Piipahdus pohjolaan (4. luokan Pohjoismaa-teema)

Viimeiset viikot ovat 4.-5. luokan neloset työskennelleet Pohjoismaiden parissa. Pohjoismaita on työstetty monialaisesti monelta eri kantilta. Suomen kielen/äidinkien tunneilla keskityimme alkujakson ajan tietotekstin lukemiseen. Olemme tutustuneet ja harjoitelleet kaunokirjallisuuteen sopivia lukustrategioita alkusyksyn ajan, mutta ne eivät soveltuneet tietotekstiin. Joten uusi lukustrategioita kehiin, harjoittelimme TheCafeBook-kirjan (Boushey&Moser) tyylillä tutkimaan ensin tietotekstin otsikoita, kuvia ja kuvatekstejä ja etsimään niistä pohjatietoa ennen varsinaisen tekstin työstämistä. 

Aluksi ruodimme oppikirjan tekstejä yhdessä ja vähitellen oppilaat siirtyivät tutkimaan tekstejä parin tai ryhmän kanssa ja jakson lopuksi viimeinen kappale Ruotsista oli jokaisen itsenäisenä tehtävänä.

Luetun pohjalta täydennettiin monistepohja vuorossa olevasta maasta. 

Tein monistepohjat jo elokuussa olympia-teemaa käsitellessämme,
mutta ne jäivät silloin käsittelemättä. Sen vuoksi monisteissa
on mukana Rion mitalisaldo.

Tietotekstin lukemisen lisäksi suomenkielen tunneilla tutustuimme pohjoismaisiin kansansatuihin. Ja kerroin oppilaille kolmen päivän rytmiä mukaillen satuja. Eli kerroin saman tarinan kahtena päivänä peräkkäin suomenkielen tunnin lopuksi ja kolmannella tunnilla oppilaat kertoivat sadun minulle takaisin. Sadut olivat lisähöysteenä Pohjoismaa-jaksossa ja jakson jälkeen suomenkielen tunneilla satujen käsittely jatkui monella eri tavalla, mutta siitä kerron toisessa blogijutussa.

Jakson aikana hyödynsimme Ylen Postikortteja Pohjolasta-sarjaa, josta saimme mukavasti lisätietoa luetun tiedon lisäksi Pohjoismaista.

Jakson kuvistyöt liittyivät kulloinkin käsiteltävänä olevaan maahan. Tanskasta tulevat tietenkin ensimmäisenä mieleen legot sekä Köpenhaminan kuvia katsellessa värikkäät talot. Tutustuimme taiteilija Ton Schultenin töihin ja niitä mukaillen oppilaat lähtivät viivottimilla jakamaan paperiaan ensin pystysuoriin palkkeihin ja sen jälkeen poikittain mielensä mukaan. Kun viivoja paperissa oli riittävästi maalasimme jokaisen ruudun eri värillä. 

Kun kaikki ruudut oli maalattu ja maalit kuivaneet maalasivat oppilaat mustalla maalilla näkyviin talojen ääriviivat.

Köpenhaminan legotaloista tuli mielestäni oikein pirteitä ja töistä katsellessa tulee hyvälle mielelle.

Tanskasta kertomani satu oli H.C. Andersenin Todellinen prinsessa (Prinsessa ja herne) - satu. Sadun lisäksi oppilaat tekivät luetun ymmärtämisen tehtävän H.C. Andersenista ja tutustuivat samalla kirjailijaan.

Tanskasta jatkoimme matkaa Norjaan. Jälleen harjoiteltiin oppikirjan tekstin lukemista yhdessä ja sieltä vinkkien etsimistä ennen varsinaiseen tekstiin syventymistä. Ylen videot toivat lisätietoa ja ymmärrystä asiaan.

Islantia varten minulla oli vanhoja, opetusharjoittelussa yliopistolla tehtyjä materiaaleja, joita olin tuunannut ihan ensimmäisen sijaisuuspestini aikana Ivalossa vuonna 2009 (näiden kohdalla on pakko todeta, että opiskelujen aikaisia välineitä on kannattanut säilöä, vaikka meinaankin ensi kesänä siivota varaston karummalla kädellä..).

Islanti-paketiin on pistetyöskentelykokonaisuus. Oppilaille muokatut tekstit on laminoitu ja oppilaat kiertävät pisteeltä toiselle. Jokaiseen tekstiin kuuluu kysymyksiä tai tehtäviä, jotka tehdään tekstin lukemisen jälkeen.

