2. luokkalaisten Aarresaari-teema päättyi jo kaksi viikkoa sitten, mutta teemajakson loppuosan kirjoittamiseen ei ole aiemmin riittänyt aikaa. Nyt tämäkin jakso saa viimein blogissa päätöksensä.
Aiemmat Aarresaari-teeman osat olen teksteissä jakanut päiviin, viimeinen viikko on sisältää kokonaisuuksia, jotka ovat jakaantuneet viikon varrelle.
.....
Aarresaarelta löytynyt aarre ihan häikäisi ja kiiltäviltä pinnoilta se monistui moninkertaiseksi. Matikan tunnilla tutkimme aarreluolaa peilin avulla kaksinkertaistaen ja puolittaen aarretta. Jos paperilla näkyi yhdeksän rubiinia ja viereen asetti peilin, oli rubiineja yhtäkkiä 18. Kun peilin nopeasti poisti, puolittui rubiinien määrä ja niitä oli jälleen yhdeksän.
Oppilaat peilasivat aarresaalista, puhuivat ääneen havainnoistaan ja kirjasivat vihkoihin tuplalaskuja aarteista.
Samalla matikan tunnilla teimme myös erilaisia sanallisia tehtäviä merirosvo-teemaan liittyen. Pääasiassa tehtävät olivat vertailutehtäviä, joita Varga-Neményi-menetelmässä erityisesti 2. luokalla harjoitellaan.
Rakensimme tehtävän kultarahoilla pöydälle, piirsimme tilanteesta kuvan, puhuimme sen matematiikan kielellä, kirjoitimme laskun ja lopuksi vielä kirjoitimme vastauksen kokonaisella virkkeellä.
Sanalliset tehtävät ovat käytännössä samat tehtävät kuin löytyvät Matematiikkaa 2a-oppikirjastamme, mutta käänsin ne merirosvoteemaan.
Matikan tunnin kolmannella toimintapisteellä pelattiin ketjulaskupeliä kultarahoilla. Jokaisella oppilaalla oli kasa kultarahoja, tavoitteena oli luku 20. Omalla vuorollaan pinoon sai laittaa yksi, kaksi tai kolme rahaa. Se joka täydensi kultarahakasan 20 kultarahaan, voitti rahat itselleen.
.......
Suomen kielen tunnilla harjoittelimme uutta sanastoa. Tein sanalistan eräälle oppilaalleni, joka tarvitsee lukuläksyksi kirjan sijaan sanalistan. Sanalistojen käyttö sopii kuitenkin kaikille oppilaille hyvin. Tällä tunnilla tutkimme alla olevan sanalistan kultaraha-saraketta. Jakauduimme kahteen ryhmään kahden aikuisen ympärille ja kävimme sanalistan sanat läpi. Aikuinen oli "tyhmä" eikä tiennyt minkään sanan merkitystä vaan oppilaiden piti selittää sanojen merkitys. Tehtävä oli erinomainen koko luokalle ja saatiin koko luokka työskentelemään sanalistan parissa.
Seuraavana päivänä suomen kielen tunnilla sanalistaa käytettiin yhdellä pisteellä sananselityspelissä Alias-tyyliin.
Kartan selittämisen jälkeen kaivoimme esille teemajakson alussa piirretyt aarrekartat ja nimesimme kartalla olevat paikat. Nimien kirjoittamista on harjoiteltu merirosvo-teeman aikana paljon ja vähitellen kaikki alkavat muistaa kirjoittaa niin henkilöiden kuin paikkojenkin nimet isolla kirjaimella.
Myöhemmin viikolla vihkoihin kirjoitettiin myös ohjeet siitä kuinka aarrelöytyy, esim. Jätä laiva Roiskelaituriin, kulje Peikkometsän halki Timanttivuoren juurella olevan luolan luo...
Karttojen parissa päästiin myös opastamaan kaveria. Parit saivat molemmat omat kartat, jotka olivat samanlaiset, mutta molemmilla oli kartassaan sellaisia asioita, jotka toiselta puuttuivat. Tehtävänä olikin selittää parille miten kartta pitäisi täydentää. Samalla harjoiteltiin taas opaskartan koordinaattien käyttöä.
