Olympia-teema jatkuu.. osa 2

Vaikka olympialaiset Riossa ovatkin jo loppuneet, on teema jatkunut luokassamme. Tosin ensi viikolla Riossa kisataan taas, kun paralympialaiset alkavat. Suvaitsevaisuuden tiimoilta täytynee kurkistaa oppilaiden kanssa myös paralympialaisten maailmaan. 

Suomen kielen tunneilla olemme harjoitelleet Daily5-menetelmän mukaisia työskentelytapoja. Itsenäistä lukemista, oma toimista kirjoittamista kirjoituskalenterin aiheiden avulla sekä opettajan johdolla erilaisissa pienryhmissä milloin minkäkin asian opiskelua. Koska puolet luokan oppilaista ovat uusia ja heille tällainen työskentelytapa ei ole tuttu, olen antanut rauhassa aikaa työskentelytapoihin tutustumiseen, ilman turhaa painetta "tuottamisesta".

Kirjoituskalenteriin on listattu 15 aihetta, joista oppilas voi valita mielensä
mukaan sopivan aiheen. Kuten vihkosta huomaa, kesän jälkeen oppilaat
mielellään aloittivat tehtävillä, joissa kirjoitettiin sanalistoja ennen siirtymistä
kokonaisia lauseita vaativiin teksteihin.

Aloitimme oppilaiden kanssa myös oman tietotekstin kirjoittamisen valmistelun. Kiekumme (eli kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja), joka on suomen kielen tunneilla parinani, työskenteli pienryhmän kanssa työstäen oppilaiden kanssa käsitekartan olympialaisista pienen tietotekstin perusteella sekä kirjaten oppilaiden kanssa vihkoihin lyhyet ja selkeät ohjeet siitä, miten käsitekartta tulee laatia.

Tietotekstin tuottamisen valmistelu jatkui minun kanssani pienryhmätyöskentelynä, kun luimme lyhyen tekstin triathlonista. Ensimmäisellä lukukierroksella oppilaat alleviivasivat tekstistä sellaiset sanat, joiden merkitystä eivät tiedät. Tarkoituksella lisäsin tekstiin esimerkiksi uintivarusteisiin liittyviä sanoja kuten pullarit ja lättärit, jotta jokaisella tuli jotain alleviivatuksi. Keskustelimme yhdessä sanojen merkityksestä ja vaikka kukaan ryhmästä ei tiennyt mikä on pullari, haimme tekstistä vinkkejä siitä, mihin sana liittyy.

Seuraavaksi pienryhmän jäsenet kertoivat toisiaan täydentäen mitä tietävät triathlonista tekstin luettuaan. Apukysymyksillä saimme hyvin tiivistettyä tekstin sisällön.

Viimeisenä tehtävänä oppilailla oli lukea kukin tekstin kappale huolellisesti ja keksiä kappaleelle sopiva yhden sanan mittainen väliotsikko, joka tiivistää sen mistä kappaleessa kerrotaan.

Kun kaikki ryhmät olivat työstäneet triathlon tekstin, teimme vielä koko luokan voimin tekstistä taululle käsitekartan. Kun olimme ohjatusti pyörittäneet käsitekarttaa kahteen kertaan, oli oppilaiden helppo lähteä tekemään omaa käsitekarttaansa valitsemastaan urheilulajista. Välttääkseni copy-pasten käyttämisen oppilaat kirjasivat käsitekarttoihin ensin kaiken jo lajista tietämänsä, sen jälkeen iPadeilla he etsivät netistä lisätietoa aiheesta. Varsinainen teksti kirjoitetaan läppäreillä käsitekartan pohjalta, joten lauseet teksteissä toivottavasti ovat oppilaiden itsensä tuottamia.

Ennen kirjoittamaan ryhtymistä oppilaat vielä kertoivat parilleen käsitekartan avulla valitsemastaan urheilulajista. Lisäksi kävimme yhdessä läpi kieku-opettajan valmistamia esimerkkilauseita ja pohdimme voisiko kyseinen lause olla tietotekstissä.

