Meinasi mennä meidän luokan joulutarina ihan pieleen... Influenssa kaatoi open tiistaina sairaspetiin. Joulutarina perinne on mun oma joulukalenteri ja kaikkein eniten tuon ihan kammottavan olon keskellä minua harmitti, että joulutarina ei nyt toteudu. Mutta ei se auttanut kuin kärsiä ja perjantaina päästiin jatkamaan joulutarinaa, jota hieman pitää oikoa, jotta torstaina maaliin päästään. Siispä osia tähän tarinaan tulee vain 15...
Kerroin Joulutarinan aikana oppilaille lukujen 12-14 tapahtuman (s. 143-181)
Nikolas elää onnellisia vuosia Iisakin luona, eikä edes huomaa vuosien vierimistä ennen kuin on jollain tapaa liian myöhäistä. Iisakki on hauras vanhus eikä jaksa enää työskennellä. Lopulta myös Iisakin loppu tulee eteen. Nikolas, joka on jo kerran menettänyt elämässään kaiken, kokee taas tuon täydellisen menetyksen. Hän erakoituu mökkiinsä ja kieltäytyy tapaamasta ihmisiä.
Iisakki jätti kuitenkin Nikolakselle perinnöksi arkun, joka mahdollistaa hyvän mielen tuomisen monelle ihmisille. Nikolas ajattelee olleensa itsekäs, koska on antanut lahjoja vain niille, jotka ovat häntä auttaneet. Nyt hän haluaa ilahduttaa myös lähikylien lapsia jouluna.
Nikolas laajentaa verstastaan, joka näyttää lelutehtaalta. Mutta ei mikään hevonen jaksa vetää rekeä, jonka Nikolas on valmistanut lahjakierrosta varten. Miten reki saadaan liikkeelle?
Me työskentelimme tunnilla noiden Iisakin lahjapakkausten avulla. Jotta muistaisi mikä lahja on kenellekin, Nikolas oli päättänyt kääriä lahjat paperiin ja kirjoittaa päälle saajan nimen.
Nikolaksen lahjat olivat eri muotoisia, mutta kaikki saman kokoisia. Kuinka monta erilaista viiden ruudun suuruista lahjapakettia voi tehdä?
Oppilaat lähtivät ensin vihkoihinsa piirtämään pentaminoja eli viiden ruudun suuruisia aloja. Sääntönä oli, että ruutujen tuli olla vähintään yhdeltä sivulta kiinni muissa ruuduissa.
Pakettien suunnittelun jälkeen oli aika pakata paketit Nikolaksen suureen rekeen. Se olikin tarkkaa työtä, jotta kaikki mahtuisivat.
Samat pentaminot olivat nytkin käytössä. Hyödynsin netistä löytynyttä valmista monistetta, jossa tietyt pentaminot piti asetella tiettyyn tilaan. Tehtävä oli yllättävän vaikea. Saimme ratkaistua kuudesta "lahjareestä" kaksi. Tehtävä oli hyvää pähkäilyä ja toisaalta vaati myös kärsivällisyyttä.
Jos haluat hyödyntää samaa monistetta kuin minä, löydät sen täältä.
Jos meillä koulussa olisi ollut puisia pentamino-pelejä, olisivat ne olleet erinomaisia tälle oppitunnille.
Satusiestalla luin oppilaille luvun 15, jossa Nikolas kouluttaa ostamiaan poroja. Tähän liittyen emme tehneet nyt tehtäviä, koska tosiaan aikataulu vaatii kirimistä. Maanantaina jatkamme siis luvusta 16.
1 kommentti:
Tiivistettynäkin varmasti mieleenpainuva kokemus.
Toipumista opelle.
Lähetä kommentti