Sivut

tiistai 2. syyskuuta 2014

Tonttu löytää pussista - U

Tonttu löytää pussista,
monen monta kirjainta...



U-kirjainta lähdimme opettelemaan Grimmin Huuhtaja-sadun myötä. Ennen varsinaista U-kirjaimen opettelua oppilaat kuulivat kaksi kertaa kertomukseni "u-huu" huhuilevasta huuhkajasta, joka joutui kiipeliin..

Ilta alkoi jo hämärtyä ja tontun touhutessa ullakolla asunnossaan kuului avonaisesta ikkunasta huhuilua ”u-huu, u-huu”. Tonttu siirtyi ikkunan ääreen tarkkailemaan hämärää pihamaata. Pian lehahti suuri tumma varjo pihan yli huhuillen samalla ”u-huu, u-huu”. Vanha huuhkaja oli lähtenyt yölliselle saalistusretkelleen metsään. Onneksi olen täällä sisällä, tuumasi pieni tonttu ikkunasta suurta lintua katsellessaan. Ulkona pimeässä saattaisin huhuilua ja suurta tummaa varjoa pääni päällä pelästyä pahemman kerran. Samassa tonttu muisti vanhan tarinan huuhkajasta, joka oli pelottanut niin isoja kuin pieniäkin.

Kaikki tapahtui muutama sata vuotta sitten, kun ihmiset eivät vielä olleet niin viisaita ja neuvokkaita kuin nykyään. Suuri huuhkaja eksyi yöllisellä lennollaan kaupungin laidalla sijaitsevaan latoon.  Aamun koitteessa huuhkaja ei uskaltanut tulla ulos ladosta, sillä se pelkäsi muita lintuja, jotka sen nähdessään nostavat hirveän metelin.
Aamulla renki tuli hakemaan ladosta olkia ja nähdessään huuhkajan istuvan ladon nurkassa säikähti renki ja juoksi kertomaan isännälleen, että ladossa oli hirviö, jonka kaltaista hän ei ollut eläissään nähnyt. Siellä se pyöritteli suuria silmiään ja voisi oikopäätä syödä hänet suihinsa.
”Kyllä minä sinut tunnen”, sanoi isäntä. ”Rastasta uskallat jahdata, mutta kanaa et uskalla käsin ottaa kiinni vaan tarvitset kepin turvaksesi. Kai minun on itse mentävä katsomaan, millainen hirviö ladossa on.” Mutta kun isäntä omin silmin näki kummallisen ja kauhean eläimen, hän pelästyi yhtä paljon kuin renkinsäkin. Parilla loikalla pakeni hän ladosta ja juoksi pyytämään apua naapureiltaan, olisihan koko kaupunki vaarassa, jos hirviö murtautuisi ulos ladosta.



Kaupungin kaduilla vallitsi huuto ja hälinä. Kaupunkilaiset varustautuivat seipäin, heinähangoin, viikattein ja kirvein kuin taistellakseen suurta vihollista vastaan. Kaupunkilaiset piirittivät ladon aseistautuneina ja ensimmäinen rohkea mies astui sisään. Mutta pian mies pakeni ladosta kiljuen, kalman kalpeana eikä hän saanut sanaa suustaan. Kaksi muutakin miestä uskaltautui latoon, mutta samoin kuin ensimmäinen hekin juoksivat saman tien ulos pakokauhun vallassa.
Lopulta esiin astui iso vahva mies, sankaritöistään tunnettu sotilas. ”Ette te hirviötä saa ladosta ajettua vain sitä katsomalla. Nyt on tartuttava härkää sarvista”, sanoi sotilas ja pyysi, että hänelle tuotaisiin haarniska, miekka  ja keihäs. Sotilaan rohkeutta ylistettiin, vaikka samalla katselijat pelkäsivät miehen hengen puolesta.
Ladon ovi avattiin jälleen ja sotilas astui sisään. Huuhkaja oli sotilaan aseistautuessa lentänyt ladon orrelle istumaan ja sotilaalle tuotiin kiireen vilkkaa tikapuut, jotta hän voisi kiivetä hirviön luokse. ”Iske jo, iske jo”,  huusi väkijoukko sotilaalle. Väkijoukon melusta hämmentynyt huuhkaja alkoi pyöritellä silmiään, naksutella nokkaansa ja pöyhistellä sulkiaan pelottavasti.


