5.-6. luokka: Ihminen

Ihminen-jakso                                             

Jakson tavoitteet:

Ympäristöoppi:

-        Oppilas tutustuu ihmisen rakenteeseen ja kehon eri toimintoihin.

-        Oppilas osaa nimetä ihmiskehon luita, lihaksia ja sisäelimiä.

-        Oppilas osaa selittää mihin luita, lihaksia ja sisäelimiä tarvitaan.

-        Oppilas tutustuu murrosiän tuomiin muutoksiin ja ihmisen lisääntymiseen.

Suomenkieli:

-        Oppilas harjoittelee tietotekstin lukemista ja tietotekstiin sopivien lukustrategioiden käyttämistä.

-        Oppilas harjoittelee oppimispäiväkirjan laatimista oman oppimisensa pohjalta.

-        Oppilas kasvattaa teemaan liittyvää sanavarastoaan.

-        Oppilas tutustuu mielipidekirjoitukseen ja harjoittelee mielipidekirjoituksen laatimista.

Työskentely:

-        Oppilas harjoittelee aikataulun noudattamista.

-        Oppilas harjoittelee itsenäistä työskentelyä suuressa ryhmässä.

-        Oppilas harjoittelee ryhmätyön tekemistä vaihtelevissa ryhmissä.

Jakson tehtävät:

-        Oppilas lukee oppikirjasta (Pisara5) jaksoon kuuluvan osuuden (s. 96-117).

-        Oppilas kirjoittaa oppimispäiväkirjaa sen pohjalta mitä koulussa on opiskeltu ja mitä oppilas oppii lukiessaan kirjan kappaleen.

-        Oppilas täydentää listaa ihmisen eri ruumiinosiin liittyvien verbeistä (esim. jalka – juosta, potkaista, kävellä jne.)

-        Oppilas täydentää nimiä luusto- ja lihaskuviin.

-        Oppilas laatii mielipidekirjoituksia.

-        Lisäksi oppitunneilla oppilas tekee muut annetut tehtävät.

Arviointiin vaikuttavat:

-        Oppimispäiväkirja

-        Tuntityöskentely

-        Vihkotyö

-        Mielipidekirjoitus

Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen:

-    Kirjoita oppimispäiväkirjaa lyhyt tiivistelmä oppitunnilla käsitellystä asiasta. Kertaa opittu lukemalla Pisara5-kirjan kappale ennen tiivistelmää.

-    Pohdi miten asiat liittyvät omaan elämääsi (saat opettajalta apukysymyksiä pohdintaa varten).

-     Arviointi:
Melko hyvä: Tekstissä on mainittu aiheen keskeisimmät asiat.
Hyvä: Tekstiin on poimittu aiheen keskeisimmät asiat ja oppilas on löytänyt joitain yhteyksiä aiheen ja oman elämänsä välillä.
Erittäin hyvä: Oppilas on tiivistänyt aiheen keskeisimmät asiat ja osaa pohtia asioiden yhteyksiä omaan elämäänsä sekä omien valintojensa vaikutuksia omaan kehoonsa.

-------------------------------

Toisena teemana tänä vuonna käsittelimme ihmistä. Aloitimme teeman pohtimalla miten ihminen eroaa eläimestä. Oppilaat saivat hetken aikaa pohtia asiaa parin kanssa tai pienissä ryhmissä. Sen jälkeen lähdimme kokeilemaan erilaisia asioita ja täydentämään oppilaiden kirjaamaa listaa.

Ensimmäiseksi oppilaat teippasivat maalarinteipillä peukalonsa kiinni muuhun käteen ja kokeilivat kirjoittamista sekä erilaisten esineiden poimimista lattilata. Harjoituksesta virisi hyvä keskustelu peukalon merkityksestä ja eläinten tassuista. Jotkut olivat hoksanneet, että koiralla on vain neljä varvasta ja viiden varvas on usein vain surkastunut kannuskynsi tai sitä ei ole lainkaan. Apinoiden käden rakennetta pohdiskelimme myös. Huomasimme, että peukalo on hyvin tärkeä sormi.

