Veden kiertokulku

Aloitimme vesiteemamme tutulla sadelaululla, jota lauloimme syksyllä. Totesimme laulun sopivan myös kevääseen ja pohdimme miksi on tärkeää, että keväällä sataa? Mitä muutoksia oli omassa ympäristössämme tapahtunut kuluneella viikolla sateen jälkeen?

Tunnin aloitus tapahtui puolikaaressa luokan edessä ja jaoin oppilaat suurin piirtein neljään ryhmään, jokainen ryhmä sai pienen valkotaulun ja tussin. Ryhmien tehtävänä oli keksiä kahden minuutin aikana mahdollisimman monta sadevarustetta. Komea lista sadevaatteita jokaiselle ryhmälle kertyikin.

Mistä sade tulee?

Mistä sade tulee pilviin?

Johdattelukysymyksien avulla lähdimme työstämään päivän varsinaista aihetta, veden kiertokulkua. Jokainen ryhmä sai vesikulhon (jossa oli vettä ryhmän tarpeisiin) ja mitta-astioita.

Ensin ryhmät mittasivat itselleen desilitramittaan vettä. Miten mitan saa tyhjäksi, jos vettä ei saa kaataa siitä pois? Vaikea kysymys, mutta joku viimein keksi, että jos vettä kuumentaisi se muuttuisi höyryksi. Kaadoimme veden takaisin astiaan ja jokaiselle ryhmälle otettiin pöydälle 1 dl kuumaa vettä vedenkeittimestä. Mitä nyt huomaat? Nyt alkoivat jo oppilaat keksiä haihtumisen ideaa veden höyrytessä pöydällä. Keskustelimme siitä, että haihtumista tapahtuu koko ajan, myös siitä viileästä vedestä vaikka se tapahtuukin niin hitaasti ja pienissä määrin ettemme näe sitä.

Seuraavaksi kiehuva vesi kaadettiin läpinäkyvään litran mittaan ja asetettiin kalvo astian päälle. Tarkkailimme mitä tapahtuu.

• Vesi höyrystyy.
• Höyry nousee ylös.
• Höyry jää kalvon pintaan.
• Jonkin ajan kuluttua kalvon pintaan muodostui pisaroita!

Totesimme, että jossain vaiheessa pisarat tippuisivat kalvosta alas takaisin veteen. Tätä emme jääneet odottamaan vaan siirryimme eteenpäin. Nyt oli jokaisella ryhmällä läpinäkyvässä litran mitassa 1 dl vettä, kuinka monta desilitraa vettä astiaan voi vielä laittaa ennen kuin litra on täynnä. Pyysin oppilaita arvioimaan ensin ja sen jälkeen kokeilemaan. Ihan kaikilla ryhmillä ei ollut mittayksiköt muistissa, pitäisi läträtä enemmän vedellä. Silläkin uhalla, että joku ryhmä kaataa vedet pitkin pöytiä, kirjoja ja vihkoja.. Ja kyllä niin tapahtui meidänkin luokassa :)

Kun vesilitra oli täytetty, lähdimme tutkimaan sadetta ja jokainen ryhmä saikin omaan vesiastiaansa kellumaan kumpuilevan partavaahtopilven. Lisäksi jokainen ryhmä sai pipetin sekä vesivärillä värjättyä vettä.

Oppilaat alkoivat pisara kerrallaan tiputella punaiseksi värjättyä vettä pilveen. Aluksi pisarat jäivät pilveen, mutta pian pilvi ei enää jaksanut kannatella vettä alkoi vesi sataa pilven alapuolella olevaan veteen.
Tästä teimme päätelmän, että pilvet jaksavat kantaa vesipisaroita mukanaan, mutta kun pilvissä on liikaa vettä ja ne ovat liian painavia, satavat pilvet maahan.

