Suomen maisema-alueet / Etelä-Suomi

Pääsimme vihdoin maisema-alueiden pariin ja aloitimme tutustumisen etelä-Suomesta ja pääkaupunkiseudusta. Olemme työskennelleet aiheen viikon verran tutkien sekä tietotekstiä, kaunokirjallisuutta että karttoja.

Olen varannut luokkaan lastenkirjallisuutta eri puolilta Suomea. Etelä-Suomeen liittyviä kirjoja ovat esim.

• Tatu ja Patu Helsingissä
• Hurraa Helsinki
• Koiramäen Martta ja Ruuneperi
• Hämeenlinnan Janne
• Kylä, josta löytyi Aarre
• Roope Setä Saarroksissa (sarjakuva)
• Kiljuset Helsingissä
• Katti Matikainen ja mauahtava Suomi
• Leevi ja Suomen lipun salaisuus
• Myllymäen Katri ja Mikko

Kirjoja Etelä-Suomesta

Kirjoja, jotka kertovat elämästä ennen vanhaan
Etelä-Suomessa.

Kirjakorit oli sijoitettu luokkaan siten, että aina käsiteltävänä olevan alueen kirjat olivat helposti oppilaiden saatavilla. Ensimmäiset kirjat valitsin oppilaille heidän lukutaitonsa mukaan, mutta seuraavia kirjoja he pääsivät itse valitsemaan.

3. luokkalaiseni saivat jokainen koulumme eskareista lukuparin ja nyt olemme käyneet neljänä päivänä eskarissa lukemassa etelä-Suomeen liittyviä kirjoja 10-15min kerrallaan. On ollut ilo nähdä oppilaideni paneutuminen tähän vastuutehtävään, samalla olemme harjoitelleet parilukemisen mallia. Syyslukukaudella harjoittelimme yksin oman kirjan lukemista ja siihen keskittymistä, nyt eskarin kanssa lukeminen on toiminut harjoituksena pian luokassa aloitettavalle parilukemiselle (ks. Daily5 read to self, read with someone).

Parilukemisen ohjetaulu.
(OOPP = olka-olka, polvi-polvi. Kuvaa asentoa, jossa istutaan)

Lukemisen ohessa oppilaat ovat täyttäneet kirjakorttia, jonka olen tätä projektia varten laatinut. Kirjakortit ovat täyttyneet aina vähän kerrallaan eskarikäyntien jälkeen. Sanaston laajennustehtävä on mielestäni ollut hedelmällinen, sillä se on virittänyt hyvää keskustelua samaa kirjaa lukevien oppilaiden keskuudessa.

Kun kirjat oli luettu loppuun, kokoontuivat samaa kirjaa lukeneet oppilaat "lukupiireihin" opettajan johdolla. Lukupiirissä oppilaat kertoivat lyhyesti, omin sanoin kirjastaan (päähenkilöt, juoni jne.). Kirjakortteja vertailtiin ja tutkittiin niihin kirjattuja sanoja. Lopuksi lukupiiriläiset jakaantuivat pareihin ja kirjoittivat luokkamme Kidblogiin lyhyen jutun kirjastaan. 

Luokkamme Kidblogiin oppilaiden kirjaesittelyt jäävät luokkatovereiden luettavaksi, jospa niiden perusteella joku
innostuu lukemaan kaverin kirjan.

Käytimme myös yltin oppikirjoja (meillä käytössä Pisara) Etelä-Suomeen tutustumisessa. Koska kaikkien oppilaideni luetun ymmärtäminen, varsinkaan yltin kirjan tekstien kohdalla, ei ole vielä täydellistä, harjoittelin PuppetEdun käyttöä ja tein oppilaille videon, jolle luin yltin kirjan tekstit ja täydensin muulla materiaalilla. Monet oppilaat valitsivat mielellään vaihtoehdoksi videon katselun ja tekstin kuuntelun.

                                    

Tekstin pohjalta oppilaat kirjasivat vihkoihinsa mielestään viisi tärkeintä asiaa kappaleista tai vaihtoehtoisesti selittivät vihkoihinsa kokonaisilla lauseilla käsitteet pääkaupunkiseutu, kaupunki, maaseutu ja teollisuus.

Lisäksi tarjolla oli osittain vapaaehtoisena tehtävänä karttatehtävä sekä pääkaupunkiseudun nähtävyyden esittely. Karttatehtävässä oppilaat hyödynsivät koulun kirjastoa ja sieltä löytyviä kartastoja. Pääkaupunkiseudun nähtävyyksien esittelyssä hyödynnettiin iPadeja ja harjoiteltiin tiedonhakua netistä.

Karttatehtävä on Pisara-kirjan opettajanoppaan monistemateriaalia.

Kuten arvata saattaa, Linnanmäen esittelystä innostui moni oppilas. Tiedonhausta tulikin mielenkiintoista, kun piti selvittää rannekkeen hintaa ja aukioloaikoja. Vielä harjoittelemme listatietojen kirjoittamista kokonaisina lauseina, mutta siinäkin onnistuttiin hyvin. Vaikka moneen vihkoon tuli ensin lista: hinta 38€, auki 9-15 jne. Mutta kun tiedot oli kirjattu ylös oli niistä helppo alkaa muodostaa kokonaisia lauseita.

Yksi ilon aiheistani vihkoja tarkastaessani oli raitiovaunusta kirjoitettu juttu, jonka oppilas oli kirjoittanut itsekseen minulta apuja pyytelemättä. Nähtävyyshän se ratikkakin on, vaikkei siitä tainneet muut oppilaat innostua kirjoittamaan.

Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu-jakson yhteenvetona teimme kuvistyön. Ensin kertasimme yhteisen  puhepiirin avulla Etelä-Suomeen liittyvät tärkeimmät asiat, jotka olivat oppilaille jääneet hyvin mieleen:

• Etelä-Suomessa on paljon suuria kaupunkeja.
• Etelä-Suomen kaupungeista monet sijaitsevat merenrannalla.
• Etelä-Suomessa on paljon teollisuutta.
• Etelä-Suomi on hyvää maatalousaluetta.

Maatalous ei kuvistyöhömme mahtunut, mutta lähdimme liikkeelle kaupungeista, teollisuudesta ja merestä. Työ tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensin oppilaat piirsivät mustalle paperille kaupungin silhuetin, mietimme yhdessä mitä kaupungin silhuetissa voisi näkyä. Seuraavaksi maalasimme pulloväreillä töihin taustat. Harjoiteltavana asiana oli värien sekoittaminen, jälleen tuli kerrattua mitä värejä sekoittamalla saadaan mitäkin väriä. Lisäksi tavoitteena oli, ettei kenenkään paperiin tule ruskeaa. Olemme harjoitelleet värien sekoittamista monta kertaa ja monta kertaa on käynyt niin, että useampi paperi on lopulta innokkaan värien sekoittamisen jälkeen sävyltään ruskea. Tänään onnistuimme tavoitteessamme ja värit säilyivät sekoittamisesta huolimatta kirkkaina!

Jes! Kaikkien maalauksissa värit pysyivät kirkkaina,
eikä yhtään ruskeaa maalausta syntynyt!

Viimeinen vaihe kuvistyössä oli liimata silhuetti taustalle ja tutkia peilin avulla, miten kaupungin talot heijastuvat mereen. Peilillä tutkailun jälkeen oppilaat piirsivät mustalla tussilla talojen varjot mereen.

Talojen heijastumista mereen tutkittiin peilin avulla. 

Etelä-Suomen rannikkokaupunkeja auringon laskussa.