Seuravaksi oppilaat testasimme sormien herkkää tuntoaistia. Pareista toinen sulki vuorollaan silmät ja etsi käsillään pöydältä kaverin nimeämän esineen. Silmät kiinni leikit toimivat aina, oppilaat olisivat jatkaneet tätä vaikka kuinka pitkään, mutta menimme eteenpäin..

Oppilaat saivat tehtäväkseen viedä lyijynän käytävässä olevan kirjaston hyllyn päälle. Toinen parista kulki neljällä jalalla ja toinen kahdella jalalla. Mitä vaikeuksia neljällä jalalla kulkevat kohtasi? Ainakin esinettä oli mahdoton kantaa kädessä liikkuessa, esine oli laitettava suuhun. Ihmisen pystyasentokin on siis erittäin tärkeä taito. Pohdimme myös mitä eroja ihmisten ja apinoiden asennoilla on, ovathan apinatkin usein kahdella jalalla..

Hyvinä esimerkkeinä muista ihmisen erikoistaidoista olisivat lisäksi sudokun ratkaiseminen (ongelmanratkaisutaito) sekä jonon muodostaminen syntymäpäivien mukaan (yhteistyö). Näitä emme ehtineet kuitenkaan tällä tunnilla enää tehdä. 

Ihmisen kokoinen luuranko saatiin koottua luokan oveen,
luurankoon nimettiin post-it lapuilla luita ja etsimme samat
luut myös omista kehoistamme.

Yhteistyötä tarvittiin kuitenkin seuraavaa aihetta käsiteltäessä. Oppilaat jakautuivat ryhmiin ja jokainen ryhmä sai oman tutkimusaiheen, jonka he myöhemmin esittelisivät muulle luokalle. Ryhmien aiheina olivat:

• Selkäranka - tietoa etsittiin netistä selkäkanava.fi  ja oppilaat rakensivat narua, huopaa ja kananmunakennoja käyttäen mallin selkärangasta. Selkärangan malli löytyi pinterestistä.
• Käsi - tietoa kädestä etsittiin netistä, pääasiassa wikipediasta. Lisäksi ryhmä rakensi pillejä, narua ja paperia hyväksi käyttäen mallin ihmisen kädestä.
• Luuranko - ryhmä rakensi ihmisen kokoisen luurangon netistä tulostetuista monisteista ja nimesi luurankoon luita.

Eräs ryhmä tutustui ihminen käteen ja sen luihin. Tutkittuaan
asiaa ryhmä leikkasi käden luut pilleistä ja yhdisti sormet langalla
siten, että langoista vetämällä kättä saattoi liikuttaa.

Teema jatkui lihaksiin tutustumalla. Syyskuussa 5. luokkalaisten kanssa tehtiin Move-mittauksia, joten nämä aiheet menivät hyvin limittäin. Luokassa tulikin jumppailtua useampaan kertaan, kun tutkimme vatsalihaksiamme, hauista ja ojentajaa.

Keuhoja tutkiessamme tutkimme omaa hengitystämme ja sykettämme levossa ja rasituksen jälkeen. Mittasimme sekä sykettä että henkitystiheyttä paikallaan istuen. Sen jälkeen teimme kymmenen kyykkyhyppyä ja tarkkailimme mitä muutoksia kehossamme tapahtuu.
Keuhkojen tilavuutta tutkimme hengittämällä syvään sisään ja puhaltamalla kaiken ilman keuhkoista muovipussiin. 

Käsitellessämme hengitystä ja kävimme ulkona mittaamassa alueen, joka kuvasi
keuhkojen keuhkorakkuloiden pinta-alaa. 7 m x 7 m alue oli melko vaikuttava.

Sydäntä ja verenkiertoa käsitellessämme ensiapu oli osa kokonaisuutta. Viime kevään sankarikoulutuksen jäljiltä koululla oli välineitä elvytysharjoitteluun ja otimme ne käyttöön. Ensin harjoittelimme kylkiasentoon kääntämistä. Ja sen jälkeen SPR:n ohjeiden avulla tutustuimme elvyttämiseen. Hätäkeskukseen soittaminen sekä 112-sovellukseen tutustuminen kuuluivat luonnollisesti osaksi kokonaisuutta.

