Anniinan OpenIdeat: Matikkakerho Kipinä tonttujen apuna

Marraskuun alussa tarvittiin taas kiireellisesti Kipinä-kerholaisten apua sekä Rovaniemellä että Lohjalla. Koronan aiheutti pulmia myös tonttulassa, eikä kaikkia jouluvalmisteluja ehdittäisi hoitaa valmiiksi ennen joulua. Onneksi avuliaat kerholaiset riensivät ilomielin tonttujen avuksi!

1. kerhokerta (luvut 0-100, satataulun lukeminen, syklit)

Apua tarvittiin ensimmäisenä tarkkailutehtävien loppuun suorittamisessa sekä joulukoristeiden viimeistelyssä.

Tonttujen avustaminen alkoi kilttien ja tuhmien lasten tarkkailulla. Käytävältä löytyikin monta tarkkailtavaa lasta, joiden kiltteys tai tuhmuus väritettiin tonttujen lähettämiin kiltteystaulukoihin (satataulu). Kiltit lapset väritettiin ruskealla, tuhmat punaisella ja ne, joita pitäisi vielä varmuuden vuoksi tarkkailla lisää, oranssilla.

Kaikki lapset olivat numeroitu, joten tehtävänä oli etsiä vastaava luku satataulukosta ja värittää se. Mikäli löysi kaikki tarkkailtavat lapset, muodostui satataulukkoon Petteri Punakuono.

Tonttulan jouluvalot oli myös saatava järjestykseen. Kirjeen sisältä löytynyt sykkyrä saatiin selvitettyä ja huomasimme, että tonttulan jouluvaloissa on jokin tietty kaava! Värit ja muodot toistuivat koko ajan samassa järjestyksessä: punainen, vihreä, sininen, keltainen, punainen, vihreä, sininen jne. Muodoissa ympyrä, neliö, kolmio, ympyrä, neliö jne. Kun sääntö oli keksitty, alkoivat kerholaiset pareittain pujottaa tonttulan jouluvaloja nauhaan, joilla koristeltiin luokan joulukuusi.

Kuten kuvista näkyy, kyseessä olivat loogisten palojen reiälliset palat, joita tehtävässä käytettiin. Mutta olipa yhden kerholaisen kotona ihan juuri samanlaiset jouluvalot!

2. kerhokerta (luokittelu, logiikka)

Jälleen oli Kipinä-kerholaisille tullut kirje. Tällä kertaa tarvittiin apua lahjatoiveiden luokittelussa ja porojen hoidossa.

Aloitimme työskentelyn lahjatoiveiden parissa. Kuvallisia lahjatoiveita oli paljon ja ne piti lajitella liukuhihnoille kuljetettavaksi eri työpajoihin. Pahaksi onneksi ohjeet puuttuivat! Miten lahjat tulisi lajitella? Neuvokkaat kerholaiset tutkivat lahjoja jonkin aikaa ja sitten alkoi kiivas tohina, kun lahjatoiveita alettiin luokitella. Eri ryhmien luokitteluperusteet olivat erilaisia ja kaikkien luokitteluperiaatteisiin tutustuttiin yhdessä ja arvuuteltiin niitä. Olipa johonkin eksynyt käenmunakin ja väärään lahjatyöpajaan lähetetty toive saatiin onneksi kuljetettua oikeaan paikkaan.

Sen jälkeen olivat vuorossa porot. Aluksi kaikki valitsivat itselleen porokisoihin yhden poron. Leikimme ensin porokisoja koko porukalla käytävässä, jossa kerholaiset asettuivat poroinensa riviin ja opettaja huuteli väittämiä poroista. Mikäli väite piti oman poron kohdalla paikkansa saivat kerholaiset ottaa yhden loikan eteenpäin, kunnes joku pääsi opettajan luokse.

Sama peli jatkui luokassa pelilautaversiona (Varga-Neményi-materiaaleista tuttu Pupu-peli). Kerholaiset asettivat porot lähtöviivalle ja nostivat vuorotellen salaisuuspussista poroihin liittyviä väittämiä, joiden pitäessä paikkansa pääsivät porot askeleen eteenpäin.

Simppeli peli, mutta tämä innosti kerholaiset kisailemaan poroilla useampia kierroksia.

Koko kerhokertaa ei kuitenkaan käytetty porokisoihin, sillä olimme saaneet tehtäväksi selvittää kuka poroista valjastetaan joulupukin reen eteen ensimmäiseksi ja miten porot sijoittuvat raitoon.

