskeistä asiaa kokonaisilla virkkeillä ylös.
• Ensiapu: Tutustuimme KKK-hoitoon venähdyksissä. Juttelimme tilanteista, joissa nilkka tai ranne voi venähtää. Ja opettelimme laittamaan siteen ranteeseen tai nilkkaan. Kokeilimme myös laittaa lastan tukemaan rannetta, mikäli on epäilys, että ranne voisi olla murtunut.
• Jumppa: Jumppapisteellä tehtiin erilaisia lihaskuntoliikkeitä, esim. kyykkyjä, vatsalihaksia, selkälihaksi, punnerruksia ja kyykkyhyppyjä. Samalla nimettiin lihaksia, joita liikkeiden tekemiseen tarvittiin.

3. Sydän

• Sydämen syke: Opettelimme etsimään oman sydämen sykkeet kaulalta tai ranteesta. Mittasimme kukin omaa sykettämme levossa sekä kymmenen kyykkyhypyn jälkeen. Mitä sykkeelle tapahtui? Miksi? Oppilaat saivat myös stetoskoopilla kuunnella omaa ja kaverinsa sydämen sykettä. Tutkimme myös open sykemittaria sekä muutamien oppilaiden aktiivisuusrannekkeita, jotka kertoivat tietoja päivän aikaisista sykkeen muutoksista.
• Tietoteksti: Oppilaat lukivat Tutkimusmatka 2-kirjan kappaleen sydämestä ja tekivät muistiinpanoja. 
• Ensiapu: Kertasimme viime vuonna opetellun kylkiasennon, jonka jälkeen harjoittelimme elvytystä. Koululta löytyi jokunen vuosi sitten jonkun vakuutusyhtiön toimesta koululle lahjoitetut sydämet, joilla harjoittelimme elvyttämistä. 
• Minä vs. sydän: Kuinka voimakas lihas sydän oikein on? Sydän pumppaa minuutissa noin 5 litraa verta vajaa desilitra kerrallaan. Melkoinen määrä siis. Mittasimme ämpäriin viisi litraa vettä. Oppilaat saivat vuorollaan kokeilla ehtivätkö desilitramitalla siirtää minuutissa viisi litraa vettä astiasta toiseen. Ei tainnut kukaan voittaa sydäntä!
• Verenpaine: Koululta löytyi myös verenpainemittari, jota oppilaat pääsivät kokeilemaan. Verenpainemittari näytti sykkeen, lisäksi pisteellä juteltiin siitä, kuinka rasvainen ja suolainen ruoka tukkii verisuonia ja kuinka silloin sydämen pitää tehdä enemmän töitä. Havainnollistimme asiaa juomapillillä, jonka läpi on helppo puhaltaa ilmaa, mutta jos pilliä puristaa kasaan, ei ilmaa olekaan enää niin helppo puhaltaa pillin läpi. 

 

4. Keuhkot

Alustuksena keuhkoihin tutustumisessa katsoimme Emppu-open YouTube-videon keuhkoista. Sen jälkeen hengittelimme kädet kylkiluiden päällä ja tutkimme miten meidän kehomme toimii hengittäessä: Kylkiluut laajenevat ja menevät kasaan. Sitten siirsimme kädet pallealle: Mitäs nyt tapahtuu?

• Keuhkojen tilavuus: Yläkoulun biologian varastosta löytyi sprimetri, jonka avulla jokainen sai mitata keuhkojensa tilavuuden. Havainnollistimme keuhkojen tilavuutta kymmenjärjestelmävälineiden avulla. Värisauvojen valkoinen kuutio (kuutiosenttimetri) on oppilaille entuudestaa tuttu, kahtatuhatta valkoista kuutiota emme alkaneet laskea vaan otin esille kymmenjärjestelmävälineet, joilla oppilas sai koota tornin, joka vastasi omien keuhkojen tilavuutta. Lisäksi muunsin jokaisen keuhkojen tilavuuden desilitroiksi ja oppilaat saivat mitata keuhkojensa tilavuuden kaatamalla astiaan vettä yhtä paljon kuin heidän keuhkoihinsa mahtuisi. 
• Tietoteksti: Oppikirjan tekstin lukeminen ja muistiinpanojen tekeminen.
• Keuhkot ja sydän ihmishahmolle: Oppilaat leikkasivat ja liimasivat sydämen ja keuhkot aiemmin tekemälleen voimapaperihahmolle (näitä hahmoja olisi siis jokaisella ryhmällä yksi).
• Rentoutus: Pötköttelyä hämärässä luokassa ja omaan hengitykseen keskittymistä.