Oppilaille oli yllätys kuinka kovaa pitää elvyttäessä painaa. Sankarikoulutuksen
elvytyssydämet vinkaisevat kun niitä painaa riittävän kovaa.

Oppilaistani valtaosa opiskelee suomea toisena kielenä, minkä vuoksi sanaston opiskelu on myös keskeinen osa opiskelua. Sanaston opiskelun tueksi tein ihminen-jaksoon korttipakan, jossa oli kuvia ihmisen ruumiinosista, sisäelimistä, lihaksista, sormista jne. Tämä korttipakka soveltui moneen sanastoharjoitukseen. Korttipakalla teimme esimerkiksi seuraavia harjoituksia:

• Portinvartija: Oppilailla on opiskeltavaan aiheeseen liittyvät kuva/sanalaput ja he asettuvat jonoon. Portinvartijana toimiva leikkijä päättää mielessään lajitteluperiaatteen (esim. lihakset ja ei-lihakset). Leikkivät kävelevät portinvartijan luo, joka näyttää mihin ryhmään jokainen leikkijä kuuluu. Kun kaikki on lajiteltu, pitää leikkijöiden keksiä mikä oli luokitteluperiaate.
• Myrkkysieni joukkuekilpailuna: Kaksi joukkuetta kilpailee vastakkain. Leikkijöillä on kuvakortteja opiskeltavasta aiheesta. Toinen joukkue sulkee silmänsä ja vastajoukkue päättää mikä korteista on myrkkysieni. Joukkue alkaa nostaa kortteja pöydältä yksi kerrallaan ja nimeää samalla kortin kuvan. Joukkue saa nostaa kortteja, kunnes osuvat myrkkysieneen. Joukkue saa pisteen jokaisesta nimetystä kuvasta. Myrkkysieneen osumisen jälkeen vuoro vaihtuu.
• Kim-leikki: Kuvakortteja tai esineitä on pöydällä, leikkijät saavat katsella esineitä hetken ja samalla yhdessä nimetään kaikki esineet. Leikkijät laittavat silmät kiinni ja leikinjohtaja poistaa yhden esineen. Leikkijöiden pitää keksiä, mikä esine puuttuu.
• Nopea nimeäminen-hippa: Oppilailla on kuvakortteja teemaan liittyen tai esim. sanakortteja eri sanaluokista. Kaikki ottavat kiinni kaikki, kun saat toisen leikkijän kiinni, kaksintaistellaan. Yksi, kaksi, kolme ja molemmat näyttävät korttinsa. Se leikkijä, joka nopeammin nimeää kuvassa olevan asian tai sanaluokan, voittaa kortin itselleen ja jatkaa peliä. Kortin hävinnyt käy hakemassa leikinjohtajalta uuden kortin ja jatkaa leikkiä.
• Arvaa mitä ajattelen: Leikkijät seisovat piirissä, heillä on käsissään kaikkien näkyvillä kuva/sanakortit opiskeltavasta aiheesta. Yksi leikkijöistä ajattelee jotakin kuvista/sanoista, muut leikkijät esittävät kysymyksiä, joihin ajattelija vastaa kyllä/ei. Jos oma kuva/sana ei enää voi olla ajateltu asia, istuu leikkijä alas. Kysellään kunnes sana selviää.
• Kortti selässä: Jokaisella leikkijällä on selässään kortti, jossa on teemaan liittyvä kuva/sana. Leikkijän pitää selvittää kyllä/ei-kysymyksillä mikä sana/kuva hänellä on selässään.
• Hampurilaispeli: Oppilailla on teemaan sanastoon liittyviä kuvakortteja, oppilaat laittavat vuorotellen pinoon kortin, jonka kuvan nimeävät. Seuraava nimeää oman korttinsa lisäksi myös aiemmin pinoon asetetut. Jos pelaaja ei muista kaikkia, joutuu hän nostamaan koko pakan. Voittaja on se, jolta loppuvat kortit ensimmäisenä.