Kirjoittamiseen olemme varanneet aikaa 3-4 tuntia. Ensimmäisen kaksoistunnin aikana teimme hyvää työtä ja tekstit saatiin erittäin hyvälle mallille. Huomenna on vertaispalautteen aika ja ohjaamme oppilaat kommentoimaan toistensa tekstejä.

Matikassakin on olympia-aihe ollut läsnä. Aloitimme tutkimalla netistä löytyneitä kuvia olympialaisten avajaisista. Vanhoista kuvista oli helppo laskea kuinka monta henkilöä joukkueisiin kuului, koska urheilijat marssivat tasaisissa riveissä. Uudemmista kuvista laskeminen osoittautuikin oppilaiden kanssa vaikeaksi. Kuvista virisi hyvää keskustelua ja samalla tuli kerrattua monikertoja.

Mittaamista kertasimme heti vuoden aluksi. Oppilaat aloittivat mittaamalla itseään ja samalla kerraten englannin sanastoa. Metric Me - moniste löytyi netistä. Ennen mittaamista kertasimme oppilaiden kanssa mittayksiköt mittayksikkö jumpalla ja pohdimme mitä mittayksikköä esimerkiksi hiusten pituuden mittaamisessa tulisi käyttää. Koska sekä sentit että millit tuntuivat sopivilta, harjoittelimme yksikkömuunnoksia eli oppilaat merkitsivät mittaustulokset sekä senttimetreinä että millimetreinä. 

Mittaaminen oli hauskaa parityötä, josta kukaan ei selvinnyt ilman kaverin apua, sillä onhan oman silmän mittaaminen silmäkulmasta silmäkulmaan kovin vaikeaa yksin.

Mittaamista jatkoimme ulkona pidemmillä matkoilla. Tutkimme pituushypyn maailman ennätyksiä sekä Suomen ennätyksiä. Kun olimme saaneet selville kuinka monta senttiä on kymmenen metriä, mittasivat ja piirsivät oppilaat pareittain asvaltille liiduilla 10 m janan. Toiseen päähän merkittiin 0 ja toiseen päähän 1000. 

Mittanauhat laitettiin seuraavaksi sivuun ja oppilaat arvioivat ME- ja SE tulokset omalle janalleen. Arvioinnin jälkeen oppilaat mittasivat tulosten tarkat paikat. Ilo oli huomata, että vanetettujen oppilaiden arviot olivat yllättävän tarkkoja. Tämä lienee seurausta aktiiviselle lukujonotaitojen harjoittelulle sekä mittaamiselle.

Luokassa oppilaat piirsivät vihkoihinsa 0-1000 lukusuorat ja arvioivat samat luvut vielä tuolle pienelle luokkaan merkitylle lukusuoralle. 

Ympyrät ja pallot liittyvät myös olennaisesti olympia-teemaan, joten työskentelimme myös niiden parissa tämän jakson aikana. Aloitimme siten, että teimme kaksi harjoitusta salaisuuspussien kanssa. Ensin oppilaat pitivät silmiään kiinni ja minä tiputin laatikkoon jonkin salaisuuspussin esineistä. Oppilaiden tehtävänä oli kertoa, oliko esine pallo vai ei. Ja tietenkin myös perustella vastauksensa.

Toisessa tehtävässä oppilaat laittoivat kätensä salaisuuspussiin ja etsivät käteensä jotakin pallon muotoista ja kertoivat mistä he tietävät, että esine on pallo. Etsimme myös esineitä, jotka eivät ole palloja. Kuvaileminen oli vielä 4.-5. luokkalaisillekin vaikeaa. Palloja samoin kuin teippirullia kuvattiin molempia sanoilla pyöreä ja silti toinen oli pallo ja toinen ei. Lopulta oppilaat saivat määriteltyä, että pallon pitää olla "pyöreä joka suuntaan".

