Aikamatkalla menneisyyteen - esihistoria

Tunnen olevani ensisijaisesti alkuopettaja, vaikka kyllähän näiden isompien muksujenkin kanssa on mukavaa työskennellä. Isojen oppilaiden opettamisessa minulle "se juttu", jota olen odottanut kovasti on historian opetus. Historiaa on vain yksi viikkotunti, joten päätin jaksottaa historian ja yltin jaksot siten, että nuo aineet vaihtelevat teemoissa. Näin historian jakso on tiivispaketti. Yhdellä viikkotunnilla opetettuna asiat leviäisivät todella pitkälle aikavälille ja kokonaiskuva asiasta jäisi vaillinaiseksi.

Siispä historian jakson kimppuun.. Aloitimme jakson vierailemalla Espoon kaupunginmuseossa weegeessä ja osallistumalla esihistoria-työpajaan. Siellä saimme pohjatietoja esihistoriasta ja sen jälkeen alkoi työskentely oman luokan kesken.

Tulen teon harjoittelua Weegeen esihistoriallisessa majassa. 

Lähdimme koko päiväksi metsään. Puolen tunnin patikoinnin jälkeen saavuimme sopivaan paikkaan metsässä, oppilaat pitivät pienen välitunnin ja osalla oli tietenkin jo nälkäkin, joten eväitä piti myös jo vähän syödä minun valmistellessani opetustuokiota.

Aloitin lukemalla oppilaille lyhyen tarinan ihmisten elämästä jääkauden jälkeisestä Suomesta. 

Tarina on Metsähallituksen Eräkummi-materiaalista. Osallistuessamme Metsäyhdistyksen metsäpäivään aiemmin
syksyllä minulle esiteltiin eräkummi-toimintaa ja sain mukaani materiaalipakkauksen. Eräkummi-toimintaan kannattaa
tutustua! Saat kaveriksesi toisen aikuisen, joka vie kanssasi luokkasi metsään ja osallistuu luokkasi opetukseen.

Tarinan jälkeen tutkimme aikajanaa, olin ottanut mukaani n. 4 metriä pitkän narun, jonka toiseen päähän olin merkinnyt maalasin teippiin "4 milj." ja toiseen päähän "2016". Merkit ensimmäisistä esi-ihmisistä on neljän miljoonan vuoden takaa, 2 miljoonaa vuotta sitten ihminen alkoi käyttää työkaluja, miljoona vuotta sitten ihminen nousi pystyasentoon. 100 000 vuotta sitten maapallolle ilmestyi Neandertalin ihminen ja 40 000 vuotta sitten nykyihminen. Huomasimme, että aika, jota me historian tunneilla käsittelemme on todella pieni koko ihmiskunnan historiassa, eihän niitä teippejä edes oikein mahtunut enää laittamaan 100 000v ja nykyhetken välille. 

Kun olimme saaneet ankkuroitua opiskelemamme ajanjakson aikajanalle, siirryimme itse toimintaan. Mietimme millaisia asumuksia kivikauden ihmisillä oli ja sitten vain töihin. Metsässä, jossa leikimme, oli hiljattain tehty metsänhoitotöitä ja majan rakentamiseen löytyi hyvin sopivia riukuja. Meidän asumuksemme jäi hieman harvaksi, mutta keskustelimme yhdessä siitä millä majan olisi voinut tilkitä tuulen pitäväksi, jokamiehen oikeuksia kunnoittaen jätimme kuitenkin sammalet maahan. Majan edustalle ilmestyi myös kivillä rajattu tulisija ja innostuipa muutama oppilas kokeilemaan saisiko tulen syttymään. Tuli ei onneksi syttynyt :) mutta tulen tekoa kokeillessaan oppilaille tuli ymmärrys siitä miten tuli syttyy, koska hekin saivat puun palan, jonka päällä he keppiä pyörittivät, lämpenemään.

Kun rakennelma oli valmis, istahdimme majaamme ja kertasimme taas oppimaamme. Jatkoimme miettimällä mitä muuta kivikauden ihmiset vielä tarvitsivat, kun heillä on asumus ja tulisija. Marjoja ja muita syötäviä kasveja löytyisi metsästä, oppilaat osasivat monta kasvia luetellakin, mutta totesimme, että jotain tukevampaakin olisi hyvä syödä. Siispä, tarvitaan aseita, jotta voidaan metsästää. Tässä kohtaa hieman fuskasimme, sillä emme ruvenneet lohkomaan kivistä veitsiä vaan minulla oli puutyöluokasta puukkoja mukana. Oppilaat kävivät etsimässä sopivan kepin ja sen jälkeen he saivat veistää kepistä valitsemansa aseen tai työkalun. Lopputuloksena oli nuolia, keihäitä, kivikirves ja erilaisia pieniä pistimiä, joilla voi vaikkapa syödä.

Aseiden valmistuksen jälkeen opittu kerrattiin taas kokoontumalla majaan istumaan. Pohdimme myös samalla mitä riistaa milläkin aseella voisi metsästää. Keskustelimme myös tavoista, joilla metsästettiin. Ansakuopista, eläinten hätyyttelemisestä rotkoon vai umpinaiseen solaan ja siitä kuinka ihmisten piti alkaa tehdä yhteistyötä voidakseen hankkia ruokaa isommalle heimolle.

