Joulutarina (15-17/17)

Eilen vietettiin syyslukukauden päättäjäisiä. Meillä oli puuron syönnin ja muun yhteisen touhun lisäksi luokassa aikaa yksi tunti, jonka aikana saimme joulutarinan päätökseen.

Viimeisellä kerralla kerroin oppilaille lukujen 23-24 tapahtumat:

Nikolas on luvannut Aadalle, että tämä on viimeinen joulu. Aada jännittää jaksaako Nikolas todella tehdä kierroksen. Aamuhämärissä Aada odottelee Nikolasta, jotta he voivat viedä yhdessä Nikolaksen merenneitosisko-Aadalle lahjan jäälle. Pororeki saapuu paikalle ilman Nikolasta. Ja kun Aada ajaa reellä Nikolaksen mökille, on siellä kylmää ja tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt, eikä kukaan olisi ollut mökissä viikkokausiin. Silloin Aada tiesi, ettei Nikolas enää palaisi. Nikolas on kuitenkin jättänyt Aadalle tehtävän, puisen koristellun rasian, joka hänen pitää seuraavana jouluna viedä jäälle merenneito-Aadalle. 

Tarina päättyi siihen, kun Aada pienen Nikolas-vauvansa kanssa vie lahjan jäälle. 

Tarinan päätyttyä juttelimme oppilaiden kanssa tarinan opetuksesta eli antamisen ilosta. 3. luokkalaiset olivat jo riittävän isoja ymmärtämään antamisen ilon ja moni kertoikin omia kokemuksiaan siitä, miten on iloinnut saadessaan tehdä toiselle lahjaa.

Eräs oppilaani oli halunnut ilahduttaa kaikki luokkakavereita ja aloittaessamme aamua luokassa hän hiipparoi käytävässä tonttuhommissa ja piilotti jokaisen naulakkoon joulukortin pienellä jouluyllätyksellä.

Luokassa paketoimme oppilaiden aiemmin joulukuussa taikataikinasta askartelemat joulukuusen koristeet. Eli jokainen sai viedä kotiin pienen jouluyllätyksen perheelleen. 

Sitten olikin aika laula muutama joululaulu. Perinteisesti lopetamme aina open suosikkiin eli joulumaa-lauluun :) Tällainen joulutarina tänä vuonna, ensi vuonna taas jotain muuta. 

Iloista joulua kaikille blogini lukijoille! Rentouttavaa joululomaa ja palataan taas tammikuussa uusien juttujen parissa! Meillä alkaakin oppilaiden koko syksyn odottama Potter-teema. Eli tammikuussa aloitamme lukemaan Harry  Potter ja Azkabanin vanki-kirjaa ja eiköhän siinä mene tammi- ja helmikuu velhokoulun merkeissä.