Palloja ja ympyröitä tutkittuamme oppilaat piirsivät pareittain keppiä, narua ja liitua apuna käyttäen koulun pihalle ympyröitä. Mittanauhojen avulla mittasimme myös ympyröiden säteitä ja halkaisijoita. Säteisiin, halkaisijoihin ja jänteisiin tutustumista jatkettiin myöhemmin 5. luokkalaisten kanssa matematiikan kirjan avulla.

Harjoiteltuaan muutaman ympyrän avulla piirtämistä, oppilaat piirsivät
koulun pihalle olympiarenkaat.

Luokassa oppilaat lukivat tekstin olympiarenkaista ja niiden symboliikasta. Luettuaan tekstin oppilaat tutkivat eri maiden lippuja ja kartastoa hyödyntäen he sijoittelivat oikeat liput oikeaan maanosaan.

Harpin käyttöä harjoiteltiin vielä luokassa ja vihkoihin syntyi olympiarenkaita. Samalla saimme vielä tilaisuuden tutkia yhdenmuotoisuutta kopioimalla tekemäni harjoitusvihkosen olympiarenkaat erilaisiin ruudukkoihin.

Harppiharjoitukset jatkuivat vielä kuvistunnillakin. Tarkka harpin käyttö sai hikipisarat monen otsalle, mutta myöskin onnistumisen elämyksiä monelle, kun jaksoivat sitkeästi yrittää vielä uudelleen.

Kuviksessa työstimme myös urheilu-aihetta. Tutkimme ensin Riossa käytettyjä eri urheilulajeja esittäviä piktogrammeja. Netistä löytyneen haaraniiteillä koottavan ihmisfiguurin avulla oppilaat laittoivat oman "ukkelinsa" harrastamaan valisemaansa urheilulajia. Sinitarralla mustalle paperille kiinnitetty hahmo maalattiin spray-maalilla  ja töihin piirrettiin itse valittujen maiden lippuja. Spray-maalin käyttö oli oppilaille uutta ja jännää. Työ tuntui kaikin puolin mieluisalta. Ihmisfiguurit säästettiin myöhempää käyttöä varten, josko tutkisimme kuvistunneilla ihmisvartaloa ja harjoittelisimme sen piirtämistä myöhemmin.

Saimmepa vielä kouluun vieraankin suoraan Riosta, sillä telinevoimistelija Oskar Kirmes vieraili koulullamme kertomassa Rion kuulumisia ja kannustamassa oppilaita liikkumaan. 

Open piti tietenkin päästä fanikuvaan :D

Että tällaista meillä on touhuttu nyt reilun viikon ajan..

Olympialaiset lukuvuoden aloitusteemana (4.-5. lk) osa1

Yhdysluokkani lukuvuosi alkoi olympialaiset-teemalla, kyseessä on monialainen oppimiskokonaisuus, jonka "pääaineena" piti alunperin olla matikka ja liikunta, mutta loppujen lopuksi teema laajeni ja lopulta totesin, että paras nyt samaan hässäkkään on yhdistää maantiedon osuudesta Pohjoismaat (4. luokkalaisille) ja Euroopan maat (5. luokkalaisille). Siispä iso teemahan tästä syntyi. Tähän blogipostaukseen olen koonnut teemamme sisällöt ranskalaisilla viivoilla, sekä ensimmäisen viikon touhujamme. Sitä mukaa kun jaksomme etenee postaan tänne miten jakso eteni luokassa.

Uuden opsin laaja-alaisista tavoitteista lähes jokaisesta löytyy asioita, jotka toteutuvat olympialaisjakson aikana. Olympia-teeman keskeisimpinä laaja-alaisina tavoitteina ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen sekä itsestä huolehtiminen ja arjentaidot. Oppimaan oppiminen on keskeistä oppilaan arvioidessa omaa osaamistaan matematiikan kertausjaksolla (mitä osaan? vieläkö pitää harjoitella? osasinko riittävästi?). Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot nousevat esiin jaksolla ryhmäytymisharjoitusten myötä, kun harjoittelemme ryhmässä toimimista ja vuorovaikutusta. Peleissä ja leikeissä valitettavasti on aina välillä voittajia ja omien tunteiden tunnistaminen ja sen kestäminen, ettei itse voi aina voittaa on monelle oppilaalle haaste.