Islanti-pistetyöskentely on vanha, mutta toimiva. Kortit olen tehnyt jo opetusharjoittelussa opiskeluaikana :)

Pisteiden aiheet ovat:

• Islannin tunnukset: teksti Islannin vaakunasta. Oppilas lukee tekstin, piirtää Islannin lipun ja värittää vaakunan vihkoonsa sekä kirjoittaa ylös mitä vaakunassa on.
• Tulivuoret ja geysirit
• Islannin hevoset
• Islantilainen koulu ja urheilu
• Islanti ilmasta käsin: tutkitaan Google Earthin avulla Islantia ilmasta käsin. Etsitään Reykjavik, Blue Lagoon, jäätikkö jne.
• Karttatehtävä: nimetään karttaan pääkaupunki, suurin tulivuori, suurin jäätikkö, ympäröivät meri jne.
• Islantilaiset sadut ja legendat: teksti kertoo islantilaisten uskomuksista ja satuolennoista, joiden olemassa oloa suurinosa islantilaisista ei kiellä.
• Thorrin pidot: teksti kertoo Thorrin juhlasta, jossa tarjolla on mm. hapan haita ja pässin kiveksiä. Ensimmäisen oppilaan huudahdettua tekstin luettuaan äänen hyi on tekstin suosio taattu, koska kaikki haluavat tietää mitä islantilaiset oikein syövät.

Islannin vaakunoiden väritystä.

Norjan ja Islannin käsittelyn ohessa teimme yhden kuvistyön, joka liittyi oikeastaan molempiin. Niin Islannissa kuin Pohjois-Norjassa näkyy revontulia ja muistuttelimme mieleen märkää märälle tekniikkaa. Paperin alalaita maalattiin sinisen sävyillä mereksi ja yläosassa sai leikkiä vapaasti väreillä, sinne oli tavoitteena saada räiskyvät revontulet. Tavoitteena oli myös olla maalaamatta ruskeaa, joka on niin vaikeaa tarkoituksella sekoittaa, mutta kun ei ajoissa lopeta niin monen paperi on lopulta ruskea..

Paperien kuivuttua hahmoteltiin maalauksen päälle vuono ja vuoret. Koska kyseessä on pääasiassa suomea toisena kielenä puhuvien oppilaiden ryhmä oli Islannin ja Norjan käsittelyssä sanaston opettelu myös tärkeää ja kertasimme sanojen vuori, vuoristo, vuono merkityksen. 

Vuono ja vuoret maalattiin puffy paintilla, jotta saimme vuoren kokoa korostettua maalilla, joka toi työhön myös syvyyttä. Puffy paint sekoitetaan partavaahdosta, erikeeperistä ja tavallisista pullomaaleista. Kaksi pulloa Rainbow partavaahtoa on riittänyt parille kymmenelle oppilaalle jo kolmeen työhön ja edelleen tavaraa riittää.

Vuono ja vuoret maalattiin puffy paintilla, jotta saimme vuoren kokoa korostettua maalilla, joka toi työhön myös syvyyttä. Puffy paint sekoitetaan partavaahdosta, erikeeperistä ja tavallisista pullomaaleista. Kaksi pulloa Rainbow partavaahtoa on riittänyt parille kymmenelle oppilaalle jo kolmeen työhön ja edelleen tavaraa riittää.

Ruotsiin tutustuimme Pohjoismaista viimeisenä. Aloitimme sen siten, että toin luokkaan kasan kuvia ja esineitä, joita lähdimme oppilaiden kanssa tutkimaan. Lajittelimme tavaroita kasoihin sen mukaan mihin Pohjoismaahan ne kuuluvat. Monta asiaa Tanskasta, Islannista ja Norjasta tuli kerrattua samalla ja lopuksi meille jäi Ruotsiin liittyviä kuvia, joista keskustelimme yhdessä. Aika paljon oppilaat jo tiesivätkin Ruotsista. Lisätietoa Ruotsista saimme myös Ylen Postikortteja Pohjola-sarjan Ruotsin jaksosta. 

Koska Pohjoismaa-jakson aikana oli harjoiteltu paljon tietotekstien lukemiseen sopivaa strategiaa, lukivat oppilaat yltin kirjan Ruotsi-kappaleen itse ja harjoittelivat Ruotsista oppimamme tiedon kokoamista itsenäisesti.

