Järvi-Suomi

Johdantona Järvi-Suomi-jaksoon katsoimme Ylen opetusohjelman Postikortteja Suomesta, jossa reportteri Salla tutustuu Savoon. Ohjelman pituus on 14min ja se esittelee selkeästi Savon seutua. Osa asiasta varmasti meni omilta 3. luokkalaisiltani vielä ohi, mutta kyllä sieltä silti asiaa löytyi.

Kotona oppilaat lukivat oppikirjan tekstin Järvi-Suomesta ja keräsivät sieltä mielestään tärkeimmät asiat ranskalaisilla viivoilla vihkoihinsa. Koulussa aloitimme siten, että oppilaat ensin kertoivat koko luokan kesken piirissä istuessamme, mitä asioita muistavat läksyn perusteella Järvi-Suomesta (vihkot olivat kaikilla kiinni). Monia asioita saatiinkin alueesta jo ihan muistin perusteella kerrottua, yhteisen puhepiirin jälkeen oppilaat vielä lukivat parilleen vihkoihinsa kirjaamat asiat ja tarvittaessa täydensivät omia muistiinpanoja, mikäli kaverilla oli jotain tärkeän tuntuista, joka omasta vihkosta puuttui.

Saimaannorppiin tutustuimme opettelemalla Vanhoja poikia viiksekkäitä-laulun sekä äidinkielen/suomi2-tunneilla työstämällä tekstiä saimaannorpasta ja opiskelemalla sanaluokkia. Tekstissä oli ideana, että oppilaat ensin hoksasivat tekstin olevan imperfektissä ja ettei tekstin mukaan esim. Saimaata tai norppia enää ole. Sen jälkeen oppilaat etsivät tekstistä kaikki verbit ja muuttivat ne preesensiin.

Kielioppia ja saimaannorppia. Enemmän aiheesta voit lukea "Pronominit"-postauksesta lähiaikoina.

Kun aikamuodot oli korjattu oppilaat kirjoittivat tekstin käsialaharjoituksena vihkoihinsa. Puhtaaksi kirjoitetusta tekstistä alleviivattiin kaikki substantiivit ja samalla huomattiin tekstissä olevan paljon toistoa, usein jopa sama sana on kaksi kertaa peräkkäin! Miten toiston voisi korvata? Löytyisikö jokin pikkusana, jolla aina jälkimmäisen samana toistuvista sanoista voisi korvata? Löytyihän niitä ja samalla oppilaat keksivät uuden sanaluokat, korvaavat pikkusanat eli pronominit! Mutta pronomini-seikkailustamme voit lukea lisää sanaluokka-postauksesta.

Matematiikassa (VaNe) olemme harjoitelleet laskujen suuruusluokan arvioimista laskemalla kuinka paljon laskun vastaus suunnilleen on, tässä ovat apuna toimineet värisauvat. Monelle työskentely on ollut haastavaa, joten jatkoimme sitä myös yltin tunnilla. Ensin tutustuimme Järvi-Suomen karttaan ja etsimme sieltä tuttuja, Järvi-Suomen alueella olevia kaupunkeja. Samalla virisi hyvää keskustelua siitä, miksi kaupunkien nimet on kirjoitettu eri kokoisella fontilla yms. Kun tutut kaupungit oli etsitty, alettiin töihin, mittaamaan välimatkoja eri kaupunkien välillä.

Millä värisauvalla kannattaa mitata?

Se millä värisauvalla mittaukset tehdään, selvitettiin ensimmäiseksi. Kartan mittakaava-janaan värisauvoja verratessamme, totesimme punaisen sauvan vastaavan n. 50km kartalla. Siispä mittaaminen aloitettiin punaisilla sauvoilla, kun välimatka ei mennytkään tasan, joutuivat oppilaat pohtimaan mahdollisuuksia mitata puuttuva osuus muilla sauvoilla. Viininpunaisen sauvan pituudeksi oppilaat nopeasti hoksasivat 100km, mutta vaaleanpunaisen pituuden (25km) keksiminen veikin pidemmän aikaa. Näppärimmät hyödynsivät vieläpä valkoisiakin sauvoja.