Teimme muistiinpanot havainnoistamme neliön muotoiselle paperille, joka taiteltiin alla olevan kuvan mukaisesti. Kävimme yhdessä läpi keskustellen ensimmäisellä tunnilla tekemämme havainnot ja piirsimme veden kiertokulun vaiheet. Lisäksi kirjoitimme muutamia apusanoja jokaisen omiin muistiinpanoihin.
Kokosin vielä taululle oppilaiden käytettäväksi listan tieteenalan sanoista, jotka aiheeseen liittyivät. Taululle oli kirjattuna esim. verbit haihtua, tiivistyä, sataa, varastoida.

Muistiinpanojen piirtämisen jälkeen jatkoimme itsenäisiin tehtäviin.

Loiskiksen seikkailu-tarinan olin jakanut kolmeen osaan, jokainen osa oli QR-koodin takana. QR-koodit oli kiinnitetty koulun kirjastoon, jonkin matkan päähän luokasta. Lukutehtävää tehdessään oppilaat hakivat QR-koodin iPadilla kirjastosta ja tulivat omaan luokkaan lukemaan tekstin pätkän. Luettuaan pätkän ja löydettyään siitä tekstiin kuulumattoman lauseen, oppilaat hakivat seuraavan osan. Tämä tekstin pätkiminen ja pieni liike luetun ymmärtämisen tehtävän ohessa on toiminut yleensä erittäin hyvin isossa ja levottomassa luokassani. 

Kirjoitustehtävänä oppilaat kirjoittivat muistiinpanot kokonaisilla lauseilla. Tämä tehtävä osoittautui  vaikeaksi, vaikka olimme yhdessä kokeileet ja sanoittaneet asiaa oppilaiden kanssa. Tosin luokassani valtaosa oppilaista on S2-oppilaita ja tietotekstin kirjoittaminen on heille vielä haastavaa.

Nopeimmat ehtivät harjoitella Loiskiksen seikkailu-tekstin avulla myös sanaluokka-kokeeseen, joka oppilailla oli lähiaikoina edessä. Ilahduttavaa oli huomata, että nämä oppilaat olivat oppineet!

Päivä päättyi rentoutukseen Esa Lamposen Sade-laulun avulla. Oppilaat istuivat pareittain "jonossa" ja sade laulun tahtiin tekivät edessään istuvalle sade pisaroita päälaelle, rummuttivat sadetta olkapäille ja antoivat sateen valua selkää pitkin..

---------------------

Seuraavalla viikolla jatkoimme vielä aiheen käsittelyä. Kävimme yhdessä läpi muistiinpanot, joita oppilaat olivat kirjoittaneet ja omia muistiinpanojaan saattoi vielä täydentää. 

Lisäksi kertasimme Loiskiksen seikkailu-tarinan juonta ja teimme sarjakuvat kertomuksen keskeisimmistä tapahtumista.

Lisäksi leikimme ulkona kollegani kehittämää vedenkiertokulku-leikkiä yhdessä pienluokan kanssa. Leikissä keksimme ensin jokaiselle veden kiertokulun vaiheelle eleen, eli meri näytettiin käsillä piirtämällä kämmenillä ilmaan meren pintaa, haihtuminen esitettiin ylöspäin kaarrellen nousevina käsinä, pilvi näytettiin piirtämällä pilveä ilmaan ja sateessa sormet näyttivät kuinka sadepisarat putosivat alas. 

Aluksi kaikki oppilaat olivat merta ja kohdatessaan kaverin joka esitti samaa vaihetta veden kiertokulusta kuin he, tehtiin kivi, paperi, sakset-leikki. Voittaja pääsi veden kiertokulussa seuraavaan vaiheeseen ja hävinnyt jäi vielä samaan vaiheeseen, jossa oli ollutkin. Muutaman ensimmäisen minuutin aikana 34 oppilaasta muutamat kysyivät, mikä vaihe tulikaan seuraavaksi, mutta sen jälkeen ei kenellekään enää ollut epäselvää mikä vaihe vedenkiertokulussa seuraa toisiaan. Leikkiä leikimme hyvän tovin ja silti lopetimme, kun kaikilla oli vielä hauskaa. Tämä leikki osui ja upposi siis!