Suurimmat keuhkot luokasta olivat 2500 cm3 eli 25 dl.

Luma-keskukselta löytyy hyvä video keuhkojen askartelusta. Tämä jäi meiltä tekemättä.

5. Ruoansulatus

Ruoansulatukseen meidät johdatteli Pikkukakkosen jakso, jonka jälkeen työskentelimme pisteillä.

• Ruoansulatus: Tutkimme miten ruoka kulkee ruoansulatuksen läpi.
• Laitoimme minigrip-pussiin keksejä ja banaania. Pussi kiersi piirin ympäri, jokainen sai puristaa pussia hieman, jotta ruoka menisi palasiksi samalla tavalla kuin hampaat pureskelevat ruokaa. Ruoka kuitenkin oli aika kovina palasina, joten hoksasimme lisätä pienen lorauksen vettä pussiin, koska suussakin on sylkeä, joka kostuttaa ruokaa. 
• Suusta ruoka jatkoi mahalaukkuun, keksit ja banaani saivat edelleen olla pussissa, mutta pussiin lorautettiin etikkaa, koska vatsassakin on mahahappoja, sulattamassa ruokaa. Pussi sai jälleen kiertää piirin ympäri puristeltavana samalla, kun keskustelimme mahahapoista. Tässä tuli siis keskusteltua oksennustaudista ja siitä keltaisesta nesteestä, jota oksennetaan sitten kun vatsassa ei ole enää ruokaa. Tuttu juttu lapsille, kaikki tiesivät nyt mitä ne mahahapot ovat.
• Mahalaukusta ruoka jatkoi ohutsuoleen, eli sukkahousuihin, joista oli leikattu teräosa irti. Puristelimme ruoan sukkahousujen läpi ja samalla huomasimme ruoasta irtoavan melkoisen määrän ravintoaineita, sillä kädet eivät olleet enää puhtaat.
• Ohutsuolesta ruoka jatkoi matkaansa paksusuoleen, jota esitti pahvimuki, jonka pohjaan oli leikattu saksilla reikä. Paksusuolessa ruoasta imeytyi vielä nestettä sekä vitamiineja ennen kuin ruoka jatkoi matkaansa peräsuoleen. Pahvimukin sisään asetettiin toinen pahvimuki ja kun mukit puristettiin sisäkkäin, putosi mukin pohjan reiästä lautaselle "kakka". 
• 2. luokkalaisilla tämä kirvoitti vielä keskustelua monenlaista keskustelua kakasta ja pieruista.

• Suoliston pituus: Oppilaat lukivat lyhyen tietotekstin pätkän monisteelta suoliston pituudesta. Sen jälkeen he mittasivat 5 metriä pitkän langan eli ihmisen keskimääräisen ohutsuolen pituuden ja etsivät asioita, jotka ovat viisi metriä pitkiä. Sama tehtiin myös metrin mitalla, sillä paksusuolen pituus on noin metri.

• Ruoansulatuskanava: Oppilaat leikkasivat irti ruoansulatuselimistön ja liimasivat sen hahmolleen. Samalla nimettiin ruoansulatuskanavan osat.

Seuraavana päivänä kertasimme ruoansulatuksesta opitut asiat ja kirjoitimme aiheesta yhteiset muistiipanot ruoan matkasta läpi ruoansulatuskanavan.

