Avaruus (5.-6. luokka)

Avaruusjaksomme lähti liikkeelle siitä, että oppilaat laativat avaruus-vihkonsa ensimmäiselle sivulle miellekartan niistä asioista, joita he avaruudesta jo tietävät. Sivun laitaan ohjasin samalla kirjoittamaan ylös myös niitä asioita, jotka heitä kiinnostavat avaruudessa ja joista he halausivat tietää lisää.

Oppilaiden kirjattua ennakkotietonsa aiheesta, lähdimme ulos tutkimaan hieman avaruuden mittasuhteita. Mukanani oli omena, jonka kerroin esittävän maata. Minkäkokoinen kuu mahtaa olla, jos maa on omena? Oppilaat ehdottivat pikkurillin pään kokoista kuuta. Mikäli maa on n. omenan kokoinen on kuu nuppineulan pään kokoinen. Kun kuulle oli saatu koko ja mieliin oli muistutettu, että kuu kiertää maata, pyysin yhtä oppilaista ottamaan nuppineulan ja asettumaan kiertämään kädessäni olevaa omenaa mielestään sopivan etäisyyden päähän. Oppilaat halusivat kuun kiertävän omena-maata alle puolen metrin säteellä. Tässä mittakaavassa etäisyys on kuitenkin 4 m. Kun kuu oli saatu kiertoradalleen, pohdimme auringon etäisyyttä. Aurinko löytyi jalkapallokentän toisesta päästä, sopivasti kertaisen talon päädystä. Havainnollisimme vielä maan ja kuun liikettä siten, että minä omena-maa kädessäni aloin pyöriä "akselisini ympäri" sekä isoa kierrosta aurinko esittävää taloa ympäri ja kuuta esittävää nuppineulaa kantava oppilas kiersi minua 4 m etäisyydeltä.

Tällaisella introlla lähdimme liikenteeseen avaruusjaksolla. Itse avaruusjakso koostuu luokassa ja ulkona yhdessä tehtävistä tehtävistä ja tutkimuksista, itsenäisistä tutkimustehtävistä (jotka korvaavat perinteisen kokeen), koulukummeillemme eskareille luettavasta Mauri Kunnaksen kaikkien aikojen avaruuskirjasta ja lukupäiväkirjasta, suomen kielen tunneilla tehtävistä tekstitaidon harjoituksista, jotka pyörivät avaruusteeman ympärillä sekä eskareille ja 2. luokkalaisille toteutetusta avaruuspäivästä.

Avaruusjakson tehtävät, joita oppilaat tekevät osittain itsenäisesti läksyinä ja osa
tehdään koulussa oppitunneilla.

Jakson aikana vierailimme 2-3 kertaa viikossa eskarissa ja luimme n. 15 min kerrallaan Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjaa eskareille, jotka myös työskentelevät avaruus-teeman parissa parhaillaan. Jokaisen lukukerran päätteeksi kummipari kirjasi lukupäiväkirjaan mitä he olivat luetusta pätkästä sillä kertaa oppineet. Tällä pyrin ohjaamaan omia 5.-6. luokkalaisiani siihen, että he lukevat rauhallisesti kirjaa eteenpäin ja pysähtyvät katsomaan ja juttelemaan kuvista yhdessä eskarilaisen kanssa. 

Aurinkokunnan etäisyyksiin löytyy ohjemoniste
esim. opinkirjon sivuilta. Ohjeessa on käytetty mitta-
yksikkönä vessapaperiarkkeja, mutta minä muutin
arkit metreiksi meidän mallissamme.

Oppilailla oli jo entuudestaan perustietoja planeetoista, osa muisti ulkoa planeetoiden järjestyksen. Planeetoita tutkimme ensin ympäristöopin kirjasta ja sen jälkeen lähdimme ulos mittaamaan. Kaikki planeetat oli tulostettu kuvina ja laminoitu. Käytimme apuna mittapyöriä ja mittasimme jokaiselle planeetalle paikan jalkapallokentälle. 