Sanastoharjoituksena kertasimme myös ruumiinosia ja niihin liittyviä verbejä siten, että oppilaat saivat netistä tulostetun kuvan, johon oli merkitty ruumiinosat englanniksi. Oppilaiden tehtävänä oli suomentaa ruumiinosat. Sen jälkeen oppilaat lähtivät etsimään käytävälle post-it-lapuilla merkittyjä verbejä. Verbit piti yhdistää sopivaan ruumiinosaan. Käytävään sijoitettujen verbien lisäksi oppilaat keksivät verbejä itse. Käytävälle olin sijoittanut haastavampia verbejä kuten höristää, ummistaa, siristää, köyristää jne. Vaikka kyseessä oli aivan perusharjoitus, herätti se paljon keskustelua. Mietimme miten ummistetaan silmät tai korvat, millaisessa yhteydessä kyseistä verbiä voi käyttää jne.

Jokaisen aihekokonaisuuden jälkeen oppilaat lukivat kotona oppikirjan kappaleen aiheesta ja kirjoittivat oppimispäiväkirjaan lyhyen tiivistelmän koulussa opitusta ja kirjasta luetusta. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on melko haastavaa, mutta nyt kun oppilaani ovat viime keväänä ja tänä syksynä oppimispäiväkirjoja muutamissa teemoissa kirjoittaneet, niin oppimispäiväkirjat ovat kehittyneet huimasti ja ne on hyvin kirjoitettu.

Suomenkielen tunneilla tutustuimme ihmisjakson aikana mielipidekirjoituksiin. Oppilaat ohjattiin valitsemaan jokin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä aihe, josta he jakson kuluessa laativat mielipidekirjoituksen. Mielipidekirjoitukseen ohjeita löytyi sekä Välkky-kirjoitusvihkosta että Sanahanat auki-kirjasta. Mielipidekirjoituksia syntyi mm. purukumin sallimisesta koulussa, liikuntaharrastusten kannattavuudesta, päiväunien/siestan lisäämisestä koulupäivään ja sen vaikutuksista oppimistuloksiin.

Mielipidekirjoitus on vaikea tekstilaji, mutta ensimmäiseksi kerraksi oppilaat onnistuivat hyvin. 

Jakson kertauksessa pelasimme ja leikimme erilaisia pelejä. A:sta Ö:hön lautapeli soveltui hyvin kertaamiseen. Annoin oppilasryhmälle jonkin aihealueen esim. ihmisen luut ja heidän tehtävänään oli minuutin aikana nimetä mahdollisimman monta luuta ja jokaisen luun alkukirjaimen sai aina peittää pelimerkillä. 

A:sta Ö:hön peli soveltuu aiheeseen kuin aiheeseen.

Lisäksi jakson aikana tutustuttiin ruoansulatukseen ruoansulatusdraaman ja ruoansulatus-pakohuonepelin avulla, jotka olivat sijaiseni ja kollegani tuotosta. Heidän vetovastuullaan oli myös aivojen ja hermoston käsittely. 

Murrosiän käsittelyyn löytyy Yle Areenasta norjalainen murrosikä-sarja, jonka ensimmäiset jaksot soveltuvat hyvin myös koulussa katsottavaksi ja herättivät keskustelua. Loput jaksot moni oppilas olikin seuraavana päivänä jo katsonut kotona. Areenan murrosikä-sarja saattaa olla monen mielestä melko suoraa puhetta, mutta pidin sarjassa siitä, että koko ajan muistettiin muistuttaa kuinka me kaikki olemme erilaisia.

Tähän tekstiin oli koottu joitakin nostoja Ihminen-teemasta. Isojen oppilaiden kokonaisuudet alkavat olla niin suuria, että niiden auki kirjoittaminen kokonaisuudessaan on iso projekti. Sen vuoksi blogi nykyisin päivittyy harvemmin.. Kiva, jos edelleen seuraat blogiani!