6. Ravinto

Ihmisen ravintoa lähestyimme tällä kertaa ruokarytmin ja välipalojen kautta. Katsoimme RuokaTutkan videot Rytmiä ruokaan ja Välipalalla on väliä sekä keskustelimme niiden herättämistä ajatuksista.

Teimme myös RuokaTutkan sivulta löytyvän Virtamittaria-harjoituksen, jossa on kuvattu Henri Rokan kaksi erilaista päivää ja piirsimme Henrin virtamittarin noille päiville. Lisäksi oppilaat saivat tyhjän virtamittarin, jolle he kirjasivat omaa ruokarytmiään ja vireystilaansa yhden päivän ajan. 

Tunnin päätteeksi pelasimme Välipala-aliasta eli selitettäviksi sanoiksi oli valittu erilaisia terveellisiä välipaloja.

Myös englannin tunnilla jatkoimme välipalateemalla. Opettelimme välipalasanastoa, pääasiassa terveellisiä välipaloja, mutta myös muutamia epäterveellisiä välipaloja. Virikkeinä tunnilla toimivat alla olevat Fruits song- ja do you like-laulut.

Oppilaat saivat tehdä pylväsdiagrammin ja kiertää kyselemässä toisiltaan Do you like carrot? Yes, I do / No, I don´t. 

Välipalasana-korteilla (papunetin kuvatyökalulla tehdyt korti) pelattiin myös seuraavia pelejä pienryhmissä:

- KIM-leikki: muiden sulkiessa silmät yksi pelaaja otti pöydältä pois yhden välipalakortin, oppilaiden piti nimetä puuttuva välipala englanniksi.

- Murmur-peli: yksi pelaaja sulkee silmät, muut valitsevat sillä välin murmur:in. Oppilas alkaa kerätä pöydältä välipalakortteja yksi kerrallaan, muut pelaajat sanovat kerätyt välipalat kuorossa. Kun oppilas nostaa valitun välipalan, sanovat muut pelaajat murmur ja kierros alkaa uudelleen.

- Mörkö: välipalakortit asetettiin pöydälle väärinpäin. Vuorollaan jokainen oppilas sai nostaa yhden kortin ja sanoa kuvassa olevan välipalan englanniksi. Kortin sai pitää, jos kuvassa oli joku terveellinen välipala. Mikäli välipala oli epäterveellinen, piti kaikki kädessä olevat kortit palauttaa pöydälle.

- Hampurilaispeli: Välipalakortit jaettiin tasan oppilaiden kesken. Ensimmäinen pelaaja laittaa pakastaan päällimmäisen kortin pöydälle ja sanoo sanan englanniksi. Seuraava sanoo pöydällä jo olevan välipalan sekä lisää omasta pakastaan päällimmäisen kortin pöydälle edellisen päälle ja sanoo sen englanniksi. Seuraava pelaaja sanoo kaksi jo pöydällä olevaa välipalaa sekä lisää kolmannen. Sitten pitääkin muistaa jo kolme pöydällä olevaa välipalaa. Jatketaan kunnes joku ei enää muista kaikkia pöydällä olevia välipaloja oikeassa järjestyksessä. Pelaaja, joka tekee virheen, nostaa pöydällä olevat kortit itselleen. Pelaaja, jolta loppuvat kortit ensimmäisenä, voittaa.

7. Sairaskohtaukset ja hätänumeroon soittaminen

Viimeisenä aiheena käsittelimme sairaskohtauksia. Tutustuimme videoita katsoen ja keskustellen epilepsiaan ja diabetekseen. 

Videoiden ja keskustelun jälkeen kertasimme kylkiasentoon asettamisen. 

Sen jälkeen kävimme läpi hätänumeroon soittamisen ohjeistuksen. Oppilaat saivat ryhmissä suunnitella esityksen, jossa kaverille tapahtui jotakin (pyörtyi, kaatui ja mursi nilkkansa jne.) ja jossa he soittivat (leikisti tietenkin) hätänumeroon. 

----------------

Jakson alussa oppilailla oli kahdella viikolla läksynä kirjoituskalenteri, josta he valitsivat kirjoitustehtäviä läksyksi.