Tulevien ekaluokkalaisten toinen tutustumispäivä

Tänään oli tulevien ekaluokkalaisten toinen tutustumispäivä! Päivän kirjaksi valitsin David Walliamsin Koulussa on KÄÄRME! -kirjan. Kirjassa ei ole erityistä opetusta, ellei sitten opetukseksi katsota sitä, että ikävän rehtorin voi syöttää lemmikkipytonille...  Mutta kuvitus ja tarina tarjosivat erinomaiset puitteet matikkapainotteiselle päivälle. 

Kirjassa Mirandan luokka viettää lemmikkipäivää ja jokainen oppilas tuo kouluun lemmikin. Muut lemmikit ovat ihan tavallisia, mutta Miranda on tuonut mukanaan Peppiina-pytonin, jota aluksi kaikki pelkäävät. Tulevat ekaluokkalaisetkin olivat ottaneet mukaansa pehmolelut ja he saivat esitellä lelunsa. Jaoin oppilaat pienempiin porukoihin ja he leikkivät aluksi KIM-leikkiä pehmoleluilla yrittäen aina keksiä, mikä lelu otettiin pois. KIM-leikin jälkeen tutustuimme syksyllä erittäin tutuksi tulevaan portinvartijaleikkiin. Oppilaat asettuivat pehmoleluineen jonoon ja minä portinvartijana jaoin heidät kahteen ryhmään. Tehtävänä oli tietenkin keksiä luokitteluperiaate. Tällä kertaa päädyin vedessä eläviin ja ei-vedessä eläviin, kun pehmoleluista sopivasti löytyi hylje ja mustekala. 

Miranda oli erilainen kuin muut luokkakaverinsa. Pohdimme yhdessä olemmeko samanlaisia vai erilaisia kuin muut tulevat luokkakaverit. Teimme paritehtävän, jossa aluksi parit seisoivat vastakkain ja keksivät kolme asiaa, jotka heillä on yhteistä ja kolme asiaa, jotka tekevät heistä erilaisia. 

Lisäksi leikimme muutos-leikkiä. Parit kääntyivät selät vastakkain, muuttivat jotain ulkonäössään (esim. kääri hihat) ja tehtävänä oli tietenkin keksiä, minkä asian pari oli ulkonäössään muuttanut. 

Lasten lemmikkieläimet ja etenkin Peppiina-pyton auttoivat lapsia oppimaan erilaisia asioita. Niin myös meidän pehmolelumme! Harjoittelimme pistetyöskentelyä kahdella mittauspisteellä.

Pituus-pisteellä vertailtiin ensin pehmolelujen pituutta: kenellä on lyhin ja kenellä pisin pehmolelu? Kun se oli saatu selville, piti jokaisen rakentaa linkkikuutioista yhtä pitkä torni kuin oma pehmolelu oli pitkä. Kuinka monta linkkikuutiota tarvitsit torniin?

Massa-pisteellä harjoiteltiin tasapainovaa´an käyttöä. Ensin vertailtiin leluja. Kenellä on painavin? Kenellä kevyin pehmolelu? Painaako painavin lelu (iso krokotiili) enemmän kuin muiden ryhmäläisten lelut yhteensä? Lisäksi punnittiin pehmoleluja puukuutioita punnuksina käyttäen. 

Rehtori Kurppa kauhistui, kun näki kaikki eläimet koulussa. Hän takavarikoi kaikki eläimet ja sulki ne löytötavarakomeroon. Paitsi Peppiinan, jonka hän vei kansliansa roskikseen. 

Miltähän lapsista mahtoi tuntua? Surulliselta! Yhdessä pohdimme mistä tietää, että kaveri on surullinen. Miten surullista ystävää voi lohduttaa? Lisäksi oppilaat esillä olevista mahti-korteista surulliset sudet. Kun surulliset sudet oli löydetty, tunnistimme korteista myös muita tunteita. Hyvin oppilaat tunteita tunnistivatkin, he jopa itse tuottivat tunteen tyytyväinen!

Kuten arvata saattaa, tarinan lopussa Miranda pelastaa päivän ja vapauttaa lemmikit löytötavarakaapista. Peppiinakin löytyy rehtorin kansliasta, mutta rehtori Kurppaa ei löydy mistään. Peppiinan opettajasta tehdään uusi rehtori ja hän antaa oppilaiden tuoda kouluun eläimiä joka päivä! Kirjan kuvasta löytyikin melkoinen määrä eläimiä, joita tunnistimme. 

Päivän viimeisenä tehtävänä oli kynätehtävä, jossa oppilaat laskivat eläinten lukumääriä vilinäkuvasta ja merkitsivät ruutuun lukumäärän. Lisätehtävänä nopeimmat saivat vielä piirtää kääntöpuolelle oman lempieläimensä.

Upeasti olivat tulevat ekaluokkalaiset jo viikossa kasvaneet taas hieman valmiimmiksi koululaisiksi. Tänään työskentely sujui jo huomattavasti jouhevammin kuin viime viikolla. Apunani tänään minulla oli kolme oman luokkani (3. lk) oppilasta, joten pistetyöskentelykin onnistui hyvin. 

Innoissani odotan syksyä ja uusia ekaluokkalaisiani!

P.S. Spoiler alert! Jos sinua jäi kovasti mietityttämään rehtori Kurpan kohtalo, niin Peppiina-pyton oli syönyt rehtori Kurpan. Hups..