Loogisilla paloilla tai siis timanteilla (niin kuin osa oppilaista minua automaattisesti korjasivat aina tunneilla) on leikitty merirosvo-jakson aikana paljon. Miksi? Siksi, että ne "timantteina" soveltuivat hyvin jaksoon, mutta myös sen vuoksi, että VaNessa 2. luokan syksyyn kuuluu paljon logiikkatehtäviä.
Aarreluolan irtojalokivistä kokosimme ranne- ja kaulakoruja säännöllä yksi ja vain yksi ominaisuus muuttuu.
Lisäksi jalokiviä järjesteltiin merirosvoprinsessan korupuuhun (VaNen puumallit). Ensin harjoittelimme jalokivien sijoittamista eri puumalleihin. Ekaluokalta tuttu portinvartijaleikki palautettiin mieliin ja huomattiin, että puumallissa onkin useampia portinvartijoita. Kun olimme tehneet open ohjaamat lajittelutehtävät, saivat oppilaat arvuutella pareittain mikä timantti puumallista puuttuu tai mikä timantti oli väärällä paikalla.
Käsityötunneilla valmistuivat kuplakoneet merirosvotaistelua varten. Koko luokka virkkasi into piukeana kuplattimia merirosvotaistelua varten. Suurin osa sai omansa valmiiksi koukkua käyttäen, muutamalle annoin lopussa armoa ja saivat virkata sormin, jotta saivat kuplattimet ajoissa valmiiksi.
Kässätuntien lisätyönä silloin, kun tarvitsi taukoa virkkaamisesta tai aikuisen apuun oli pitkä jono, oppilaat saivat rakennella legoista merirosvo-aiheisia kuvioita. Pirate LEGO Challenge-rakenteluohjeet saa ilmaiseksi sähköpostiinsa Little Bins and Bricks-blogista.
Näiden tehtävien lisäksi suomen kielen tunneilla tehtiin merirosvoaiheisia saneluita, kirjoitettiin omia pieniä merirosvotarinoita, selitettiin sanoja ja kirjoitettiin virkkeitä praatplaat-kuvista. Mauri Kunnaksen Apua merirosvoja!-kirjan jokainen oppilas luki jakson aikana kokonaan: osittain yksin, osittain parilukemisena. Kaikkea tehtyä ei näin jälkikäteen edes muista...
Merirosvo-teema huipentui viimeisenä päivänä, jolloin oppilaat saivat pukeutua merirosvo-teeman mukaisesti. Aamu alkoi liikuntasalissa merirosvolaivan-valtauspelillä (yleensä ko. peli tunnetaan kaupunkisotana).
Laivan valtauksen jälkeen pommitus jatkui ulkona, kun kuplattimet saatiin viimein käyttöön. Harjoittelun jälkeen kuplattimista lähtikin valtavia kuplia. Näihin kuplattimiin ei toimi mikä tahansa saippuavesi, vaan tein edellisenä päivänä valmiiksi n. 10 litraa kupla-aihetta seuraavalla ohjeella:
6 litraa kuumaa vettä
1 kg sokeria
1 dl liisterijauhetta (laitoin vähän enemmän, kun koulun
varastosta löytämäni liisteri oli markka-ajalta)
5 dl aitoa vihreää Fairya
Päivä päättyi aarrejahtiin. Jälkiviisaana, jos toinen aikuinen olisi ollut aamulla käytössä, olisi aarrejahdilla kannattanut aloittaa. Toisaalta myös 2. luokkalaiset ovat vielä vähän liian pieniä toimimaan ryhmissä itsenäisesti, jos tekisin alla olevan aarrejahdin uudelleen, jakaisin oppilaat kahteen isompaan aikuisen ohjaamaan ryhmään pienten neljän oppilaan ryhmien sijaan.
Oli aamu ja merirosvo heräilivät palmujen alta aamuauringon säteiden kutitellessa heidän neniään. Siinä venytellessään merirosvot näkivät rannassa kimaltelevan jotain, eikä se ollut vain auringonsäteiden leikkiä aalloilla vaan rannassa oli jotain. Siinä samassa merirosvot hyppäsivät pystyyn ja juoksivat kilpaa läpi pehmeän rantahiekan tavoittelemaan rantavedessä kelluvaa pulloa.