Kävelimme yhdessä joukkona planeetalta toiselle ja kertasimme planeetoiden nimet. Sisä- ja ulkoplaneetat oli helppo hahmottaa tässä mallissa, sillä sisäplaneetalta toiselle loikkaaminen onnistui helposti. Mutta ulkoplaneetoiden välissä oli pitkät välit.

Luokassa jatkoimme planeetoiden parissa työskentelyä. Ohjelmassa oli tiedonhakua ja englantia. Luokan edessä oli ämpäreissä erilaisia väittämiä englanniksi planeetoista. Oppilaat hakivat lapun kerrallaan ja selvittivät mitä planeettaa väittämä koskee ja liimasivat väittämän omaan Planets Sort-lomakkeeseensa. Apuna tiedonhaussa käytettiin ympäristöopin oppikirjaa, Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjaa ja iPadeja.

Osa oppilaista oli jo ehtinyt tehdä vihkoihinsa läksynä suomi-englanti sanaston avaruudesta. Tätä sanastoa käytetettiin ryhmissä aktiivisesti hyväksi ja tarkistettiin lapuissa olevia sanoja. Väittämät olivat pääasiassa helppoa kieltä, eikä valtaosa luokasta tarvinnut juurikaan käännösapua. Lähinnä kävivät varmistelemassa "tarkoittaako tämä sitä, että..." 

Käyttämämme Planets Sort-materiaali on teacherpayteachersin
ilmaismateriaali.

Yleisesti planeettoihin tutustuttuaan oppilaat valitsivat yhden planeetan, jos etsivät tietoa ja keräsivät tietoa käsitekarttaan. Tiedonhakua aloitettiin lukemalla Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjasta valittua planeettaa koskeva osio ja tutkimalla mitä kaikkea tietoa satukirjasta löytyy. Mikä on faktaa ja mikä fiktiota. Sen jälkeen tietoa haettiin myös muista lähteistä.

Käsitekartan valmistuttua oppilaat harjoittelivat suullisesti kertomaan planeetoista. Greenscreeniä hyödyntäen oppilaat tekivät opetusvideot eri planeetoista. Tavoitteena videon teossa oli osata kertoa asiat sujuvasti ja selkeästi, rohkaistua esiintymään videolla ja harjoitella GreenScreenin käyttöä.

Avaruus herättää oppilaissa lukemattomia kysymyksiä, eikä ainakaan minun ammattitaitoni riitä niihin vastaamiseen, vaikka täytyy myöntää, että useampi ilta on Nasan nettisivuilla hurahtanut. Piti siis saada asiantuntija vastaamaan oppilaiden kysymyksiin. Apua tähän ongelmaan löytyi Luma-keskuksesta ja StarT-hankkeesta. Aalto-yliopiston tähtitieteilijä Joni Tammi tuli vierailemaan ja vastasi tunnin ajan oppilaiden kysymyksiin. Kysymyksiä olisi varmasti riittänyt toiseksikin tunniksi :)

Aalto-yliopiston tähtitieteilijä Joni Tammen vierailu oli erinomainen!

Vuorokausia, kuukausia ja vuosi tutkiessamme kannoin luokkaan liikuntavaraston pallokassit ja oppilaiden kännyköistä löytyikin pareille taskulamput. Lähdimme ensiksi tutkimaan karttapallon avulla maapallon pyörimistä itsensä ympäri ja sitä miten päivä ja yö vaihtuvat. Samalla tuli kerrattua yötön yö ja kaamos sekä syy näihin ilmiöihin. Karttapallon ja taskulampun avulla syy vuoden aikojen vaihtelullekin selvisi. 