Tutustuimme oppilaiden kanssa yhdessä jakson sisältöihin ja tavoitteisiin. Oppilaiden kokemus oli, että homaa on todella paljon. Toisaalta totesimme, että monia asioita olimme jo ehtineet aloitella. Eikä ryhmäni oppilaiden kanssa ole taidettu aiemmin näin tarkasti yhdessä katsoa mitä kuhunkin jaksoon kuuluu.

Oppiaineet: matematiikka, äidinkieli/Suomi2, liikunta, ympäristöoppi

Oppiaine kohtaiset sisällöt ja tavoitteet:

Matematiikka

- peruslaskutoimitusten ja laskustrategioiden kertaaminen (yhteen- ja vähennyslasku, kerto- ja jakolasku)

- pituuden mittaaminen ja arvioiminen

- pinta-alan käsite ja laskeminen, pinta-alan yksiköt

- ympyrä ja pallo

- sanallisten tehtävien ratkaiseminen

- ongelmanratkaisu ja kombinatoriikka

Oppilaat kirjasivat lukuläksykalenterin palloon sivut, jotka päättivät
lukea kotona läksyksi ja värittivät pallon sivut luettuaan.

Äidinkieli/Suomi2

- käsitekartan laatiminen

- tietotekstin rakenteeseen tutustuminen ja tietotekstin laatiminen

- lastenromaanin lukeminen

- kirja-arvostelun rakenteeseen tutustuminen ja kirja-arvostelun laatiminen

- teemaan liittyvän sanavaraston laajentaminen
- lyhyiden kirjoitelmien laatiminen kirjoituskalenterin avulla
- aakkosjärjestys ja aakkosellisen hakemiston käyttäminen (sanakirja)

Kirjoituskalenterin tehtäviä tehtiin sekä läksynä että tunneilla.

Ympäristöoppi

- maanosat ja niissä sijaitsevat valtiot

- eri maiden lippuihin tutustuminen (pääpaino Pohjoismaiden ja Euroopan valtioiden lipuissa)
- oppilaat täyttävät maakortteja eri Pohjoismaista/Euroopan valtioista ja tutustuvat valtioihin oppikirjan ja muun materiaalin avulla

- vuorovaikutustaitojen harjoittelu, ryhmäytyminen, omien tunteiden tunnistaminen, ilmaisu ja säätely (esim. kilpailutilanteessa)

Liikunta

- yleisurheilulajeihin tutustuminen

- juoksut, hypyt ja heitot

Kirjallisuus

Olympia-jakson aikana jokainen oppilas luku yhden lastenromaanin, joka liittyi urheiluun. Oppilaat valitsivat päivittäin itselleen lukuläksyn (vähintään 3 sivua) ja lukivat siten kirjaa eteenpäin kotona, välillä kirjaa luettiin myös koulussa. Jakson aikana opettaja luki oppilaille ääneen Jorma Kurvisen Osakkeet nousussa Osku-kirjan. Lisäksi päivittäin tutustuttiin yhteen urheiluun liittyvään runoon Itkosen Laulavat lenkkitossut-teoksen avulla.

Oppilaille valitsivat omat kirjansa seuraavien kirjojen joukosta.

- Paten jalkapallokirja (Parvela)

- Suuri urheilukirja (Kunnas)

- Jyrsijöiden haaste (Veirto)

- Miisa voittaa kultaa (Helmi)

- FC Tytsyt (Kanto)

- Laulavat lenkkitossut (Itkonen) RUNO

- Tulikärpäset (Kanto)

- 4 x 100 (Kuronen)
- Osakkeet nousussa Osku (Kurvinen)

Arviointi

- laskustrategioiden automatisoituminen arvioidaan junnauskokeen ja kertotaulukokeiden avulla

- tietoteksti/urheilulajin esittely toteutetaan prosessikirjoittamisen avulla, oppilas saa palautetta useammassa vaiheessa työskentelyään ja lopputulos arvioidaan sanallisesti