Ensin mitattiin opettajan antamia reittejä, mutta kaikkein hauskinta taisi olla oman reitin suunnittelu ja sen mittaaminen. Moni oppilaspari suunnittelikin erilaisia reittejä Järvi-Suomessa, mitä omituisempi paikan nimi, sitä varmemmin oppilaat rakensivat reittinsä sen kautta. Mittaamamme etäisyydet olivat tietenkin helikopterin matkoja, autolla ei ihan niin suoraan pääse :)

Kun kaupunkeihin oli tutustuttu kartalla, piti meidän tietenkin tutustua itse kaupunkeihin. Siispä oppilaat ottivat iPadit käyttöön ja alkoivat etsiä tietoa valitsemastaan kaupungista. Tiedot koottiin padlet-seinälle, joka postitettiin luokan omaan Kidblogiin. Padletia olemme käyttäneet muutaman kerran aiemmin, tänään uusia ominaisuuksina harjoittelimme taustan vaihtamista ja kuvien lisäämistä padlet-seinälle.

Tiedonhaku on vielä monille oppilaistani haastavaa, joten osalla padlet-seinä oli hyvin kuvavoittoinen, toisilla taas tekstiä oli enemmän. 

Jotta oppilaat tutustuisivat myös toistensa padlet-seiniin, työskentelimme aakkosjärjestyksen, lukujen vertailun ja karttatehtävien parissa, etsien tietoa toisten Padlet-seiniltä.

Järvi-Suomi -jakson kertaamiseen sopii myös hyvin 4min pituinen YouTube-video Järvi-Suomen elämää.

Aiheen kertausvideon katsottuamme työstimme Järvi-Suomesta kirjoittamaani tekstiä, jossa ideana on tekstuaalinen interventio. Oppilaat lukivat alla olevan tekstin ja oli hauska seurata, ku oppilaiden päät alkoivat nousta ja kuului "Mutkun ope..". Hyssyttelin kuitenkin vielä kaikki mutku-opet hiljaisiksi, jotta kaikki saavat lukea tekstin rauhassa loppuun. Keskustelimme yhdessä mikä tekstissä on pielessä ja etsimme kaikki asiat, jotka tekstissä olivat virheellisiä. Virheelliset sanat merkittiin värikynällä ja pohdittiin jokaiselle sanalle vastakohta. Lopuksi oppilaat kirjoittivat tekstin huolellisesti mahdollisimman hyvällä käsialalla, käsialaharjoituksena, omaan vihkoonsa.

"Järvi-Suomi on Suomen pohjoisosassa oleva alue, jolla on vähän järviä. Alueelta nousee mereen kolme pientä jokea: Kokemäenjoki, Kymijoki ja Vuoksi. Suomen pienin järvi, Saimaa, sijaitsee myös Järvi-Suomessa. Muita pieniä järviä maisema-alueella ovat Päijänne, Kallavesi, Keitele ja Puulavesi.

Järvien välissä olevalla maa-alueella on vähän metsää. Metsäteollisuus on Järvi-Suomessa merkityksetön elinkeino. Alueella on myös huonoa peltomaata ja pellot tuottavat huonon sadon. Järvi-Suomen maasto on tasaista ja alueella on paljon soita. Järvi-Suomen matalin  kohta on Nilsiässä sijaitseva Kinahmi.

Maisema-alueen pienimpiä kaupunkeja ovat Tampere, Jyväskylä ja Kuopio. Talvella  asukasmäärä Järvi-Suomessa puolittuu mökkeilijöiden ansiosta."

Perjantaipäivän ja Järvi-Suomi-jakson päätteeksi työstimme kuviksen tunneilla savea. Lähdimme liikkeelle pallosta, jota alettiin venyttää norpan muotoon. Vaikka ajattelin norpan olevan helppo muovailutyö, osoittautui se hyvin haastavaksi ja norpista tuli hyvin hoikkia verrattuna niihin valokuviin, joita norpista tutkimme.