Kilpajuoksu rantaan toteutettiin VaNen pupu-pelillä. Jokainen joukkue valitsi oman merirosvonsa merirosvokorteista ja opelta juostiin hakemaan väittämiä. Jos väittämä piti paikkansa oman merirosvon kanssa, sai siirtyä pelilaudalla eteenpäin. Sitä mukaan, kun joukkueet saivat merirosvonsa rannalle eli maaliin, saivat joukkueet hakea luokan edessä olevasta uima-altaasta pullopostin.
Pulloposti olikin aarrekartta, jossa oli merkintä "Kaiva tästä!"
Kartan lukeminen aikapaineen alla osoittautui haastavaksi ja sinne tänne sinkoilevia merirosvoja pitikin pysäyttää tutkimaan karttaa yhdessä aikuisen kanssa. Kaiva tästä-kohta löytyi kuitenkin koulun seinustalta ulkoa.
Kartan osoittamassa paikassa oli kaksi hiekkaämpäriä ja lapioita. Ryhmät kaivoivat ämpäreitä, kunnes löysivät jotain. Muutama ryhmä löysi aluksi kananmunan kuoren, jossa kehotettiin jatkamaan kaivamista, mutta lopulta kaikki löysivät myös sellaisen munankuoren, jossa oli uudet karttakoordinaatit.
Kun ryhmät löysivät paikan, johon karttakoordinaatit osoittivat, löytyi sieltä vielä toiset koordinaatit, jotka ohjasivat erääseen luokkatilaan. Luokasta löytyikin tarjottimilla jalokiviä ja epätoivoinen merirosvo, joka oli rikkonut kallisarvoisen jalokivikorun. Jos pikkumerirosvot auttaisivat korun korjaamisessa, voisivat he saada vihjeen eteenpäin.
Näppärimmät ryhmät olivat heti bonganneet seinältä aiemmalta matikan tunnilta tutun sykli-ohjeen ja alkoivat heti rakentaa jalokivikäätyä. Kun koruun oli saatu 12. jalokivi, saivat aarteenmetsästäjät uuden koodin, joka ohjasi takaisin omaan luokkaan.
Luokan takapöydälle oli ilmestynyt aarrearkku, joka oli suljettu viidellä lukolla! Se pitäisi vielä saada auki. Jokainen ryhmä sai neljä ämpäriä kultarahoja sekä paperiliuskan, johon kultarahojen lukumäärät piti kirjoittaa pienimmästä suurimpaan. Liuskaan oli värikynällä ympyröity neljä numeroa, joilla aarrearkun lukko aukesi. Jokaiselle ryhmälle oli aarrearkun salvassa oma lukko, joten näin aarrearkku aukesi vasta, kun viimeinenkin ryhmä oli tehtävät ratkaissut.
Aarrearkun sisältä paljastui kultarahoja ja kultakimpaleita sekä pussillinen Muumi-tikkareita.
Kuten ennen aarrejahdin kuvausta totesin, aarrejahti ei onnistunut niin hyvin kuin olisin toivonut. Kilpailuhenki ja tietynlainen aikapaine saivat osan oppilaista hosumaan ja ryhmissä syntyi myös pientä kinaa, kun aina ei muistettu antaa kaikkien osallistua. Toisaalta oppimiskokemus tämäkin oli niin oppilaille ja opettajalle. Seuraavalla viikolla palasimme vielä aarrejahdin tehtävistä kartan lukemiseen, ja jalokivikäädyn rakentamiseen, jotka olivat eniten aiheuttaneet tuskastumista ja sekoilua. Ilman kilpailua ne onnistuivat oppilailta vaivattomasti.
Tällaisen teemajakson parissa työskentelimme 2. luokan ensimmäiset kolme viikkoa. Mukavaa oli ja teema imaisi mukaansa kaikki oppilaat.
Kaikki Aarresaari-jakson jaettavat materiaalit löytyvät Drive-kansiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti