Kalevalan päivä 6. luokkalaisten kanssa

6. luokkalaisille Kalevala alkaa olla jo tuttu, vaikka toki eepoksessa riittää aina uutta niin oppilaille kuin opettajallekin. Tänä vuonna työstimme Kalevalaa kahden oppitunnin ajan. Tavoitteena oli syventää tietämystä Kalevalasta, harjoitella tavutusta, kirjoittaa oma kalevalainen runo ja soveltaa historiassa Ruotsin suurvalta-ajasta opittua runoon. Paljon oli siis oppitunnille tavoitteita.

Aloitimme kepeästi Orffien Sampoa ryöstämässä. Kappaleen avulla pääsimme teeman pariin muistelemalla mitä oikein Kalevalasta muistamme. Kokosimme käsitekarttaan Kalevalasta tietämämme asiat. 

Jatkoimme tuntia katsomalla Ylen Kalevala x10 video. Videon katsomisen jälkeen täydensimme käsitekarttaa videosta poimimillamme asioilla. 

Mieleni minun tekevi,

aivoni ajattelevi

lähteäni laulamahan,

saa'ani sanelemahan,

sukuvirttä suoltamahan,

lajivirttä laulamahan.

Sanat suussani sulavat,

puhe'et putoelevat,

kielelleni kerkiävät,

hampahilleni hajoovat.

(Kalevala)

Kalevalan runomittaan lähdimme tutustumaan Mieleni minun tekevi-runolla, jonka luimme huolellisesti ääneen oppilaiden kanssa useampaan kertaan. Keskustelimme siitä, mitä runon säkeet tarkoittavat. Kalevalan kieli ei ole helppoa äidinkielenään suomea puhuvalle, saati sitten s2-oppilaalle, joita luokassani on enemmistö.

Tutustuimme Kalevalan runomittaan yllä olevan pp-dian avulla. Jokainen oppilas sai monisteen Mieleni minun tekevi-runosta, jota lähdimme tutkimaan yllä olevien "sääntöjen" valossa. Tavutimme runon jokaisen säkeen ja huomasimme kaikissa säkeissä olevan kahdeksan tavua. Seuraavaksi etsimme alkusointuja, tutkimme sanojen pituuksia, lopuksi palasimme runon säkeiden merkityksiin ja huomasimme kahden säkeen tarkoittavan aina samaa asiaa.

Kalevalaisen runon ominaisuuksiin tutustuttiin analysoimalla
Mieleni minun tekevi-runoa ja etsimällä siitä kalevalaisen
runon tunnuspiirteitä. 

Historiassa olemme työskennelleet Ruotsin suurvalta-ajan parissa, joten yhdistimme suomen kielen ja historian opiskelut. Oppilaat saivat valita 1600-1700-luvun hallitsijoista yhden: Kustaa Vaasa, Kaarle XII tai tsaari Pietari. Oppilaat kertasivat hallitsijasta oppimansa asiat lukemalla historian kirjan kappaleen, jossa hallitsijaa käsiteltiin. Sen jälkeen he kirjoittivat pareittain kalevalamittaisia runoja hallitsijoista. Apuna runon kirjoittamisessa oli taulukko, jossa oli tavuja varten aina 8 ruutua/rivi.

Lopuksi runot kirjoitettiin puhtaaksi ja valmistauduttiin esittämään runot historian tunnilla.

Oikean tavumäärän löytäminen oli jo monelle oppilaalle haastavaa. Runoista
löytyi säkeistä oikea tavumäärä ja toistoakin saimme runoihin mukavasti.
Alkusoinnut olivat vielä vaikeita saada mukaan. 

Kalevala-tunnin päätteeksi luin oppilaille ääneen Suomen lasten kalevalasta kertomuksen Sammon ryöstöstä, josta tunti alkoi.