Hiihtoloman jälkeen aloitimme ekaluokkalaisten kanssa ajankohtaisaiheella, sillä junarata Rovaniemi-Kemijärvi välillä on viimein saatu sähköistettyä ja ensimmäinen sähköjuna saapui Kemijärvelle 11.3. Sähköjunan saapumista varten oli järjestetty kansanjuhla, johon myös oppilaiden kanssa osallistuimme kun juna-asema kerran ihan koulun läheisyydessä sijaitsee.
Pääsimme oppilaiden kanssa samalla tutustumaan junaan: ravintolavaunu, päivävaunu ja makuuvaunu tuli tutkittua sekä veturi, johon pääsimme myös kiipeämään sisään.
Koko kaupunki oli vastaanottamassa sähköjunaa |
Paikallisjulkkis Joulupukki oli myös tullut ihmettelemään sähköjunaa. |
Liput liehuen ja torvisoittokunnan säestyksellä saapui sähköjuna Kemijärvelle! |
Makuuvaunuissa eivät kaikki olleet matkustaneet, joten niihin piti kurkkia ikkunoista, ennen kuin pääsimme itse junaan sisälle tutkimaan. |
Veturi oli kaikille uusi ja jännä paikka. |
Veturin kuljettajaksiko isona? |
Juna-teemaa käsittelimme luokassa koko viikon ajan erilaisten tehtävien avulla.
Juna-jakson aikana lauloimme ja räppäsimme teemaan liittyviä lauluja. Itsekin etenin omassa opettajuudessani ihan uudelle tasolle, kun säestin laulut kuvionuottikitaralla, jolla soittamista olen aktiivisesti treenannut viime viikot.
Jakson lauluja olivat:
Juna-jakson aikana lauloimme ja räppäsimme teemaan liittyviä lauluja. Itsekin etenin omassa opettajuudessani ihan uudelle tasolle, kun säestin laulut kuvionuottikitaralla, jolla soittamista olen aktiivisesti treenannut viime viikot.
Jakson lauluja olivat:
- Pienen pieni veturi
- Junan lähtö
- Yöjuna Rovaniemelle
- Meksikon pikajuna
Junien historiaan ja siihen miten ihmiset ensimmäisiin juniin Suomessa suhtautuivat tutustuimme aamunavauksissa lukemalla Juhani Ahon Rautatietä. Luin oppilaille kohtauksen, jossa Matti kertoo Liisalle lähipitäjään tulleesta rautatiestä sekä kohtauksen, jossa Matti ja Liisa ovat ensimmäistä kertaa junan kyydissä.
Lisäksi luin oppilaille viikon aikana sadun Puksu, pikku veturi, joka oli oikein hellyyttävä tarina pikkuveturista, joka ei jaksa pysyä raiteilla vaan haluaa leikkiä niityllä perhosten kanssa.
Juna-teemaa työstettiin pistetyöskentelynä. Oppilaat suunnittelivat itse missä järjestyksessä tehtäväpisteet suorittaisivat. Osa pisteistä vaati itsenäistä työskentelyä, osa pisteistä tehtiin parin kanssa ja yksi pisteistä oli opettajan ohjaama. Samalla pisteellä sai työskennellä 1-4 oppilasta samaan aikaan. Tavoitteena loppukevään ajan pistetyöskentelyssä on ohjata oppilaita kohti pitkäjänteisempää työskentelyä. Yhdellä pisteellä vietettiin aikaa vähintään 15 min ennen kuin oppilas saattoi vaihtaa seuraavalle pisteelle.
Kielijumppa / Tavutus - opettajan ohjaama piste
Tavutimme aluksi taputtamalla juniin liittyviä sanoja ryhmänä. Sen jälkeen oppilaat työskentelivät oman monisteensa kanssa tavuttaen samat sanat ja kirjoittaen ne lopuksi tavuittain ylös. Lopuksi oppilaat kirjoittivat lauseen, jossa käyttivät jotain listan sanoista.
Tekstitehdas / Sadun kirjoittaminen
Kuvasarjan avulla oppilaat kirjoittivat kertomuksen. Jokainen oppilas leikkasi Ville Veturi-eskarimateiaaleista löytyvän kuvasarjan irti ja liimasi ne teemavihkoonsa kuva kerrallaan kirjoittaen jokaisesta kuvasta ainakin yhden lauseen.
Hyvin oppilaat innostuivatkin kirjoittamaan. Pisimmät tarinat olit neljä sivua pitkiä ja moni oppilas innostui kirjoittaessaan niin, että ylitti tavanomaisen tasonsa reilusti.
Luen itse! / Luetun ymmärtäminen
Oppilaat värittivät juna-kuvaa kirjallisia ohjeita seuraten. Taitaville lukijoille oli tarjolla myös haastavampi luetun ymmärtämisen tehtävä.
Satuhetki / Kuullun ymmärtäminen
Oppilaat kuuntelivat Harry Potter ja viisasten kivi-äänikirjan alusta kohtauksen, jossa Harry Kings Crossin asemalla yrittää päästä laiturille 9 3/4 ja kuinka junamatka Tylypahkaan sujuu. Kuuntelemisen jälkeen oppilas vastasi kuunneltuun liittyviin kysymyksiin.
Tarinateatteri / Ääneen lukeminen, sujuva lukeminen
Tarinateatteri tehtävänä oli juna-teemassa esittää Hauska matka-aapisesta löytyvä teksti, joka kertoo junamatkasta. Ohjeena oppilailla oli pyrkiä eläytymään rooliinsa.