Metsäretki jatkui, kun patikoimme koko luontopolun ympäri. Kivikausi imaisi osan oppilaista niin vahvasti mukaansa, että koko loppumatkan eli n. 5 km ajan, he vaanivat matkalla saalista ja leikkivät kivikauden elämää koko ajan kerraten oppimaansa. Ajoittain oppilaat tulivat aina minulle kertomaan mitä olivat saalistaneet ja millä tavoin sekä siitä miten olivat saaliin jakaneet ja mitä aikoivat saaliin eri osista valmistaa. Minä tietenkin kyselin kovasti, jotta oppilaat joutuisivat vielä enemmän hyödyntämään oppimaansa sekä opastin ja kerroin lisää kivikauden elämästä, jonka oppilaat heti hyödynsivät leikissään. Aivan ihania nuo mun kullanmurut <3

Työskentelymme luokassa kivikauden merkeissä jatkui ja seuraavan historian tunnin koittaessa oli luokkaan ilmestynyt lakanoista kaapien väliin rakennettu maja, johon kaikki ahtauduimme sisään. Majaa valaisivat vain muutamat led-tuikut. Majan pimeydessä kerroin oppilaille kertomukset Lascaux´n luolamaalausten löytämisestä. Olin myös tehnyt iPadilla Keynote-esityksen, johon olin koonnut kuvia luolamaalauksista. Keskustelimme luolamaalausten aiheista ja merkityksestä kivikauden ihmisille.

Seuraavaksi olikin aika siirtyä maalaamaan luolamaalauksia itse. Jokainen sai palan voimapaperia, joka rytisteltiin saadaksemme aikaan kalliomaisen rosoisen pinnan. Luokka oli edelleen pimennettynä ja led-tuikkujen valossa maalaisimme sormimaalauksena kalliomaalauksia punaisella maalilla.

Viimeistelimme töiden reunat polttamalla niitä pihalla. Komeita maalauksista tulikin. Moni oppilaista halusi maalata majassa sisällä ja maja jätettiin luokkaan. Ryhmä oppilaita jäi leikkimään majaan koulun jälkeen minun pitämäni tukiopetustunnin ajaksi. Kun minä viimein ajoin oppilaat ulos, tuo noin kymmenen oppilaan joukko siirtyi koulun pihalle leikkimään kivikautta. Minun lähtiessäni koululta, noin kaksi tuntia koulupäivän päättymisen jälkeen oli leikki vielä käynnissä. Tämä aihe tosiaan upposi oppilaisiini. 

Seuraavana päivänä kokoonnuimme vielä majaan, joka oli jätetty luokkaan ja keskustelimme luolamaalauksista ja niiden merkityksistä. Vähitellen keskustelu siirtyi esihistorian ihmisten uskontoon ja shamaaneihin. Tutustuimme muinaissuomalaisten jumaliin ja shamaaneihin keskustellen. Työskentely jatkui saven muovailulla. Oppilaat saivat pienen nokareen savea ja pohtivat, jos he eläisivät kivikaudella, mikä olisi sopiva toteemieläin tai suojelija heille itselleen. Savesta muovautui mm. mammutin syöksyhampaita, suden kynsiä, koiria, hain evä ja kilpikonna.

Oppilaiden toteemieläimiä.

Tutustuimme kivikauden ihmisten vaatteisiin ja ompelutekniikkaan valmistamalla savesta muotoilemillemme toteemieläimille amulettipussit. Tutustuimme ompelutekniikkaan tekemällä nahkaan reiät naskalilla (huijasimme emmekä lohkoneet kivestä sopivaa työkalua) ja pujotimme langan tekemistämme rei´istä läpi. Samalla saimme aikaan hyvän keskustelun siitä, kuinka tarve saa ihmiset keksimään työkaluja. Langan pujottaminen nahkaan tehtyjen reikien läpi ei ollutkaan ihan helppoa vaikka rei´istä yritti tehdä kuinka isot. Myönnetään käytimme myös neuloja ompeluun, kaikkien mielenterveyden säästämiseksi :)

Neljäsluokkalaiset kantoivat amulettipussejaan ylpeinä. 

Viimeisenä kivikauteen liittyvänä työnä teimme ympäristöopin teemoista valoa ja varjoa yhdistävän muotoilutyön. Oppilaat muotoilivat kanaverkosta itselleen ihmishahmon, joka muokattiin tekemään jotakin kivikauden askaretta.

Kanaverkosta muotoiltu hahmo sai muotoja foliosta, johon se käärittiin ja kiinnitettiin alustaan.

Lopuksi oppilaat tutkivat hämärässä taskulamppujen valossa, millaisia erilaisia varjoja hahmoista saa aikaan valoa eri suunnista näyttämällä. Oppilas valitsi jonkin varjoista ja kaverin pitäessä lamppua oppilas piirsi varjon lyijykynällä ja väritti lopuksi tussilla alustaan.

Saaliseläintä ansaan hätyyttävä kivikauden metsästäjä.

Jakson päätteeksi päädyin järjestämään oppilaille oppimistehtävän, esseen aiheet ilmoitin etukäteen (kivikauden asuinpaikka, metsästys kivikaudella tai työkalut ja niiden valmistus kivikaudella). Kertasimme jaksolla opittua luokassa keskustellen ja asioita käsitekarttaan kooten. Käsitekarttaa sai halutessaan täydentää kotona. Koulussa "koepäivänä" oppilas sai käyttää käsitekarttaa apunaan, kun hän kirjoitti esseen valitsemastaan aiheesta ja samalla osoitti mitä hän oli jakson aikana oppinut. 

Esihistorian-jakso oli mielestäni onnistunut ja motivoiva. Pääsimme tekemään vaikka mitä, innolla jo odotan, että tammikuussa pääsemme korkeakulttuurien pariin!