- jatkuva palaute ja arviointi työskentelyn ohessa

- itsearvioinnissa oppilas arvioi omaa oppimistaan suhteessa jakson tavoitteisiin 

- oppilas arvioi lisäksi omia vuorovaikutustaitojaan sekä työskentelyään ryhmässä ja itsenäisesti

----------------------

Rytmitin ensimmäisen viikon siten, että joka päivä meillä oli yksi tunti ryhmäytymiseen ja tutustumiseen liittyvää toimintaa. Sen lisäksi yksi tunti matikkaa ja yksi tunti äikkää. Lisäksi ehdimme aloittaa ensimmäistä kuvistyötä, joka tosin valmistuu vasta ensi viikolla. 

Tänä vuonna pääsen toteuttamaan Daily-5-menetelmää, tosin hieman omalla sovelluksella, mutta koen Daily-5:n kaltaisen pistetyöskentelyn omakseni. Ensimmäisellä viikolla harjoittelimme omaan lukemiseen keskittymistä sekä harjoittelimme luovaa kirjoittamista kirjoituskalenterin avulla. Lisäksi oppilaat pelasivat äidinkielen tunneilla Aliasta urheilusanoilla.

Ilmaiseen Seesaw-sovellukseen kannattaa
tutustua! Se on saatavilla Applen tuotteisiin
ja android-laitteisiin. Windowslaitteilla ja
esim. tietokoneella sovellusta voi käyttää
nettiselaimen kautta.

Oppilaiden ääneen lukemista pääsin kuuntelemaan heti ensimmäisellä viikolla seesaw-appsin avulla. Tämä on muuten ihan huippu appsi!! Ja kaiken kukkuraksi ilmainen! Seesaw-appsiin oppilaat voivat lisätä mm. tekstiä, kuvia, videota. Oppilaat lukivat lyhyen tekstin olympiarenkaista ja nauhoittivat sen seesaw-appsin avulla. Minä saatoin kotona kuunnella rauhassa nuo n. 2 minuuttia pitkät lukupätkät. Kirjasin videon kommentteihin oppilaalle palautteen hänen lukemisestaan. Luokassa nostan ensi viikolla keskusteluun ne seikat, jotka useilla oppilailla ovat seuraavana harjoiteltava eli meidän luokassa esim. lukemisen rytmittäminen ja tauottaminen, jonka mallinnan oppilaille ja pyydän heitä harjoittelemaan tätä asiaa ääneen lukemisessa. Parin viikon välein oppilaat nauhoittavat uuden tekstikatkelman. Näin oppilaat saavat jatkuvaa palautetta ääneen lukemisestaan ja voivat itse seurata omaa edistymistään.

Seesaw-appsiin voi luoda tunnukset myös vanhemmille. Silloin huoltaja näkee oman lapsensa työt ja niiden palautteet.

Päivän avauksina katsoimme Finnish PopUp Schoolin tekemiä videoklippejä suoraan Riosta.

Alla on ryhmäytymisessä käyttämiäni leikkejä ja kilpailuja.

Ryhmäyttäminen

- Nimi-urheilulaji-ääni-liike -taputuspeli: Istutaan ringissä ja taputetaan kaksi kertaa omiin reisiin ja kaksi kertaa kädet yhteen, taas kahdesti reisiin, kahdesti yhteen jne. (=perusrytmi). Reisiin taputettaessa sanotaan oma nimi molemmilla taputuksilla ja kädet yhteen lyötäessä molemmilla taputuksilla jonkun muun piirissä olevan nimi. Se kenen nimi sanottiin, sanoo taas reisiin löytäessä oman nimensä kahdesti ja taas jonkun muun piirissä olevan henkilön nimen kahdesti. Näin jatketaan.

Mikäli joku sekoaa rytmistä, sanoo nimen, jota ei ole piirissä tmv. on hän tehnyt virheen. Virheen tekijä valitsee ensimmäisestä virheen jälkeen jonkin urheilulajin (esim. jalkapallo), jolla häneen viitataan tästä edespäin. Kun kaikki piirissä olijat tietävät valitun urheilulajin, aloittaa virheen tehnyt perusrytmin ja saattaa pelin taas käyntiin.

Toisesta virheestä pelaaja valitsee itselleen urheilulajin tilalle äänen, kolmannesta liikkeen ja neljännestä virheestä edellä valitut ääni ja liike yhtä aikaa. Viidennestä virheestä pelaaja joutuu pois pelistä. Pelaajan valitsemat ääni ja liike voivat liittyä hänen aiemmin valitsemaansa urheilulajiin

Pelin voittavat viimeiset kaksi peliin mukaan jäänyttä. (Idean leikkiin löysin matematiikan ja tietotekniikan opettajan blogista.)

- Sokon silmät: Tarvitaan: Huivit jokaiselle osallistujalle
Kaikki käyvät piiriin istumaan. Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat sokkoja ja peittävät silmänsä huivilla. Huiviton ryhmän jäsen toimii sokkojen silminä ja kuvailee jotain ryhmän jäsentä. Kuvailuun voi kuulua vain ja ainoastaan positiivisia asioita
• ulkonäöstä • luonteenpiirteitä
• pukeutumisesta • temperamenttia
• mielenkiinnon kohteita • ominaisuuksia
• harrastuksia • horoskooppimerkki jne.
Sokot yrittävät arvata, kenestä on kyse. Se, ketä kuvataan, ei saa arvata itseään. Kun arvaus on osunut oikeaan, voidaan keskustella siitä, miltä tuntui olla kuvauksen kohteena ja olivatko kuvaukset oikeita. 

- Aakkosellinen matkalaukku: Pelaajat menevät piiriin istumaan ja lisäävät aina jonkin uuden esineen listaan aakkosjärjestyksen mukaan. Esimerkiksi ensimmäisen pelaajan sanoessa: Kun lähden olympialaisiin pakkaan mukaan ananaksen, seuraava sanoo: Kun lähden olympialaisiin, pakkaan mukaan ananaksen ja banaanin.

- Polvet: Leikkijät asettuvat piiriin seisomaan peräkkäin. Piiriä tiivistetään niin, että leikkijät ovat kiinni toisissaan. Kun piiri on mahdollisimman pyöreä, yrittävät kaikki istua yhtä aikaa takana olevan polville. Jos joku rupeaa kaatumaan, noustaan heti ylös. Yritetään niin kauan, että jokainen istuu tukevasti takana olevan polvilla.

- Seiväshyppyä varten seipään kuljettaminen stadionille: Koko luokka asettui "seipään" eli n. 5m pitkän sähköjohdon suojaputken molemmin puolin. Kaikki asettivat etusormensa seinään alle. Ryhmän tehtävänä oli yhdessä laskea seiväs lattialla siten, että seiväs laskeutuu samaa tahtia. 

Teimme tämän tehtävän veso-päivänä opettajien kesken.
Opettajat huusivat ja alkoivat jopa jo tiuskia toisilleen
tehtävän aikana ennen kuin seiväs saatiin vähitellen laskeutu-
maan alaspäin. Omat oppilaani laskivat seipään alas kahdessa
minuutissa ilman minkäänlaista huutoa tai ongelmaa.
On ne taitavia! :)

- Stadioinin torni: Mahdollisimman korkean tornin rakentaminen sanomalehdestä ja maalarin teipistä. Tornin pitää seistä itsekseen, sitä ei saa tukea eikä se saa nojata mihinkään.

Tornin rakentamisessa lähtöidea oli kaikilla neljällä ryhmällä ensin erilainen. Yksi ryhmistä oli nopeimmin valmis ja
muut hoksasivat heidän tekniikkansa toimivan parhaiten ja alkoivat parastella ideaa. Korkein pystyssä pysyvä torni
yhdellä Hesarilla on n. 90 cm.

Tällaisilla jutuilla pyörähti tänä vuonna luokkamme arki käyntiin. Vaikka olympialaiset loppuvatkin, meidän luokassamme olympalaisteema jatkuu vielä pari viikkoa.

