Olemme luokassa lukeneet satusiestalla ääneen Babe - urhea possu -kirjaa. Lisäksi olemme tutustuneet maatilan eläimiin. Oppilaat harjoittelivat ensimmäisten esitelmien tekoa ryhmissä ja etsivät tietokirjoista tekstiä ryhmän eläimestä. Varsinaisen tiedon hankinnan ja tiedollisen oppimisen lisäksi jaksossa oli erityisen tärkeää harjoitella yhteistyön tekemistä. Se kun ei kaikilta luonnistu, vaan oppilaat tekevät omaa työtään rinnakkain. Nyt yritimme opetella, että ei peitetä omaa vihkoon kirjoitettua tekstiä vaan on nimenomaan tarkoitus näyttää kaverille mitä on kirjoittanut ja kaveri saa kopioida sitä vihkoa.
Lisäksi englannin tunnilla harjoittelimme maatilan eläimiä englanniksi laulaen ja leikkien. Piippolan vaarin taloa tuli laulettua englanniksi aika monta kertaa.
Jakson päätteeksi pidimme Babe-kirjan tyyliin lammaspaimennuskilpailun, joka toimi pakohuoneen tyyliin. Lammaspaimennuskilpailua varten oppilaat jaettiin neljän hengen ryhmiin, joiden ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää minkä värisiä lampaita kukin ryhmä paimentaisi. Ryhmät saivat monisteen, jossa oli väittämiä ja sen perusteella heidän piti selvittää mitkä lampaat kuuluvat kenellekin.
Ensimmäisenä varsinainen paimennustehtävänä ryhmien oli saada lampaat pois laitumelta. Tässä tehtävässä oppilailla oli pelilauta, johin BattleSheep-pelistä lainatut lampaat asetettiin laitumelle (vihreille länteille pelilaudalle).
Pelilaudan pohjana hyödynsin VaNe-jäsensivuilta löytyvää hymynaama- hyppelypelin pelipohjaa, josta tein uuden version. |
Jos lampaalla hyppäsi toisen lampaan yli tyhjään ruutuun, sai sen lampaan, jonka yli hypättiin, poistaa pelilaudalta. Lampaat hyppivät vain suoraan sivuille tai ylös ja alas, eivät viistoon. Kun yhtä lammasta lukuunottamatta muut lampaat oli saatu pois laitumelta, löysivät oppilaat lampaiden takaa kirjaimia, joista muodostui jonkin kotieläimen englanninkielinen nimi sekä kahden lampaan takana oli palapelinpalasen kuva. Näiden vihjeiden tarkoituksena oli ohjata oppilaat palapelien ääreen.
Oppilaiden tuli kerätä kasasta ne palapelin palat, jotka kuuluivat juuri siihen eläimeen, joka heidän lampaiden takaa löytyvistä kirjaimista muodostui. Palapelin rakentaminen sujui nopeasti, sillä palat olivat isoja ja palapeli helppo. Palapelin takaa löytyi taas vihje: lukujen erotusmuotoja, jotka laskemalla muodostui nelinumeroinen koodi.
Koodi ei sopinutkaan luokassa oleviin aarrearkkuihin, vaikka koodia käytiin useita kertoja sinne kokeilemassa. Lopulta oppilaat hoksasivat, että kaappien ovissa ja laatikoissa on maalarinteipillä nelinumeroisia koodeja. Oikean laatikon avattuaan oppilaat löysivät taiteltuja kirjelappusia, joiden päällä luki: "Valitse minut!" Pienten neuvotteluiden jälkeen kukin ryhmä valitsi jonkun viestilapuista. Viestissä luki:
Nyt teidän täytyy olla tiimi
ja ratkaista jokainen riimi.
Ei se ole mikään vauva,
se on pikkuinen _____. (hauva)
Oppilaiden tuli siirtyä koiran kuvan luokse, josta löytyi seuraava riimi.
Oven kiinni pitää lukko,
maatilan väen herättää _______. (kukko)
Matka jatkui jälleen kukon luokse seuraavalle vihjeelle.
On isännän traktorissa suuren suuri vipu,
emännän jäljessä taapertaa pikku _______. (tipu)
Ja tipulta oppilaat saivat viimeisen vihjeen.