Tämän jälkeen lähdimme tutkimaan miksi kuusta näkyy usein vain osa. Pimeässä luokassa toinen oppilaista oli aurinko lampun kanssa ja toisella oppilaalla oli kädessään tennispallo, oppilaan oma pää esitti tässä mallissa maapalloa. Aurinko pysyi paikoillaan ja tennispalloa käsivarren mitan päässä pitävä oppilas pyöri neljännes kierros kerrallaan itsensä ympäri ja tarkkaili mihin osaan kuusta (tennispallosta) valo osuu ja mikä osa pallosta on varjossa.

Samalla tuli myös tutustuttua auringon pimennykseen, kun oppilaat yrittivät asettaa tennispallon eteensä siten, että se peittää "auringon". 

Auringon pimennyksen tutkimista

Kun kaikkien "palikoiden" liikkeestä oli keskusteltu yksittäin, oli aika laittaa koko pakka pyörimään. Jalkapalloista tuli aurinkoja, tennispallot olivat maapalloja ja nuppineulojen päistä tuli kuita. Hyvin saatiin päät pyörälle. Monessa mallissa maa kiersi hyvin aurinkoa ja kuu maata, mutta maan liike itsensä ympäri meinasi aluksi unohtua. 

Avaruusaiheista kuvistakin oli tarkoitus tehdä ja harjoitella samalla valon ja varjon piirtämistä sekä planeetoille pyöreän muodon saamista. Arjen tiimellyksen keskellä kävi kuitenkin niin, että jouduin kuvistunnilla selvittelemään riitaa ja hoitamaan yhtä sun toista oppilasasiaa ja oppilaat tekivät planeettoihin liittyvän pölypastellityönsä itse parhaaksi katsomallaaan tekniikalla. 

Siitä ehdimme keskustella, ettei kukaan pysty piirtämään aurinkokuntaamme oikeassa mittakaavassa. Suurin osa oppilaista halusi piirtää kuvaansa oikeat planeetat ja oikeassa järjestyksessä, mutta mahdollisuus oli myös itse keksiä omia planeetoita. Samalla tuli keskusteltua myös siitä, ettei todellisuudessa planeetat "ikinä" ole sellaisessa suorassa jonossa auringon edessä kuten oppikirjoihin piirretyissä malleissa, sillä jokainen planeetta kiertää omaa kiertorataansa omassa tahdissaan.

Maapallon rakennetta tutkiessamme oli Balilla juuri purkautumassa Agung-tulivuori, joten tutkittuamme syitä tulivuoren purkauksille luimme netistä hesarin uutisointia Balilta ja keskustelimme paljon tulivuorten vaikutuksista ihmisten elämään. Oppilaat itse nostivat keskusteluun sen, onko tulivuorista vain haittaa vai onko niistä myös hyötyä ihmisille. Aihe nostatti paljon keskustelua ja pohdintaa.

Jakson aikana harjoiteltiin lisäksi PowerPointin käyttöä, jotta oppilaat saattoivat tehdä valitsemastaan tulivuoresta PowerPoint-esityksen (yksi avaruusjakson tehtävistä). Muita harjoiteltuja tvt-taitoja jakson aikana oli videon kuvaaminen ja muokkaaminen sekä GreenScreen-appin käyttö. Oppilaat harjoittelivat yhdessä parinsa kanssa esittelemään jonkin planeetan ja GreenScreen-appin avulla taustalle laitettiin esitellyn planeetan kuva (tämäkin oli yksi avaruusjakson tehtävistä). 

Avaruus-jakson viimeisiä tehtäviä oli eskareille ja 2. luokkalaisille avaruus-teemapäivän suunnittelu. Eskareiden kanssa olimme jakson aikana tehneet yhteistyötä jo useaan otteeseen oppilaideni lukiessa Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjaa ääneen koulukummeilleen. 2. luokkalaisilla oli samaan aikaan luokassaan meneillä avaruus-teema, joten he ilmoittautuivat mukaan 5.-6. luokkalaisten teemapäivään.