Lomalta paluu arkeen..

Olen viimeisen parin viikon aikana saanut useamman huolestuneen viestin, jossa on huolestuneena kyselty aionko lopettaa blogin pitämisen, kun blogi ei ole päivittynyt. Ehei, en ole lopettamassa, mutta Espoossa koulut alkavat vasta 16.8. enkä palannut Napapiirin eteläpuolelle ennen kuin oli pakko. Viime viikko tosin meni jo Espoon matikkamaan Varga-Neményi-kurssilla 1. luokan oppeja opettajille kouluttaen, joten vasta tänään sain luokkani viimeisteltyä oppilaiden tuloa varten.

Tulevana lukuvuonna minulla on luokassani 20 oppilasta, koska kyseessä on 4-5 yhdysluokka ja molemmat luokka-asteet ajoittain tarvitsevat omaa rauhaa päätin jakaa luokan takaosan kolmeen loossiin kaapeilla. Viime vuonna ikkunan vieressä oli yksi loossi ja se toimi erinomaisesti, joten nyt väliseinät joka välissä. Viikon päästä olen varmasti viisaampi sen suhteen, ovatko välit liian ahtaat.

Viime vuonna sain luokkani pöydät, joihin olen ollut todella tyytyväinen. Oppilaiden omat tavarat säilyvät nimetyissä lokeroissa. Reput oppilaat jättävät käytävälle. Myöskään tänä vuonna en jaa oppilaille omia kyniä ja pyyhekumeja, vaan luokassa on yhteisessä käytössä oleva kynät ja muut varusteet. Viime vuonna kynäpurkit olivat pöydissä, nyt kokeilen yhtä yhteistä kynäpurkkia. Yhtenä luokkatyönä (lue luokkatöistä enemmän alempaa) on kynien teroittaminen, joten muutaman oppilaan tehtävänä on päivittäin huolehtia, että purkissa on teräviä kyniä.

Oven vierestä löytyy myös kännykkäparkki, johon oppilas voi halutessaan
jättää puhelimen koulupäivän ajaksi. Muina vaihtoehtoina on jättää puhelin
reppuun tai pitää sitä taskussa silloin ellei kännykkää tarvita opiskelussa.

Luokan kelloon merkitsin tänä vuonna digitaalisen kellon minuutit oppilaiden avuksi.

Luokan etuosassa on penkeistä muodostettu puolikaari, päivät alkavat ja päättyvät tässä. Myös opettajajohtoiset opetustuokiot toteutetaan puolikaaressa. Moni oppilas tykkää myös istua lattialla ja pitää penkkiä pöytänä työskennellessään.

                            

Uuteen opsiin on kirjattua arjen taidot, osana arjen taitoja ja vastuullisuuteen kasvamiseen kokeilen tänä vuonna "luokkatöitä". Oppilailla on viikottain vaihtuvat vastuutehtävät, kuten jonon johtaja, paperinkeräysastian tyhjentäjä, kuvisjärjestäjä jne. Luokkatyöt löytyvät kortteina luokan etuosasta, nimetty pyykkipoika kertoo kunkin oppilaan tehtävän. Ajattelin, että aluksi oppilaat kokeilevat eri tehtäviä, myöhemmin oppilaat voivat yhdessä neuvotella kuka ottaa minkäkin tehtävän hoitaakseen.

Myös omasta työstä vastuunottamiseen pyrin kasvattamaan oppilaita kalenterin käytön avulla. Kopioin jokaiselle oppilaalle kalenterin pieneksi vihkoseksi. Harjoittelemme yhdessä tapahtumien ja sanakokeiden jne. merkitsemistä kalenteriin ja suunnittelemme koulutyötä ja projekteja yhdessä kalenterin avulla.

Jokaisen oppilaan lokerossa on odottamassa nimetty muovitasku, kalenteri,
olympiajakson tehtävävihko sekä teemavihko olympiajaksoa varten.

Harjoittelin iMovien ja GreenScreenin käyttöä ja tein lyhyen esittelyvideon luokastamme.