Mikä kuuluu mihinkin Pohjoismaahan?

Kuvis-kässän tunneilla tällä viikolla tutustuimme 4. luokkalaisten kanssa Taalainmaan hevoseen. Katselimme ensin kuvia Taalainmaan hevosesta ja kerroin hevosen taustasta. Sen jälkeen uuden opsin hengessä annoin oppilaille vapaat kädet. Aiheena oli Taalainmaan hevonen, toteutustapa vapaa maalaa, ompele, muotoile... Valmiina oli vain Taalainmaan hevosen figuuri, joita olin kopioinut muutamassa eri koossa oppilaille tarjolle. 

12 oppilaan ryhmässä syntyi loppujen lopuksi kolmenlaisia Taalainmaan hevosia. Patsaan tekijät leikkasivat pahvilaatikkopahvista useamman hevosen muovon, jotka liitettiin yhteen, vatsan kohdalle laitettiin pari ylimääräistä pahvikerrosta. Sen jälkeen paperinkeräyksestä paperia suikaleiksi ja liimalla hepan ympäri. Lopuksi heppa maalattiin ja tuli niista vain hienoja!

Patsaiden lisäksi syntyi pehmoleluja sekä pari perinteistä kuvistyötä maalaamaalla.

Kertauksena Pohjoismaa-jaksosta pidin oppilaille pienen Amazing Race-kisailun (tosin oppilaani ovat niin nuoria, etteivät tienneet ko. ohjelmaa..). Oppilaat toimivat kolmen oppilaan ryhmissä. Jokaisella ryhmällä oli mukanaan iPad, jolla otettiin kuvat tuotoksista ja kirjattiin kuvien kera ryhmän vastaukset Book Creator-appsilla luotuun kirjaan.

Oppilaat kiersivät kuudella pisteellä, joissa hyödynnettiin Pohjoismaista opittua tietoa. Toki sinne oli sekaan upotettu myös vähän matikkaakin :)

Ensimmäisellä pisteella tutkittiin Juutinrauman siltaa ja rakennettiin silta Legoista annetussa mittakaavassa.

Vasemmassa ylälaidassa oppilaiden tuotos BookCreator-kirjaan.

Seuraavaksi päästiin linnan rakennuksen kimppuun, sillä tarvittiinhan todelliselle Prinsessalle linna. Linna on älypeli, jonka vasta ostin ja se oli oppilaiden käytössä nyt ensimmäistä kertaa. Tosin linna on nyt luokassa oppilaiden vapaassa käytössä, jotta rakennushaateiden parissa pääsee jatkamaan.

Kolmannella rastilla oppilaat piirsivät ulkomuistista niin monta Pohjoismaiden lippua kuin muistivat, lisähaasteena olivat Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin liput. Niistä oppilailla oli vain mielikuvia, mutta kukaan ei saanut niitä kokonaan piirrettyä vaikka Grönlannin lipusta käytiin yhdessä ryhmässä kovaa keskustelua :) (iPadin nettiyhteyttä ei käytetty tehtävässä vaan pyrittiin toimimaan puhtaasti muistin varassa).

Matikassa olemme aloittaneet suuriin lukuihin tutustumisen (0-10 000), joten karttatehtävä ja välimatkojen mittaaminen Helsingistä muihin Pohjoismaiden pääkaupunkeihin sujui helposti värisauvoilla. 

Viidennellä rastilla olivat samat kuvat, joita olimme Ruotsia käsitellessaä käyttäneet sekä muutamia uusia esineitä (esim. Pohjoismaiden kolikoita ja kirjoja) ja jälleen oppilaat lajittelivat esineet ja ottivat niistä valokuvan BookCreator-kirjaansa.

Viimeisenä tehtävänä oli ristikko, jonka ryhmät tekivät kierrettyään muut rastit ja odotellessaan viimeisten valmistumista.

Tällainen Pohjoismaa-jakso meillä oli tällä kertaa. Enemmänkin olisi voinut tehdä ja olisin toivonut voivani mukaan myös kohdemaiden kieliä, mutta yhdysluokka asettaa omat rajoituksensa sille mitä kaikkea ehditään. Rinnalla piti nimittäin pyörittää 5. luokkalaisten Eurooppa-jaksoa, joten tällä kertaa typistytempi versio.