Kirjallisuus
Oppilaat tutustuivat juna-aiheiseen kirjallisuuteen, jota luokkaan oli teemaa varten koottu. Oppilaiden tehtävänä oli luokitella kirjoja (satukirjat, tietokirjat, runokirjat). Luokiteltuaan kirjat oppilaat valitsivat yhden kirjan, johon tutustuivat paremmin eli lukivat sitä lopun pisteellä käytettävän ajan.
Pisteeltä löytyi mm. seuraavat kirjat:
- Koivisto, Tuomo. Hei, juna tulee! (sarjakuvamuotoon kirjoitettu teos)
- Puksu, pikku veturi. Tammen kultaiset kirjat.
- VR. Värssyveturi.
- Junalla Timbuktuun. Tammen kultaiset kirjat.
- Hirvonen, Lauri. Hupsutupsun junamatka.
- Emmett, Jonathan & Taylor, Thomas. Jaska Jänön vapaapäivä.
Kirjaston aikuisten osastolta keräämäni tietokirjat junista olivat etenkin poikien mieleen.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Pistetyöskentelyn lisäksi teimme luokan seinälle oman junan, jota tulemme käyttämään hyväksi matematiikan opiskelussa.
Oppilaille oli tarjolla muutamia malleja junavaunuista. Valittu vaunumalli piirrettiin aaltopahville ja leikattiin irti. Junavaunut maalattiin pulloväreillä. Samalla, kun oppilaat pohtivat millä väreillä haluaisivat oman vaununsa maalata kertasimme värioppia. Päävärit ja välivärit tuli näppärästi käytyä läpi.
Ohjeena oli tehdä jokaiseen vaunuun kolme pyörää ja ensi viikolla askartelemme junavaunuihin jokaiseen kaksi matkustajaa, joten voimme junan avulla kertailla lukujonotaitoja. Matkustajia laskemalla kakkosia (2, 4, 6, 8, 10..) ja pyöriä laskemalla kolmosia (3, 6, 9 jne.).
Lisäksi nopeimmat ehtivät paljeteilla harjoitella sarjoittamista ja liimasivat junaansa koristeraidan paljeteilla.
Ei sarjoitettu, mutta loistava vaunu :) |
Hurrrrjat juhlat. Varmasti mukavaa opiskelua kiinnittyen vahvasti ympäristön tapahtumiin.
VastaaPoistaMahtavia ideoita sinulla ja kiva kun jaksat pitää tällaista hienoa blogia!
VastaaPoistaMietin, että miten käytännössä toteutat pistetyöskentelyn. Eli oppilaat valitsevat itse, missä järjestyksessä pisteet suorittavat ja jokaisella pisteellä täytyy viettää tietty aika. Miten tämä onnistuu niin, ettei kaikki halua samaan pisteeseen yhtäaikaa ja entä jos saa työn nopeammin valmiiksi? Osaavatko oppilaat työskennellä pisteillä itseohjautuvasti ilman sählinkiä, vaikka opettaja onkin vain yhdellä pisteellä? Minua kiinnostaisi kokeilla pistetyöskentelyä ensi vuoden ekaluokkalaisillani, mutta mietin, miten se käytännössä on parasta toteuttaa :) Kiitos vinkeistä!
Hei,
VastaaPoistapistetyöskentelyn aloitus ekalla luokalla vaatii opettajalta pitkää pinnaa, sillä alku on melkoista kaaoksen hallintaa. Mutta kun tehtävätyypit pysyvät samanlaisina, oppivat oppilaat nopeasti työskentelytavan ja luokka rauhoittuu. Jotkut ryhmät voivat aloittaa heti ns. vapaankierron, mutta esimerkiksi nykyisen ryhmäni kanssa etenimme pitkään tietyssä järjestyksessä syksyllä. Oppilaat myös tietävät kuinka monta oppilasta kullakin pisteellä voi samanaikaisesti työskennellä, joten eivät tunge pisteelle jos se on jo täynnä.
Elokuulta 2013 löytyy blogikirjoitus ekaluokan syksyllä kirjaintenopettelussa käyttämästäni pistetyöskentelystä. Syksyllä en vaatinut tiettyä pisteellä pysymisaikaa, vaan seuraavaan sai siirtyä kun työt tuli tehtyä. Nyt keväällä haluan oppilaideni keskittyvän tehtäviin huolellisemmin ja määrätyllä ajalla voin myös estää tiettyjen oppilaiden hosumisen. Lisäksi nyt tehtävät veivät sen verran aikaa, ettei juuri kukaan ollut valmis ennen määräaikaa. Ainoastaan lukemispisteillä olijat kyselivät voisiko jo vaihtaa, mutta patistin lukemaan ja harjoittelemaan pitkäjänteisyyttä :)
Ja lisättäköön vielä, nykyinen ryhmäni työskentelee huomattavasti keskittyneemmin, rauhallisemmin ja tehokkaammin pistetyöskentelyssä kuin perinteisessä opettajajohtoisessa opiskelussa. Tämä on ehdottomasti meidän juttu! :)
VastaaPoistaMoikka! Ihana kokonaisuus! :) Mistä kirjasta on tuo "vieras junassa"- moniste?! Kiitos!
VastaaPoistaVieras junassa-kuvasarja kuuluu lastenkeskuksen Villi Veturi-eskarimateriaaliin.
VastaaPoistaHEI!
VastaaPoistaOnko teillä käytössä jokin tietty aapinen vai oletteko kirjattomia?