Oppilaat suunnittelivat ja ohjasivat seuraavat pajat pienemmille oppilaille:

• Avaruus-ulkoleikit: Kuka pelkää mustaa aukkoa-leikki toimi kuten mustekala. Saturnus-hipassa jääneen piti mennä kyykkyyn planeetaksi ja pelastaa saattoi juoksemalla kolme kierrosta Saturnuksen ympäri ja muodostaen näin Saturnuksen renkaat.

• Avaruus-tanssi: Smurffien Avaruus-cd:n kätköistä luokkamme tanssin harrastajat suunnittelivat avaruustanssin, jonka opettivat pienemmille.
• Kahoot-visassa kyseltiin Mauri Kunnaksen Avaruuskirjasta opittuja asioita.

• Askartelu-pisteellä ryhmät toteuttivat oman osuutensa yhteiseen isoon työhön.

• Avaruusoliot kateissa-seikkailussa 5.-6. luokkalaiset esittivät avaruusolioita, jotka olivat kadottaneet planeettansa. Valokuvina annettujen vihjeiden avulla pikkuoppilaat etsivät koulun käytäville kiinnitetyt laminoidut planeettakuvat. Kun kaikki planeetat oli löydetty, piti oppilaiden järjestää planeetat oikeaan järjestykseen. Sen jälkeen kukin "avaruusolio" kertoi kolme vihjettä, joiden avulla oppilaiden piti päätellä millä planeetalla kukin avaruusolio asuu.

• Koodaus-pisteellä otettiin käyttöön uudet hiiret (jotka toimivat beebottien tavoin). Pistettä ohjaavat vitosluokkalaiset olivat kiinnittäneet hiirten alustaan kontaktimuovilla planeettojen kuvat. Pikkuoppilaiden tehtävänä oli ohjelmoida hiiret liikkumaan planeetalta toiselle. 

Viimeisenä aiheena käsittelimme avaruusmatkailua. Tähän teemaan meidät johdatti Olipa kerran keksijät ja Neil Armstrong. Kun olimme keskustelleet kilpajuoksusta avaruuteen, tutustuimme YouTube-videon avulla elämään kansainvälisellä avaruusasemalla. Molemmat videot nostattivat hyvin keskustelua, joten käsittelimme aiheet keskustellen.

Oppilaat olivat kotona katsoneet yllättävän paljon Nasan julkaisemia videoita ISS:ltä ja heillä oli valmiiksi paljon tietoa sen pohjalta mitä olivat videoissa nähneet.

                                       

Jakson päätteeksi pyysin oppilaita katsomaan vihkon ensimmäiselle sivulle jakson aluksi laatimaansa käsitekarttaa avaruudesta. Oletko oppinut jotakin uutta jakson aikana? Pystyisitkö täydentämään käsitekarttaa ilman kirjaa?

Avaruus osoittautui jälleen erittäin innostavaksi ja kiinnostavaksi teemaksi. Niin paljon oppilaat tutkivat aihetta myös vapaa-ajallaan, että oppimista tapahtui varmasti. Useammassa arviointikeskustelussa vanhempi mainitsi, että YouTuben avaruusvideoita oli katsottu kotona yhdessä :)

Hyviä lähteitä avaruuden käsittelyyn:
- Mauri Kunnas: Kaikkien aikojen avaruuskirja
- Opinkirjo: tiedekerho materiaalit
- Nasalla on erinomaiset ja laajat sivut opetustarkoituksiin https://www.nasa.gov/audience/foreducators/index.html
- Timo Parvelan Kepler-kirjasarja innosti luokkani pojat lukemaan avaruusaiheista kaunokirjallisuutta
- Elokuva Mars Generation yhdistelee faktaa ja fiktiota. Se oli osalle oppilaista liian tietopohjainen elokuva, mutta useimmat jaksoivat elokuvan katsoa loppuun asti ja pitivät sitä mielenkiintoisena.