”Jos olisitte täällä minun sijassani, ette huutaisi iske jo”, vastasi sotilas väkijoukolle. Hän nosti jalkansa vielä seuraavalle tikapuiden askelmalle, mutta alkoi sitten vapista ja lähti puolipökerryksissä laskeutumaan tikkaita alas.
Nyt ei ollut enää ketään, joka olisi halunnut antautua vaaraan. ”Pelkällä nokan nakutuksella, silmien pyörittelyllä ja höyhenten pörhistelyllä hirviö on myrkyttänyt vahvimman miehen, mitä keskuudestamme löytyy. Mitä me nyt teemme, ettei koko kaupunki joudu tuhon omaksi?” pohtivat kaupunkilaiset.
Lopulta pormestari keksi keinon: ”Poltetaan lato ja sen mukana hirviö, siten pääsemme eroon hirviöstä”. Hirviön karkotus oli vienyt koko päivän ja oli tullut pimeä. Kaupunkilaisten sytyttäessä latoa tuleen, kuului yöilmassa vaimea siipien suhahdus ja pian metsän siimeksestä kantautui vaimea huhuilu: ”U-huu, u-huu”.

Kaupunkilaiset polttivat ladon ja elivät sen jälkeen tyytyväisinä elämänsä loppuun asti, olivathan he viimein voittaneet hirviön. (Grimmin satua mukaillen)

U-huu, huhuilee huuhkaja.
Kuultuaan sadun kahdesti oppilaat piirsivät vihkoihinsa mallin mukaan huuhkajan. Huuhkajan vartalo piirrettiin kaarella, pää saatiin aikaan toisesta kaaresta. Yllä olevassa opettajan työssä olen erikseen korostanut U:n muotoisia kaaria, vaikka en oppilaille ole huuhkajaa piirtäessämme puhunut mitään vielä U-kirjaimesta. Siivet jätimme oppilaiden töistä pois, nekin olisi kyllä voinut piirtää, kun niistäkin olisi saanut U:n kaarta.


Kolmantena päivänä tontun pussista löytyi U-kirjain ja piirsimme vihkoihin isot U-kirjaimet. Kolmantena päivänä työstimme myös Huuhkaja-satua uudella tavalla. Seisoimme piirissä, opettajan kertoessa satua teimme itse liikkeillämme ja eleillämme sadun. Liitelimme kuin huuhkaja, nokimme ladossa jyviä. Avasimme ladon oven, säihkähdimme ja pakenimme ladosta useita kertoja. Oppilaiden keskittyminen tällaiseen sadun tekemiseen oli aivan uskomaton. Hiiren hiljaa oppilaat kuuntelivat ja tekivät satua mallini mukaan! Pitänee kokeilla toistekkin! :)


Neljäs U-päivä alkoi unikeon metsästyksellä ulkona, pelasimme hirvenmetsästys-leikkiä, jossa laidoilla olevat (jo palaneet) oppilaat yrittävät polttaa leikki alueella ohi juoksevia leikkijöitä. Juosta saa vain U-alkuisilla sanoilla. Samalla oppilaille muistui mieleen kotona läksynä keksityt U-sanat.

Luokassa oppilaat kertoivat minulle kertomuksen huuhkajasta, eli kertoivat minun kertomani tarinan takaisin. Oppilaiden kertoessa tarinaa, nappasin tämän kertomuksen "avainsanat" lasten kerronnasta ja kirjoitin ne taululle. Luimme jälleen yhdessä sanat U-HUU, ULOS, USKALTAA:


Myös oppilaiden keksimiä U-sanoja kirjattiin taululle näkemiin, paljon niitä oli jälleen kerran keksittykin. Lopputunnin oppilaat työskentelivät omien vihkojensa parissa, kirjoittaen niihin yhteiset U-sanat sekä omavalintaiset muut sanat, kukin oman tasonsa mukaan.



Tämän vihkotyön ohessa syntyi uusi tarina, johon kaikki sanat liittyivät.
Taitoa kirjoittaa kaikkea ylös ei vielä ollut, mutta kuvitus on hieno.

Nyt osaamme jo A-, I- ja U-kirjaimet. Vielä aiomme opetella O:n ennen kuin siirrymme matematiikan jaksolle!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti