Suomea ja itsenäisyyttä

Aloitimme itsenäisyyspäivään ja Suomi-teemaan tutustumisen jo hyvissä ajoin ennen itsenäisyyspäivää. Runkona jaksollemme toimi Tatun ja Patun Suomi-kirja, joka tutustuttaa lapset suomalaisuuteen melkoisen paljon syvällisemmin kuin oma oppikirjamme. Tatua ja Patua oppilaat kuuntelivat mielellään ja kirjan rakenne on sellainen, ettei sitä ole välttämätöntä lukea kokonaan. Esihistorialliset pätkät me esimerkiksi hyppäsimme kokonaan yli.

                                                 

Yltin tunteja käytimme Suomen käsittelyyn yhteensä viisi. Tuntien aluksi luimme Tatua ja Patua ja sen jälkeen jokainen alkoi työstää teeman mukaisesti omaa Suomi-julistettaan. 

1. tunti / Suomen kartta

Tavoitteet:

Oppilas

- tunnistaa kartalta Suomen

- osaa näyttää Suomen rajat

- tietää, että Suomessa on paljon metsiä ja järviä

- tuntee kartan värien merkityksen pääpiirteittäin

Tunnin aluksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 2-6. Lyhyen keskustelun jälkeen oppilaat saivat omat karttajulisteensa. Suomen muoto piirrettiin pahvista leikatun muotin avulla. Tutkimme yhdessä luokan seinällä olevaa isoa Suomen karttaa ja sen värejä. Oppilaat värittivät oman karttansa mallin mukaisesti vihreällä ja sinisellä. Isoimmat järvet kuten Inarin järvi, Päijänne ja tietenkin Kemijärvi yritettiin saada pienten järvien lisäksi karttaan näkymään. Oppilaiden työskennellessä oli mielenkiintoista seurata miten kukanenkin hahmottaa mittasuhteita ja mihin kohtaan he järvet merkitsevät.

Läksynä oppilaat selvittivät missä päin Suomea heidän sukulaisiaan tai perhetuttujaan asuu.

2. tunti / kaupungit Suomessa

Tavoitteet:

Oppilas

- löytää kartalta Helsingin, Kemijärven sekä muutamia muita isoja paikkakuntia.

- tuntee ilmansuunnat

- tuntee käsitteet Lappi, Saaristo, Pohjanmaa ja Järvi-Suomi

Tunnin aluksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 7-10. Samalla kekustelimme siitä miten Suomen erialueet eroavat toisistaan. Tutustuimme käsitteisiin Lappi, Pohjanmaa, saaristo ja Järvi-Suomi. Kotona oppilaat olivat haastatelleet vanhempiaan sukulaisten asuinpaikoista. Ja näitä kaupunkeja lähdimme yhdessä etsimään kartalta. Oppilaat liimasivat kartalle karvapalloja Helsingin, Kemijärven sekä sukulaistensa asuinkaupunkien kohdalle, sekä nimesivät kaupungit.

Lopuksi oppilaat liimasivat Lappiin kuvan poroista, Pohjanmaalle kuvan aakeesta-laakeesta-pellosta, Turun saaristoon kuvan saaristosta ja Järvi-Suomeen järvimaiseman. Kertasimme myös ilmansuunnat tunnin lopuksi.

3. tunti / Suomen viralliset kielet

Tavoitteet:

Oppilas

- osaa luetella Suomen viralliset kielet

Luimme Tatun ja Patun Suomi kirjasta s. 22-23 ja tutustuimme Suomen virallisiin kieliin. Samalla keskustelimme Suomessa asuvien vähemmistöryhmien perinteistä.

Oppilaat piirsivät monisteelle ensin itsensä ja kirjoittivat "Hei, olen Anniina". Sen jälkeen opettelimme kertomaan saman ruotsiksi "Hej, jag heter Anniina". Kirjoittamansa tekstin yläpuolelle oppilaat piirsivät itsensä Lucian kynttiläkruunu päässään. Lopuksi opettelimme esittelemään itsemme saameksi "Dearvva, mun lean Anniina" ja oppilaat piirsivät itsensä neljäntuulenlakki päässään. 

Moniste liimattiin omalle julisteelle.

4. tunti / Tunnetut suomalaiset

Aluksi luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjasta s. 25-28. Kirjan avulla tutustuimme tunnettuihin suomalaisiin, Mauri Kunnaksen koiraversioiden seurauksena oppilaat tiesivät mistä puhuin kun viittasin Kalevalaan tai Seitsemään veljekseen. 

Seuraavaksi oli aika tutustua ehkä tunnetuimpaan suomalaiseen. Kaivoin taskustani kulkusen ja oppilaat pohtivat kenelle kulkunen voisi kuulua. Omistaja oli helppo arvata ja luimme Tatusta ja Patusta s. 33-35, jotka joulupukin ohessa tutustutti lapset myös valtion rakenteeseen (edustuskunta, presidentti, hallitus).

Joulupukista ja presidentistä keskusteltuamme kaivoin taskustani palapelin palasen ja kysyin keneltä pala mahtaisi olla kadonnut (puuttua)? Tietenkin Robinilta ja niimpä lauloimme Puutuvan palasen.

Tunnin lopuksi jokainen merkitsin korvatunturin ja joulupukin omaan karttaansa.

5. tunti / itsenäisyyspäivä

Tavoitteet:

Oppilas

- tietää mikä on itsenäisyyspäivä

- tuntee itsenäisyyspäivän perinteitä

- tunnistaa Suomen lipun ja vaakunan

Keskustelimme oppilaiden kokemusten perusteella itsenäisyyspäivän perinteistä oppilaiden kokemusten perusteella. Virikkeenä keskustelulle toimi myös oppikirja (Pisara), jonka tekstiä myös tutkimme. 

Tunnin aikana oppilaat viimeistelivät karttansa ja piirsivät karttoihinsa Suomen lipun. Moni piirsi myös presidentin linnan Helsinkiin oikealle paikalle odottamaan itsenäisyyspäivän juhlijoita, jotka tosin tänä vuonna pidetään Tampereella.

Käsityö/Askartelu

Käsityötunneilla valmistauduimme myös itsenäisyyspäivään kirjontatöiden avulla. Säkkikankaalle tehtiin kaksi kynttilää laakapistoin, havuja ryijysolmun avulla ja nopeimmat ompelivat itselleen kehykset etupistoin.

Rinnakkaisluokan opettaja oli teettänyt wc-paperirullan hylsyistä pahvisia kynttilöitä, jotka olivat todella näyttävän näköisiä. Ne samoin kuin kirjaillut kynttilät asetettiin juhlasaliin itsenäisyysjuhlaa varten esille.

Myös eskariluokka oli askarrellut wc-rulla hylsyistä sinivalkoisia kynttilöitä koristeiksi. Niissä oli vielä lisänä ledi-tuikut.

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä varten ekaluokkalaiset (jotka ehtivät) kutoivat neljän mehupillin avulla itselleen kunniamerkkiä varten nauhan.

Itsenäisyyspäivän aatto 5.12.

Viralliset kutsut itsenäisyyspäivän juhliin putosivat oppilaiden reppuihin alkuviikosta.

                                     

Ekaluokkalaiset ja eskarit juhlivat Suomen itsenäisyyttä torstaina 5.12. Päivä alkoi itsenäisyyspäivän perinteitä noudattaen kunniamerkkien jaolla. Oppilaiden käsityötunneilla punomista nauhoista oli tehty kunniamerkkejä. Opettajat pohtivat jokaiselle oppilaalle jonkin ominaisuuden, josta häntä voi erityisesti kiittää. Oppilaat saivat kunniamerkin rintaansa sekä lisäksi kunniakirjan, jossa oli tarkemmin kerrottu mistä hyvästä kunniamerkki on annettu.

Itsenäisyyspäivän perinteet jatkuivat koko koulun yhteisellä lipunnostolla.

Lipunnoston jälkeen valmistauduimme presidentin vastaanottoon ja itsenäisyysjuhlaan. Oppilaiden keskuudesta valitut presidentit huolehtivat tehtävästään tunnollisesti ja arvokkaasti kuten asiaan kuuluu. Juhlaan saapuessa jokainen oppilas kätteli presidentit ja toivotti hyvää itsenäisyyspäivää.

Juhla sisälsi lausuntaa, jossa ekaluokkalaiset pohtivat mitä on itsenäisyys. Sen lisäksi kuultiin suomalaisten artistien musiikkia, jokaisen ryhmän harjoiteltua oman esityksensä musiikin tunneilla juhlaa varten. Olennainen osa itsenäisyysjuhlaa ovat tietenkin tanssit. Liikuntatunneilla olimme opetelleet tanssimaan Huugi-Guugin, Macarena-smurffin ja letkiksen. Juhlasalin lattian jytisi kun 40 lasta tanssi menemään. 

Itsenäisyysjuhla luonnollisesti päättyi Maamme-lauluun, jonka jälkeen valmistauduttiin juhlaruokailuun. 

Ruokalaan oli katettu oppilaille paikat ja muutama 6. luokan oppilas on apuna tarjoilussa. Oppilaat ohjattiin pöytään kuten ravintolassa ainakin, heille tarjoiltiin juomat ja ruoat pöytään. Mukava oli huomata, että aamulla luokassa kerratut käyttäytymissäännöt olivat jääneet mieleen. Tarjoilijoita kiitettiin, heiltä pyydettiin apua kun toivottiin lisää juomaa tai ruokaaa ja ruokailuvälineet osattiin ruokailun päätteeksi asettaa lautaselle oikein. 

Ruokailun jälkeen juhlien jatkot vietettiin eskariluokassa. Luimme Tatun ja Patun Suomi-kirjan viimeiset sivut (s. 37-45), joissa Tatu ja Patu toteavat päässeensä suomalaisuuden ytimeen ja että tutkimusretki on päättynyt. Siihen oli hyvä päättää Suomi-jaksomme ja jatkojen ohjelma olikin vapaata leikkiä sadun jälkeen.

Paljon tuli tehtyä, mukavaa oli, vaikka välillä rankkaakin (julisteiden teko oli ensimmäisillä tunneilla hermoja raastavaa, kun lattialle asettautuminen isojen papereiden kanssa aiheutti kinaa, mutta lopusssa sekin sujui hienosti ja oppilaat osasivat hakea oman rauhallisen työskentelypaikkansa luokasta). 

Itsenäisyyspäivän perinteet lienevät nyt paremmin muistissa kuin jos olisimme ne vain kirjasta lukeneet.

Iso kiitos yhteistyöstä itsenäisyysjuhlan toteuttamiseksi kollegoilleni!

Ja rauhallista itsenäisyyspäivää!