Laskeutuu maatilalle ilta,
lampaiden pitää pimeässä ylittää _____. (silta)
Silta löytyi luokan edestä penkeiltä. Seuraavaksi oli tavoitteena paimentaa eläimet joen yli siltaa pitkin. Silta oli kuitenkin sen verran heikko, etteivät kaikki voineet astella sillalla yhtä aikaa. Sillan yli piti viedä lammas, paimenkoira ja nauris. Jos paimenkoiran jätti yksin lampaan kanssa samalle puolelle jokea viedessään naurista yli, innostui paimenkoira hieman liikaa ja juoksutti lammasparkaa henkihieveriin. Jos taas lampaan ja nauriin jätti yksin samalle puolelle, söi lammas nauriin. Tehtävänä oli saada kaikki eläimet ja nauris joen toiselle puolelle ilman, että ketään purraan tai syödään.
Minulla oli käytössä pöytäteatterisettiin kuuluvaa rekvisiittaa tässä tehtävässä. Ekaluokkalaisille havainnollisempi voisi olla se, että yksi oppilas saisi kuljettaa sutta, lammasta ja naurista sillan (eli penkin yli" kävellen itse penkillä kuin että lapset liikuttavat pikkuesineitä.
Oikea ratkaisuhan on ensin viedä lammas joen yli, sen jälkeen hakea nauris joen yli, ottaa jälleen lammas mukaan ja viedä lammas takaisin väärälle puolelle, tuoda paimenkoira sillan yli ja viimeisenä hakea lammas uudelleen sillan yli.
Joen toiselta puolelta löytyi lisää eläimiä. Kaiken kukkuraksi eläimet olivat sikin sokin, eivätkä missään kunnollisessa järjestyksessä paimentamista varten. Siispä jälleen tuumasta toimeen..
Oppilaat saivat sudoku-monisteen ja nipun lappuja, joissa luki eläinten englanninkieliset nimet. Ensin oppilaiden piti sijoittaa eläimet oikeille paikoille sudokuun ja sen jälkeen nimetä jokainen eläin sudoku-monisteeseen. Eläinten nimiä oli yksi liikaa, ylimääräisessä lapussa luki "a cow" ja vihjeen tehtävänä oli johdattaa oppilaat seinällä olevan suljetun loogisen lehmä-kokoelman luokse.
Lehmä-kokoelman luota löytyi neljä kirjekuorta, joista ryhmä sai valita itselleen yhden (seuraavilla ryhmillä oli tietenkin vähemmän kuoria valittavana). Kaikkien päälle oli jälleen kirjoitettu "Valitse minut!" Jokaisessa kuoressa oli muutamia ominaisuuskortteja, jotka ohjasivat ryhmän etsimään kokoelmasta juuri tietyn lehmän.
Lehmän takaa löytyi kirjekuori, jossa oli kotieläimiin liittyviä sanoja lapuilla ja ohje:
Tavuttakaa sanat. Kuinka monta yksitavuista, kaksitavuista, kolmitavuista ja neljätavuista sanaa on? Niistä muodostuu viimeinen koodi.
Tavutettujen sanojen lukumääristä muodostui koodi, joka avasi aarrearkun, jonka sisältä löytyi jokaiselle ahkerasti eläimiä paimentaneelle oppilaalle pieni makea yllätys.
..............................
Oppilaiden innostus oppitunnilla oli aivan huikea. Kaikki oppilaat työskentelivät yhdessä ja pysyivät omissa ryhmissään. Tarvittaessa autoimme hieman eteenpäin ryhmiä, jotka eivät päässeet jostakin vaiheesta itsenäisesti eteenpäin. Samaan aikaan luokassa hyöri tehtävän parissa 16 oppilasta ja kaksi aikuista. Oppilaat olivat pääasiassa niin uppoutuneita omaan tehtäväänsä, ettei heillä ollut aikaa katsoa mistä edellä oleva ryhmä oman vihjeensä löysi, joten kaikki tekivät omaa tehtäväänsä.
Paimennuskisan tehtävät voit tulostaa täältä ja täältä. Loogisten lehmien kokoelman valitettavasti ainakin ensimmäisellä kierroksella kämmäsin, koska laminoituani lehmät ensin ei skannauksesta tullut siisti. Yritän vielä uudelleen, mikäli onnistuisin. Lehmä-kokoelma on tehty yksinkertaisesti valitsemalla netistä värityskuva, joka on väritetty ruskeaksi tai mustaksi ja lehmälle on lisätty kello, rusetti häntään tai kukka suuhun puuväreillä piirtäen. Lisäksi kuvat on vielä käännetty peilikuviksi. Tämä vaati noin puolisen tuntia värittelyä.
Kyllähän tämän kokonaisuuden rakentaminen vei aikaa, mutta lasten into oli niin palkitsevaa, että varmasti rakennan vielä jonkin vastaavan kokonaisuuden ekaluokkalaisille kevään aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti