Ensiapupoliklinikka - roolipeli (2. lk)

 Ihminen-jaksomme tokaluokkalaisten kanssa päättyi tänään. Oli siis aika kerrata opittua ja testata mitä oppilaille jäi jaksosta mieleen. Toteutimme jakson kertauksen roolipelin avulla perustamalla ensiapupoliklinikan kahdeksi oppitunniksi luokkaamme. 

Ylilääkäri Hakkarainen

Itse rekrytoin itseni ylilääkäriksi ja yläkoulun bima-varastosta löytyi kaikille halukkaille "lääkärin takit" sekä muutama stetoskooppi. Stetoskooppeja ja muuta lääkärin varustusta tuli myös kotoa oppilaiden mukana kouluun rekvisiitaksi. 

Luokan pitkät pöydät oli asetettu seinää vasten, jotta jokaisella lääkäritiimillä oli oma hoitopöytänsä. Pöydän päälle oli asetettu liikuntasalin jumppamatot, jotta potilaan on mukavampi istua tai pötkötellä ensiavun aikana. 
Luokan keskeltä löytyi tarvikepöytä, jolle oli kasattu kaikki tarpeellinen:

• stetoskooppeja
• laastaria
• sakset
• kylmäpussi
• desinfiointiainetta
• "röntgenkuvat" 
• käsipyyhkeitä
• kirjoitusalustat
• potilastietolomakkeita

Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan tiimeinä, samat ryhmät olivat työskennelleet yhdessä koko ihminen-teeman ajan. 
Ennen roolipelin aloittamista tutustuimme oppilaiden kanssa potilastietolomakkeeseen ja siihen kirjattaviin asioihin. 

Kun valmistelut oli tehty, lähti jokaisesta lääkäritiimistä yksi oppilas minun kanssani hetkeksi käytävään. Käytävässä kerroin mikä tapaturma heille oli tapahtunut. Keksimme nopeasti taustatarinan, pohdimme mihin sattuu ja myös miten lääkärien pitäisi luokassa heitä hoitaa. 
Tällä välin luokassa olevat tiimit kirjasivat jo esitietoja epikriisiin kuten hoitavat lääkärit ja päivämäärän. Kun potilaat tulivat luokkaan alkoivat tiimit hoitaa kukin omaa potilastaan. Ensimmäisten potilaiden hoito oli melko karua käskyttämistä lääkäreiltä, mutta kun potilaita oli muutamia jo hoidettu alkoi asiakaspalvelukin pelata jo paremmin ja potilaan hyvinvoinnista huolehdittiin tarkemmin. 
Jokainen potilastapaus kesti noin 15 minuuttia. Sinä aikana oppilaat selvittivät mikä potilaalla on vikana, hoitivat hänet ja kirjasivat yhdessä epikriisiin tehdyt toimenpiteet sekä mahdolliset suositukset jatkosta.

Ennen uuden potilaskierroksen alkamista kävimme aina läpi miten kukin tiimi oli potilastaan hoitanut. 

Potilailla oli seuraavia vaivoja:

- Nyrjähtänyt nilkka - hoitona KKK ja samalla tutkittiin netistä tulostettuja nilkan röntgen kuvia, ei näkynyt murtumia!

- Vuotova haava - haavan puhdistus ja laastarin laitto.

- Murtunut ranne - KKK sekä lasta tukemaan rannetta. Tarjolla oli myös röntgenkuvia ranteesta, kuvista ei kyllä murtumaa näkynyt, mutta potilaat valittivat rannettaan niin paljon, että ne päätettiin tukea lastalla (viivottimella).

- Epilepsia - pään suojaaminen jollain pehmeällä sekä kohtauksen loputtua kylkiasentoon laittaminen. Suurin osa myös muisti jutella potilaalle ja varmistaa, että hän on kunnossa ja tietää kuka on sekä mihin on menossa kohtauksen jälkeen.

- Tajuton potilas - hengityksen tarkistaminen, kylkiasento, konsultaation kutsu (oikeassa tilanteessa hätäkeskukseen soitto)

Kahden tunnin ajan oli luokassa mukava pöhinä. Jokainen huolehti omalla vuorollaan kirjaamisesta sekä hoitoon osallistumisesta ja sai tietenkin olla myös potilas. Ryhmät tekivät hyvin yhteistyötä ja auttoivat toisiaan. 

Roolipelin päätyttyä oppilaat kyselivätkin, voitaisiinko ensiapupoliklinikkaa leikkiä toistekkin. 😀 Mieluisa päivä tuntui kaikin puolin olleen meille kaikille. Ja se toimi erinomaisesti opitun kertauksena. Voin myös todeta, että tosipaikan tullen luulen, että oppilaani osaavat auttaa kaveria ja antaa ensiapua.