Koska kaikki tontut eivät osaa vielä lukea, oli johtoporosta jätetty kuvallinen viesti: ominaisuuskortteja, jotka kertoivat millainen poro pitäisi löytää.

Ja löytyihän oikea poro lopulta. Tämän johtoporon taakse järjestettiin muut porot järjestykseen siten, että porojen välillä muuttui yksi ja vain yksi ominaisuus.

Porojen suljettu looginen kokoelma on Mirva Slungan käsialaa. Porot löytyvät Instagramista käyttäjän temmellys kuvista https://www.instagram.com/p/B5zk8-tnR15/ ja voit ne instagramista löytyvästä linkistä myös tulostaa.

Minulla oli viime vuodelta tallessa nämä porot, joista olin tehnyt neljä settiä pieniä kortteja isojen porokorttien lisäksi. Näin kerholaiset saivat työskennellä pienissä ryhmissä porojen kanssa.

3. kerhokerta (pituuden ja massan mittaaminen)

Kolmannella kerhokerralla apua tarvittiin pakettien kanssa. Pakettien kanssa työskentely olikin jännittävää, kun pakettien sisään olisi ollut niin kutkuttavaa päästä kurkistelemaan.

Mallipakettia tutkittuamme alkoi kiivas mittaaminen. Mittanauhan avulla mitattiin lahjanarun tarve ja lisättiin siihen 20 cm rusetti varaa, jonka jälkeen lahjaan kiinnitettiin nauha. Tämä ei ollutkaan ihan helppo tehtävä, sillä lahjanarujen kiinnittämisessä kerholaiset tarvitsivat paljon apua.

Kun lahjoihin oli saatu narut, piti ne vielä pakata säkkeihin. Jotta kuljetusprobleemoilta vältyttäisiin, piti jokaisen lahjasäkin olla yhtä painava. Tontut olivat ilmoittaneet lahjasäkin painoksi 45 piparkakkua. Meillä ei kuitenkaan harmittavasti ollut niin paljon piparkakkuja (ja jos olis ollutkin, niin ei varmaankaan olisi ollut enää tässä vaiheessa kerhoa). Selvitimme kuitenkin, että yksi pipari (sellainen iso ja hyvänmakuinen) painaa yhtä paljon kuin oranssi värisauva. Siispä laskimme tasapainovaakaan 45 oranssia värisauvaa. Siinä olikin laskettavaa paljon, joten päätimme kokeilla kaksi kerrallaan laskemista, jotta tehtävä sujuisi joutuisammin.

Kun värisauvojen avulla oli saatu selville lahjasäkkien massa, otettiin tasapainovaaka käyttöön ja alettiin lastata säkkejä täyteen, niitä tulikin monta!

Kerhokerran lopuksi tutustuimme vielä minuuttiin ja kokeilimme kuinka pitkän matkan voimme "liukuhihnana" kuljettaa yhtä lahjasäkkiä minuutin aikana. Kerholaiset asettuivat riviin ja antoivat lahjasäkin aina vieressä olevalle kerholaiselle, minkä jälkeen he juoksivat äkkiä rivin viimeiseksi ja ojensivat jälleen vuorollaan säkin seuraavalle. Pääsimme luokasta melkein ruokalaan asti!

4. kerhokerta (hahmottaminen, yhteenlasku)

Viimeisellä kerhokerralla ennen joulua kerholaiset avustivat vielä tonttuja logistisissa tehtävissä. Joulupukin rekeen piti saada pakattua lahjapaketit mahdollisimman tiiviisti ja tilaa säästäen. Paketin virkaa toimittivat linkkikuutioista rakennetut pentaminot, jotka piti sijoittaa joulupukin rekeen (5x10 ruudukko, johon oli piirretty reen jalakset alle).

Pentamino-tehtävä motivoi kerholaisia todella paljon. Olin ajatellut tehtävän olevan noin 10 minuutin homma, mutta kerholaiset pähkäilivät reen lastauksen parissa puoli tuntia, eikä osa millään halunnut luovuttaa, kun ei saanut kaikkia paketteja rekeen.

Kerhokertaan mahtui kuitenkin myös piparibump-peli, jossa harjoitellaan yhteenlaskua. Peliin tarvitaan sinipunakiekot, kaksi noppaa sekä piparit, joihin on merkitty luvut 2-12. Kuvassa olevat piparit on tulostettu Liitupölyttäjän sivuilta facebookista.